Uutiset | Into Kustannus

Uutiset

Uutuuskirja kertoo luonnon muuttumisesta ja muistuttaa, ettei kaikkea ole menetetty

Uutuuskirja kertoo luonnon muuttumisesta ja muistuttaa, ettei kaikkea ole menetetty

Pekka Kauppi esittelee selkokielellä luonnon monimuotoisuuden käsitteitä, luontokadon keskittymiä maailmassa ja monimuotoisuuden muutosten sotkuisia syitä.

Pysyvää on luonnossa vain muutos. Luontokato alkoi elämän alkuhämärässä eikä loppua ole tiedossa. Planeetan hurjaluontoisin ja laajimmin levinnyt vieraslaji Homo sapiens tuotti luontokatoa jo mammutteja vaaniessaan. Ihmiskunta on jättänyt pitkän ja syvän ekologisen jalanjäljen.

Maapallo on piiritetty. Se ei voi vapautua 8–10 miljardin ihmisen väestöstä eikä heidän tuhansista miljoonista nelijalkaisista seuralaisistaan: naudoista, sioista, kanoista, koirista ja kissoista. Kukin ihminen ja jokainen eläin tarvitsee päivittäisen annoksensa ruokaa ja rehua. Ravinnon energia tulee vihreiden kasvien yhteytyksestä, fotosynteesistä. Ihmiskunta on ankkuroitu luontoon.

Pekka Kauppi ja Seppo Peltomaa esittelevät luonnon kehityskulkuja tasapuolisesti sanoin ja kuvin. Peltomaan häikäisevät valokuvat todistavat, ettei luonnon monimuotoisuus suinkaan ole hävinnyt, vaan sitä on paljon aivan kotinurkillamme. Luonnon vivahteista on lupa nauttia ja ottaa niistä elinvoimaa. Ei ole välttämätöntä lähteä safarille Afrikkaan. Kun pysähtyy ja katsoo ympärilleen Suomessa, näkee hämmästyttävän hienoa ja monipuolista luontoa. Luonnon monimuotoisuudesta on syytä iloita.

Suomi, onnellisten maa, sijoittuu onnekkaasti maailmassa. Lajeja ei ole metsistämme peruuttamattomasti hävinnyt.

Professori Pekka Kauppi tutkii ympäristötiedettä ja metsätiedettä Helsingin yliopistossa. Hänen työryhmänsä teki Euroopan osuuden maailmanlaajuisessa metsien hiilitasetta käsittävässä tutkimuksessa, jonka Science-lehti julkaisi 2011. Artikkeli oli Helsingin yliopiston eniten siteerattu tiedejulkaisu marraskuussa 2015. Kauppi on kokenut, kansainvälisen uran tehnyt professori ja Suomen Tiedeseuran jäsen. Hänen teoksensa Kahlittu yliopistomme ilmestyy tammikuusssa 2017.

Seppo Peltomaa on eläköitynyt rakennusarkkitehti ja yrittäjä sekä elinikäinen luontoharrastaja ja -valokuvaaja.

Jaa tämä:
”Myllyn syöttäjää suojelee vieressä seisova orja kädessään machete, jolla hän katkaisee käsivarren, jos se takertuu kiinni.”

”Myllyn syöttäjää suojelee vieressä seisova orja kädessään machete, jolla hän katkaisee käsivarren, jos se takertuu kiinni.”

Yli 12 miljoonaa afrikkalaista kuljetettiin uudella ajalla Amerikan mantereelle ja Länsi-Intian saaristoon orjuuteen.

Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon uusi kirja Orjuuden arvet avaa uuden näkökulman tähän ihmiskunnan historian pahimpiin kuuluvaan ihmisoikeusloukkaukseen ja sen kauas, omaan aikaammekin kantautuneisiin seurauksiin.

Ansio transatlanttisen orjuuden lakkauttamisesta on yleensä annettu orjuuden vastaisille liikkeille ja talouden kehitykselle ja orjien oma vastarinta on jätetty sivuun. Tässä kirjassa orjat ovat historiallisia toimijoita, jotka nousivat vastustamaan orjuuttamistaan.

