Hakutulokset kohteelle: Tiina Saari

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Kirjailijablogi: Ei jälkeäkään -teoksen kirjoittajat Tiina Saari ja Maiju Majamaa kertovat, miten elämäntarinat oikein valikoituivat kirjaan

Kirjailijablogi: Ei jälkeäkään -teoksen kirjoittajat Tiina Saari ja Maiju Majamaa kertovat, miten elämäntarinat oikein valikoituivat kirjaan

Tietokirjailijat Tiina Saari ja Maiju Majamaa avaavat blogissaan, miten syntyi teos Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua. Miksi mukana on Anni Törnin tarina, vaikka hänen kohtalonsa selvisi nopeasti?  Kirja on saatavilla myös e- ja äänikirjana.

Tässä blogikirjoituksessa kerromme kirjastamme yksin ja yhdessä, vuorotellen. Maiju kertoo, mistä hän sai idean teokseen. Tiina paljastaa lisää projektin erilaisten vaiheiden taustoista.

 ”Halusin kadonneiden läheisten äänen kuuluviin.”
– Maiju

 2000-luvun loppupuolella vietin pidennetyn viikonlopun opiskelukavereideni kanssa Dublinissa Irlannissa. Pistäydyin kirjakaupassa, sillä halusin ostaa itselleni luettavaa kotimatkalle. Irlantilaisen kirjailija Barry Cumminsin bestselleriksi noussut Missing: Ireland´s disappeared kiinnitti huomioni. Teoksessa on katoamistapauksia, jotka koskettavat paikallisia yhä vuosikymmenten jälkeen.

Kirja oli ensikosketukseni katoamistapauksiin. Sen tarinat piirsivät tarkat kuvat kadonneiden elämästä ja heidän läheistensä tuskasta. Myöhemmin olen seurannut katoamistapauksia tiiviisti uutisissa ja internetin keskustelupalstoilla. Kun aloitin työni toimittajana vuonna 2010, aloin kirjoittaa katoamistapauksista myös itse.

Kaikkien näiden vuosien aikana päässäni muhi ajatus, että haluaisin kirjoittaa kirjan kadonneista suomalaisista. Halusin kadonneiden läheisten äänen kuuluviin. Miltä tuntuu, kun rakas äiti, isä, veli, sisko, ystävä tai työtoveri ei enää palaa takaisin kotiin? Miten kadonneen läheiset selviävät ristiriitaisten tunteiden myllerryksessä? Miten elämää ravisuttavan tragedian jälkeen voi jatkaa eteenpäin?

Syksyllä 2018 kerroin kirjaideastani hyvälle ystävälleni ja entiselle kollegalleni Tiina Saarelle, jonka ammattitaitoa toimittajana ja kirjoittajana olen aina arvostanut. Ajattelin, että annamme idean vielä hautua, mutta toisin kävi! Kirjaprojektimme nytkähti vauhdilla eteenpäin.

Meillä oli alusta alkaen selkeä, yhteinen päämäärä: kirjamme toteutetaan kadonneita ja heidän läheisiään kunnioittaen. Kun tarjosimme ideaa kirjasta kustannusyhtiöille, Into Kustannus innostui heti yhteistyöstä kanssamme.

”Tosielämässä tulee harvoin vastaan onnellisia loppuja.”
– Tiina

Kun Maiju ehdotti kirjan tekoa kadonneista, halusin heti tarttua työhön. Milloinkaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu – ja ajattelin, että kolmenkympin tienoilla on ryhdyttävä oikeasti toteuttamaan unelmiaan. Ensin lähdin mukaan kirjaprojektiin, sitten otin kotia kaivanneen sekarotuisen koiran asuntooni riehumaan.

Edellisenä kesänä olin työskennellyt toimittajana maakuntalehti Länsi-Savon deskissä Mikkelissä. Helteisenä heinäkuuna 2018 savonlinnalainen Antti Törn julkaisi Facebook-sivullaan julkisen päivityksen, jossa hän toivoi tietoja Mikkelissä asuneen sisarensa liikkeistä. Soitin poliisille, joka vahvisti myös etsivänsä kadonneeksi ilmoitettua 29-vuotiasta Anni Törniä. Katoamiseen johtanut tapahtumaketju selvisi poikkeuksellisen nopeasti yhden viikon aikana. Syyksi paljastui henkirikos. Annin tarina jäi mieleni sopukoihin, se kosketti eri tavoin ja enemmän kuin mikään muu uutinen tuona vuonna.