Pekka Isaksson on aate- ja oppihistorioitsija. Hän on perehtynyt erityisesti tieteellisen rasismin aatehistoriaan.

Jouko Jokisalo on Euroopan historian dosentti (Oulun yo). Hän on viimeksi julkaissut teoksen Euroopan radikaali oikeisto (Into 2016).

Jaa tämä:
Dialogi on ihmislajin selviytymistaito

Dialogi on ihmislajin selviytymistaito

Yhteiskunnassa kasvava luottamuspula, kärjistyneet ristiriidat ja kompleksiset ongelmat vaativat meiltä radikaalisti uudenlaista vuorovaikutusta. Meidän on kyettävä kohtaamaan toisemme erimielisyyksistä huolimatta ja löydettävä luovia ratkaisuja monenlaisiin vaikeisiin tilanteisiin kaikilla ihmiselämän alueilla aina perheiden arjesta globaaleihin kriiseihin.

Kai Alhasen uudessa Dialogikirjassa sukelletaan syvälle dialogisen vuorovaikutuksen perusteisiin ja noustaan pintaan mukana tukeva varustus käytännön työkaluja dialogisten keskustelujen toteuttamiseen.

Teos ankkuroituu Suomessa viimeisten 30–40 vuoden aikana kehittyneeseen ja eri puolille maailmaa levinneeseen dialogiseen lähestymistapaan.

Sen puitteissa on kehitetty erilaisia käytäntöjä niin sosiaali- ja hoitotyöhön kuin työyhteisöjen ja tiimien toimintaan ja organisaatioiden johtamiseen. Kirjassa esitellään uudenlainen näkökulma dialogiseen keskustelun, jonka ytimessä on ihmisten erilaisista kokemuksista oppiminen. Dialogi on keskustelu, joka tähtää parempaan ymmärrykseen asioista, toisista ja itsestä.

Dialogin periaatteiden lisäksi kirjassa käsitellään käytännönläheisesti keskustelujen ohjaamista, sekä ohjaajan roolia vastuullisen vallankäytön ja ryhmänohjaustaitojen näkökulmasta. Käytännön ohjeet on testattu kahdenkymmenen vuoden aikana toteutetussa tiiviissä kehittämistyössä, jossa dialogia on viety niin päiväkoteihin ja kouluihin, lastensuojelun palveluihin ja terveydenhuoltoon kuin organisaatioiden johtamiseen, tieteelliseen tutkimukseen ja valtionhallinnon päätöksentekoon.

Dialogi on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi tuoda eri tavoin ajattelevat ihmiset yhteen, luoda luottamusta ja synnyttää uusia luovia ideoita.

Teoksen kirjoittaja Kai Alhanen on DialogiAkatemian johtaja ja politiikan filosofian tutkija. Hän on Suomen johtavia dialogin asiantuntijoita ja arvostettu kouluttaja myös eri puolilla maailmaa. Alhanen on aikaisemmin julkaissut kirjoja Michel Foucault’n ja John Deweyn filosofiasta sekä teoksen Dialogi demokratiassa. Hän on toiminut neuvonantajana Sitran Erätauko-hankkeessa ja ollut käynnistämässä Suomen valtionhallinnon kanssa toteutettavaa Kansallisen dialogin mallia.

Jaa tämä:
Katleena Kortesuon uusin tietokirja kertoo puberteettisesta nyky-yhteiskunnasta

Katleena Kortesuon uusin tietokirja kertoo puberteettisesta nyky-yhteiskunnasta

Kirjassa Kortesuo käy läpi yhteiskuntamme muutosta tunnevaltaiseksi hermokimpuksi, jossa päätökset ovat lyhytjänteisiä ja ratkaisut minäkeskeisiä.

Tunteet tapissa on Katleena Kortesuon 41. tietokirja ja se on tärkeä yhteiskunnallinen puheenvuoro, jossa käydään läpi puberteettisen yhteiskunnan nopea historia. Miksi meistä aikuisista tuli itsekeskeisiä teinejä?

Kirjan pääviestinä on tunnetaitojen merkitys. Ihminen ei voi eikä saa olla kylmä järkirobotti, mutta ilman tunteiden käsittelyn kykyä olemme vain lyhytjänteisiä oravia.

Tunteet tapissa myös varoittaa helppojen ja nopeiden tunnepäätösten riskeistä. Tunnevaltainen päätöksenteko on vaarallista sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Kirja koostuu tilastoista, tapausesimerkeistä, tutkimustuloksista ja asiantuntijoiden haastatteluista, jotka yhdistyvät toisiinsa Kortesuon sujuvalla kerronnalla. Kyseessä on laaja yhteiskunnallinen teos, joka näyttää suomalaiset aikuiset ja päättäjät varsin nolossa valossa.

Otteita kirjasta

Olemme yhteiskuntana erkaantuneet ikävistä tunteista. Kohtaamme vähemmän kuolemaa kuin esivanhempamme (toki hyvä niin), ja kuolevat ihmiset on siirretty kodeista hoitolaitoksiin. Sairauksia on vähemmän ja elämme pidempään. Emme näe yhteiskuntana nälkää, emme elä sodan keskellä emmekä kohtaa jatkuvaa kuoleman pelkoa. Kaiken lisäksi moni länsimainen yhteiskunta on turvassa luonnonmullistuksilta, koska sijaitsemme mutavyöry-, tulivuori- ja maanjäristysalueiden ulkopuolella. Elämä on siis mennyt kaikilla mittareilla parempaan suuntaan. 

Silti samalla tämä myönteinen kehitys on saanut meidät luulemaan, että jokainen negatiivinen tunne olisi pahasta. Ikään kuin ikävä tunne olisi jokin signaali epäonnistuneesta tai vääränlaisesta elämästä.

Vähitellen negatiivisista tunteista on tullut poikkeamia, epäkohtia, joita on syytä välttää. Emme enää muista, että ihmisyyteen ja elämään kuuluvat syyllisyys, ahdistus, pelko, suru, epävarmuus ja monet muut ikävät tunteet. Ne ovat osa meitä ja osa inhimillistä emootioiden palettia.

***

Aivojamme ei ole tehty sosiaalista mediaa ja ruutua varten

Aivomme on tehty elämään yhteisössä ja olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Haastattelin evoluutiobiologian ja -psykologian dosenttia Markus J. Rantalaa, joka kuvasi sosiaalisen median tuottamia ongelmia:

Sosiaalinen kasvokkaiskontakti, kosketus ja fyysinen läheisyys lisäävät aivoissa oksitosiinia, joka rauhoittaa mantelitumaketta ja stressijärjestelmää. Se on yksi tekijä, jonka takia metsästäjä-keräilijöiden sosiaalinen kulttuuri suojaa krooniselta stressiltä. Nyt kun meiltä puuttuu tämä komponentti, sosiaalinen verkosto, se edesauttaa stressin kroonistumista. Sosiaalinen media on oikeasti antisosiaalinen media. Kun ihmiset näkevät muiden antamia tykkäyksiä omiin kissavideoihinsa, se tuottaa hetkellisen dopamiiniannoksen ja mielihyvän tunteen. Mutta se ei toimi samoin kuin oksitosiini, eikä se rauhoita mantelitumaketta.

Markus J. Rantala 26.10.2023

Vaikka siis sometykkäykset ja kaverin hassun videon katsominen luovat meille illuusion yhteisöllisyydestä ja sosiaalisuudesta, se on sama kuin söisi 3D-tulostettua muoviporkkanaa. Ravintoarvo on jotain aivan muuta kuin pitäisi.

Katleena Kortesuo on tunnettu tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja. Kortesuo on kirjoittanut yli 40 tietokirjaa – viimeisimpänä Journalismin kuolema – mitä medialle oikein tapahtui (Tammi 2022) – ja hänet on palkittu Kultasulalla, Hopeasulalla ja Tietokirjailija-palkinnolla.

Jaa tämä:
Painajaispiskit -äänikirjasarjassa fantasia ja arkimaailma yhdistyvät hauskalla tavalla

Painajaispiskit -äänikirjasarjassa fantasia ja arkimaailma yhdistyvät hauskalla tavalla

Painajaispiskit on alakouluikäisille suunnattu vauhdikas ja jännittävä äänikirjasarja. 