Moni on kysynyt, miksi valitsimme kirjaan juuri nämä tapaukset. Ajatuksena oli kerätä kokoon eri tavoin kadonneiden ja löytyneiden elämäntarinoita eri vuosikymmeniltä. Annin traaginen tarina on kirjamme kokonaisuudessa esimerkki siitä, että katoamisen syynä on henkirikos, jonka poliisit ovat saaneet selvitettyä. Miten läheiset pystyvät käsittelemään sen, että heidän rakkaansa on surmattu?

Myös kustantamo toivoi, että teoksessa olisi päätöksensä saaneita katoamistarinoita. Olimme samaa mieltä: kirjassa olisi ollut liikaa toistoa, jos olisimme kertoneet 12 mysteeriä vailla vastauksia. Kaikki alkujaan harkitsemamme katoamistapaukset eivät päätyneet kansien väliin. Noin kymmenen tavoittelemaamme haastateltavaa kieltäytyi kertomasta läheisensä tarinaa. Yksi kadonneen selvittämätön kohtalo jäi viime hetkillä pois, koska lähiomainen ei jaksanut enää repiä arpiaan auki julkisuutta varten.

Emme yllättyneet, että hyvin päättyneitä katoamistarinoita ei löytynyt. Tosielämässä tulee harvoin vastaan onnellisia loppuja, jos ihminen on jäänyt kadoksiin pitkäksi aikaa. Oma lukunsa ovat ne harvat, jotka ovat tarkoituksella omasta aloitteestaan kadonneet läheisiltään. Niinkin voi halutessaan tehdä vapaassa maailmassa.

”Hilkan elämäntarinan yhtenä lähteenä oli yli 500-sivuinen tutkintamateriaali.”
– Maiju

Kirjamme vanhin elämäntarina on nastolalaisen Hilkka Laitisen. Perheenäiti katosi kotoaan vuonna 1972. Koska Hilkan katoamisesta on lähes 50 vuotta aikaa, hänen katoamistaan alkujaan tutkineet poliisit eivät olleet enää tavoitettavissa. Hilkan tyttären ja KRP:n Sisä-Suomen yksikön rikoskomisario Paavo Tuomisen haastatteluiden lisäksi Hilkan elämäntarinan yhtenä lähteenä oli poliisin yli 500-sivuinen tutkintamateriaali.

Tutkintamateriaalin perinpohjaiseen läpikäymiseen kului useita päiviä, jopa viikkoja. Materiaalin kokoaminen tarinaksi oli haastava urakka, sillä yksityiskohtia riitti. Poliisi oli vuosikymmenien aikana kuullut kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä, jotka olivat jollain tapaa kytköksissä Hilkkaan. Hilkan tytär selvensi meille parhaansa mukaan 1970-luvun tutkintamateriaalin kohtia, joita ulkopuolisen saattoi olla vaikea tulkita. Esimerkiksi oli hankala hahmottaa Hilkan kotitalon kokonaisuutta ilman kunnollista piirrosta tai kuvia.

Yksi kirjamme tapauksista on varmasti lähes kaikille suomalaisille tuttu. Tamperelainen 16-vuotias Raisa Räisänen katosi lokakuisena yönä vuonna 1999. Hänen kohtalonsa on ollut vuosia säännöllisesti esillä mediassa. Toisin kuin Hilkan tarinan kokoamisessa, Raisan tarinassa emme saaneet käsiimme yhtäkään poliisin asiakirjaa. Hänen katoamisensa tutkinta on yhä auki, joten tutkintamateriaali on salassa pidettävää. Kirjassa Raisan tarina rakentuu hänen pikkusiskonsa ja tutkinnanjohtaja Paavo Tuomisen haastatteluihin sekä median uutisointiin.

”Hän teki vaikutuksen kertomalla kaunistelematta karusta perhe-elämästä.”
– Tiina

Ensimmäinen haastateltavamme oli omainen, jonka kadonnut läheinen päätyi kirjaan nimimerkillä J-P. Tapasin haastateltavan ostoskeskuksen kahvilan nurkassa. Hän teki vaikutuksen kertomalla kaunistelematta karusta perhe-elämästä. J-P:n elämäntarina on traaginen kertomus osattomuudesta, joka usein siirtyy sukupolvelta toiselle. Kävimme J-P:n omaisen kanssa teekupillisilla vielä uudestaan kirjan julkaisun jälkeen. Toisin kuin J-P, hän on löytänyt elämälleen suunnan.

Kirjaan tekemäni toinen haastattelu tapahtui Porin poliisiasemalla. En matkustanut turhaan junalla seitsemää tuntia Suomen poikki Mikkelistä länsirannikolle – vierailu paljastui nimittäin antoisaksi. Rikosylikonstaapeli