Mielenkiintoisia koirapersoonia

Kirja kertoo 8-vuotiaasta Antonista, joka tapaa naapurustossaan toinen toistaan mielenkiintoisempia koirapersoonia ja pääsee selville kotikoirien ja metsässä asustelevien hirviömäisten hurttien ikiaikaisesta taistelusta.

Antonin kerrostalon rappuun on muuttanut paljon koiria, joten hän alkaa tarjota koiranulkoilutuspalveluita. Ensimmäisenä Anton saa ulkoilutettavakseen pörröisen ja äreän sekarotuisen Pulsun, vaikka paljon mieluummin Anton olisi ulkoiluttanut naapurin suloista Nöpöä.

Kävelyretkellään Pulsun kanssa Anton huomaa, että lähimetsässä tapahtuu jotain uhkaavaa ja outoa. Aivan kuin joku pelottava olento vaanisi heitä. Sitten Nöpö katoaa ja Pulsu johdattaa Antonin hurjalle etsintäretkelle lähimetsään. Löytääkö Anton ja Pulsu poloisen Nöpön, ja mitä lähimetsässä oikein lymyilee?

Ikäsuositus äänikirjasarjalla on 7-12 vuotta.

Äänikirjasarja nyt äänikirjapalveluissa.

Miina Supinen on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja luovan kirjallisuuden opettaja. Hän on kirjoittanut useita kiiteltyjä romaaneja sekä aikuisille että lapsille. Supisen teoksille on ominaista maagiset sävyt ja terävä huumori.

Petra Partanen on espoolainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kahden lapsen äiti. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt maagisen realismin elementein maustettu lastenkirja Tyttö ja musikantti (Sunkirja 2019).

Jaa tämä:
Tyttö joka en

Laura Juntusen suorasanainen teos Tyttö joka en antaa äänen elämänpiirille, joka tavallisesti vaiennetaan

Kiitetyn Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan kirjoittaja Laura Juntunen kertoo uutuudessaan Tyttö joka en oman tarinansa ja kytkee omat kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään. Teos on ainutkertainen puheenvuoro mielenterveydestä, väkivallasta ja tyttönä olemisen vaikeudesta.

”Olen viisitoistavuotias ja minulle on tehty toistuvasti seksuaaliväkivaltaa parin kuukauden sisällä. En puhu tapahtuneesta kenellekään, sillä silloin siitä tulisi liian todellista – ja olen varma, että sitä minun mielenterveyteni ei enää kestäisi.”

Yläkoulun alkaessa Juntunen sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Pian hän huomasi elävänsä maailmassa, jossa nuorella tytöllä ei ollut lainkaan ääntä.

Juntunen kytkee syvät jäljet jättäneet kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään ja murtaa niihin liittyviä stigmoja

Kirja pureutuu yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin Juntusen omien kokemusten kautta. Juntunen kirjoittaa vimmaisesti ja koskettavasti elämästään, joka ei ollut omissa käsissä. Hän kytkee omat kokemuksensa laajemmin yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii tarkkanäköisesti nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka.

”Niinhän meille on aina opetettu, vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen. Älä nouse autoon, älä mene yhteenkään asuntoon, älä jää miehen kanssa kaksin. Varsinkaan illalla tai yöllä, suden hetkinä, kun ihminen on heikoimmillaan.”

Seksuaaliväkivallasta vaietaan puhumisen sijaan. Aikuiset hyssyttelevät ja nuoret jäävät yksin kokemustensa kanssa.

”Meidän pitäisi puhua tästä. Meidän aivan ehdottomasti täytyisi istua alas ja käydä kaikki läpi, käsitellä yhdessä se, mitä minulle tapahtui ja mitä se tarkoittaa, kuinka traumatapahtumat vaikuttavat ihmiseen ja mitä voin nyt odottaa. Mutta ehkä minä olen niin vakuuttava ja ehdoton sanoessani, ettei tästä saa puhua, että niin tosiaan käy. Me emme puhu tästä enää. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen ei tapahdu mitään.”

Tyttöjen asema päihdemaailmassa

Kirja tarttuu tyttöjen rooliin päihdemaailmassa: maailmassa, jossa nuorten tyttöjen äänet ovat vaimennettuja ja he elävät miesten varjossa, miesten mielipiteiden, odotusten ja tahdon alaisina.

”Olen näytellyt tytön roolia päihdemaailmassa jo monta vuotta. Tiedän tarkalleen, mitä minulta odotetaan. Kuljen kaupungilla Ahman matkassa. Puhun, nauran ja vitsailen, mutta pidän koko ajan silmällä Ahman kasvoja. Seuraan hänen tunnetilojaan ja mielipiteitään, ja olen olemassa niiden mukaisesti.”

Teos ilmestyy 8.3.2024. Äänikirjan lukee Fanni Noroila.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissaHänen esikoisteoksensa Subutex-kaupungin kasvatit (Into, 2022) sai runsaasti kiitosta ja oli ehdolla Botnia-palkinnon saajaksi.

Jaa tämä:
Omakohtaisia esseitä lapsuudesta Korkeasaaressa ja elämästä eläinten kanssa

Omakohtaisia esseitä lapsuudesta Korkeasaaressa ja elämästä eläinten kanssa

Eläinten kanssa koko elämänsä viettänyt Aura Koivisto kertoo kirjassaan Elämä eläinten kanssa, millaista oli kasvaa Korkeasaaressa eläinten ja luonnon keskellä. Minkälainen oli lapsuus eläintarhassa ja miten se vaikutti hänen käsityksiinsä elämästä eläinten kanssa?

”Kun kotona on asustanut villieläimiä, voisi ajatella, että voimallisimmat muistot ovat jonkinlaisia kommelluksia, ehkä jopa uhkaavia tai vaarallisia tapahtumia. Useimmat villit kotihoidokkimme olivat kuitenkin pienokaisia, joten hankaluudet liittyivät lähinnä niiden aiheuttamiin sotkuihin. Dramaattisten kuvioiden sijaan ensimmäisenä mieleeni tulevat hoivaamiseen ja yhdessäoloon liittyvät tunnelmat. Ennen kaikkea kosketukset. Miltä tuntuivat tiikerinpennun isot ja pulleat polkuanturat tai ahmanpentujen pehmeän villava turkki.”

Koivisto on elänyt myös koko aikuisen elämänsä eläinkumppaneiden seurassa, oli kyse sitten hevosista, koirista, linnuista tai metsien pienimmistä elollisista. Miten eri eläinkumppanit ovat ohjanneet hänen elämäänsä?

Eläinkumppaneiden katsominen uusin silmin

Maanläheiset ja lämpimät esseet saavat lukijan tarkastelemaan omia asenteitaan ja katsomaan eläinkumppaneitaan uusin silmin. Muut eläimet ovat seuralaisina usein huomattavasti mielenkiintoisempia kuin ihmiset, ja niiden elon astiminen kaikilla mahdollisilla tavoilla vie olemisen ihmeen äärelle.

”Muunlajisten ymmärtäminen on erityisen velvoittavaa silloin, kun eläimet ovat meistä riippuvaisia.”

”Korkeasaaressa kotimme hoidokit olivat usein orpolapsia, joille läheisyys, sylissä oleminen ja muut hellät kosketukset olivat suoranainen elinehto.”

Ihminen eläimenä muiden joukossa

”Ihminenkin on eläin. Olemme nisäkkäitä, kädellisiä ja ihmisapinoita. Mutta osaammeko olla muiden eläinten kanssa ihmisiksi?”

Omien kokemustensa rinnalla Koivisto käsittelee eläintutkijoiden, luontokuvaajien ja muiden ihmisten suhdetta eläimiin.

”20–30 viime vuoden aikana tietämys muiden lajien henkisistä kyvyistä on valtavasti lisääntynyt. Jos aiemmin eläimet saatettiin nähdä vain ärsykkeisiin reagoivina ”luontokappaleina” ja niiden käyttäytyminen selitettiin ”vaistoilla”, nyt tällaista pidetään vähättelevänä. Kerta toisensa jälkeen tutkimukset ovat osoittaneet eläimillä olevansellaisia kykyjä ja ominaisuuksia, joita aiemmin on pidetty vain ihmisille kuuluvina.”

Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Johanna Kokko.

Aura Koivisto vietti lapsuutensa Korkeasaaren eläintarhassa ja viihtyy edelleen muiden lajien seurassa. Hän kirjoittaa luontoaiheisia lehtijuttuja ja on julkaissut sekä lapsille että aikuisille suunnattua tieto- ja kaunokirjallisuutta, yhteensä parikymmentä kirjaa, muun muassa Mies ja merilehmä – luonnontutkija Georg Stellerin kohtalokas tutkimusmatka (2019), Ei mikä tahansa metsä – lähde retkelle luonnonmetsään (2021) ja Harhamat (2023).

Jaa tämä:
Ruotsalaisen Camilla Davidssonin uutuus on lämminhenkinen romaani elämän rakentamisesta uudelleen

Ruotsalaisen Camilla Davidssonin uutuus on lämminhenkinen romaani elämän rakentamisesta uudelleen

Yhden Ruotsin menestyneimmän feelgood-kirjailijan Camilla Davidssonin Viikunapuun varjossa kertoo elämän rakentamisesta uudelleen, uskalluksesta ja antautumisesta jollekin uudelle. Kirja on itsenäinen jatko-osa menestysromaanille Pikkuinen unelmien kaksio.

Susanne on omistanut perheelleen koko elämänsä, mutta nyt aikuiset tyttäret Sofia ja Lovisa ovat vieraantuneet ja aviomies Lars on yhtäkkiä jättänyt hänet nuoremman naisen takia. Susanne joutuu luomaan itselleen kokonaan uuden elämän. Ensin pitää löytää asunto, sitten uusi työpaikka, ja jonnekin on hävitettävä perheen huvilan taloustavarat.

Onneksi Gotlannin nurkassa on vanha maitokauppa, perintö, jonka Susanne aikoi myydä mutta joka toimii nyt väliaikaisena varastona huonekaluille ja laitteille. Kesäpaikan rauhassa ja hiljaisuudessa hän selvittää ajatuksiaan ja kerää voimia avioeron jälkeen. Kun komea mutta röyhkeä naapuri ilmestyy paikalle ja haluaa ostaa kirjan, käynnistyy tapahtumaketju, joka nostaa Susannen takaisin elämään. Uskaltaako hän sanoa kyllä ​​kaikelle uudelle?

Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Kirjan on kääntänyt Sirpa Parviainen. Äänikirjan lukee Maija Lang.

Camilla Davidsson kirjoittaa laadukasta viihdettä ja on yksi Ruotsin menestyneimmistä feelgood-kirjailijoista. Hänen kirjojansa on myyty Ruotsissa jo puoli miljoonaa kappaletta ja Pikkuista unelmien kaksiota yli 80 000 kappaletta.

Jaa tämä:
Mitä eläimet sanovat

Tuotimme maailman ensimmäisen kolmiulotteista ääntä käyttävän lastenkirjasarjan: “Mitä eläimet sanovat?”

Into Kustannus, Genelec ja Silencio ovat tuottaneet maailman ensimmäisen immersiivistä eli ympäröivää (3D) ääntä sisältävän lastenkirjasarjan. Kolmiulotteisuus syventää kuunteluelämystä ja mullistaa äänikirjojen tuotantotavat.

Genelec on maailman johtava äänen ammattilaisten kuten musiikintekijöiden sekä TV- ja elokuvastudioiden käyttämien äänentoistolaitteiden kehittäjä ja valmistaja. Silencio on Suomen johtava äänikirjastudio, joka on vuodesta 2007 alkaen tuottanut tuhansia suomenkielisiä äänikirjoja. Into on edelleen suomalaisessa omistuksessa oleva keskikokoinen kustantamo, joka on laajentamassa toimintaansa myös monille suurille aasialaisille ja eurooppalaisille kielialueille.

Into, Genelec ja Silencio tuottivat keväällä yhdessä “Mitä karhu sanoo?” -nimisen lastenkirjan, josta tuli maailman ensimmäinen immersiivistä ääntä hyödyntänyt lastenkirja.

Sittemmin Vuokko Hurmeen kirjoittamien “Mitä eläimet sanovat?“-kirjojen sarjassa on ilmestynyt myös kaksi muuta immersiivistä tai hiukan yksinkertaistaen sanottuna kolmiulotteista ääntä sisältävää teosta: “Mitä leijona sanoo?” ja “Mitä kissa sanoo?“.

Mitä eläimet sanovat? -sarjan äänikirjat ovat nyt saatavilla suomenkielisissä ääni- ja e-kirjapalveluissa niin sanottuina binauraalisina versioina, mikä tarkoittaa sitä, että niiden kolmiulotteisesta äänimaailmasta on mahdollista nauttia kuuntelemalla ne tavallisilla kuulokkeilla – siis myös ilman vielä täydellisemmän immersiivisen kokemuksen mahdollistavaa monikanavakaiuttimen äänentoistojärjestelmää.

Immersiivisyyden ansiosta kirjojen monenlaiset eläinäänet sekä muut metsän suhinat ja rapinat synnyttävät aivan uudenlaisen äänimaailman ja kokemuksen.

Into Kustannus alkaa levittää “Mitä eläimet sanovat?” -äänikirjojen englanninkielistä versiota maailmanlaajuisesti näillä näkymin kolmen kuukauden päästä eli huhtikuussa

Kolmiulotteisuus mullistaa äänikirjojen tuotannon

Immersiivisellä äänellä tarkoitetaan monikanavaista tilaäänimaailmaa, jossa kuulemme äänet kolmiulotteisesti samaan tapaan kuin tosielämässä tai luonnossa. Immersiivistä ääntä tuottava teknologia luo vaikutelman, että ääni tulee kaukaa tai läheltä, vasemmalta tai oikealta, tai että se liikkuu ympärillämme. Toisin sanoen immersiivinen tai binauraalinen ääni jäljittelee sitä, miten korvat vastaanottavat ääntä tosielämässä ja luo tätä kautta kolmiulotteisen, tilan kokemusta korostavan äänimaiseman.

Immersiivistä ääntä hyödynnetään jo laajalti elokuvissa, peleissä ja musiikissa, sekä enenevässä määrin myös mainonnassa.

“Äänen digitalisointiin perustuva immersiivinen ääni on ehdottomasti yksi tärkeimmistä kehitysaskelista äänen moniulotteisen tuottamisen ja toistamisen historiassa”, sanoo Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.

“Immersiivisen äänen nousu tulee vaikuttamaan olennaisesti moniin eri taiteenaloihin. Se mullistaa myös äänikirjojen tuotantotavat ja niiden ihmisille tuottaman kokemuksen. Immersiiviäänen suosio tulee kasvamaan nopeasti lähitulevaisuudessa, kun ihmiset pääsevät kokemaan ääniä moniulotteisina eli sellaisina kuin he aistivat ne luonnossa.”

“Immersiivisyys ei ainoastaan paranna tarinankerrontaa, vaan myös syventää kuunteluelämystä. Immersiivinen ääni on tulevaisuudessa erottamaton osa ei vain elokuvia ja musiikin kuuntelua, vaan myös äänikirjoja.”

“Olemme innoissamme siitä, että saamme olla yhdessä Into Kustannuksen kanssa kehityksen eturintamassa avaamassa uudenlaisia mahdollisuuksia ihmisille ja kirjallisuudelle. Tämä on merkittävä kansainvälinen avaus ja odotamme innolla, millaisia uusia maailmoja se pian synnyttää”, sanoo Siamäk Naghian.

Lisätiedot:

Essi Tapaninen, äänikirjatuottaja Into Kustannus Oy
045 678 5904

Siamäk Naghian, toimitusjohtaja, Genelec Oy
040 8347980

Jaa tämä:
LOPETETAAN YHDESSÄ TYTTÖIHIN KOHDISTUVA HÄIRINTÄ. AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN VUODEN TÄRKEIN KIRJA OSTAMALLA VASTIKKEITA MESENAATTIKAMPANJASTA

LOPETETAAN YHDESSÄ TYTTÖIHIN KOHDISTUVA HÄIRINTÄ. AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN VUODEN TÄRKEIN KIRJA OSTAMALLA VASTIKKEITA MESENAATTIKAMPANJASTA

Lupa olla tyttö -kirja muistuttaa jokaisen tytön ja naisen oikeudesta elää pelkäämättä. Teoksessa on äänessä lähes 30 eri-ikäistä tunnettua naista, joista kukin tahollaan on kokenut seksuaalisuutta loukkaavaa häirintää tai todistanut ilmiön olemassaolon muuta kautta. Kirjaprojekti käynnistyy mesenaattikampanjalla.

Yhdeksän kymmenestä nuorista naisista on kokenut elämänsä aikana seksuaalisuutta loukkaavaa häirintää. Moni häirintää ja ahdistelua kohdannut nuori vaikenee, sillä hän pelkää tai kantaa häpeää.

Osallistu kampanjaan ostamalla vastikkeita!

Haluamme koota yhteen tarinoita, jotka auttavat meitä kaikkia ymmärtämään, että jokaisella on rajat, joita täytyy kunnioittaa. Ja että jokaisella on oikeus olla maailmassa omana itsenään. Lupa olla tyttö -kirjan kirjoittajat muistuttavat omien tarinoidensa kautta nuoria tyttöjä siitä, että jokaisella on lupa elää rauhassa. Rauhassa ahdistelulta ja epäasialliselta käytökseltä, ilman pelkoa, häpeää ja hiljentämistä.

Kirja toteutetaan Into Kustannuksen ja Naisasialiitto Unionin yhteistyönä. Kirjan toimittavat Fatim Diarra ja Iida Tani.

”Meidän on opetettava tytöillemme, että seksuaalisuutta loukkaava häirintä ei ole koskaan hyväksyttävää. Siitä saa kertoa, siitä saa puhua ja sen uhriksi joutumista ei tarvitse hävetä eikä yhdenkään tytön pidä pelätä vain siksi, että hän on tyttö.”

Fatim Diarra

”Jokaisen tytön pitäisi saada olla tyttö rauhassa. Heidän pitää tietää, ettei mikään tapa olla tyttö, mitkään persoonallisuuden piirteet tai tapa pukeutua oikeuta seksuaalisuutta loukkaavaa häirintää. Tämä kirja toimii muistutuksena siitä.”

Iida Tani

Kirjan kirjoittajia ovat: Roosa Rahkonen, Ina Mikkola, Minja Koskela, Fatim Diarra, Eva Biaudet, Adina Nivukoski, Nasima Razmyar, Sara Al Husaini, Eekku Aromaa, Iida Tani, Laura Juntunen,  Mercedes Bentso, Erika Helin, Jenni Kynnös, Laila Lindqvist, Raisa Omaheimo, Meeri Koutaniemi, Katri Ylinen, Riina Tanskanen, Marja Kihlström, Josefiina Lahtinen, Sini Korpinen, Nuppu Oinas, Kirsi Piha, Heli Sutela, Hennariikka Laaksola, Clarissa Jäärni, Ida Paul, Piritta Hagman ja Linnea Vihonen.

Kannen on suunnitellut Bifu / People’s.

Mesenaattikampanja käynnissä 8.2.–15.3.2024

Tue tärkeän kirjan toteutumista ostamalla Mesenaatti-sivustolla olevia vastikkeita. Vastikkeita on useita erilaisia mm. Lupa olla tyttö -painotuore kirja. Mesenaatti.me on verkkosivu, jonka avulla kerätään joukkorahoitusta erilaisille kampanjoille.

Mesenaattikampanjan kautta kerätyillä varoilla katamme kirjoittajien ja kirjan toimittajien palkkiot ja samalla tuemme Naisasialiitto Unionin häirinnän vastaista työtä.

Kirja ilmestyy 15.5. Osallistu kampanjaan!

Lue myös: Joka kolmas nainen on kokenut häirintää armeijassa.

Jaa tämä:
Jaa tämä:

Sinulle on kirjoja.

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan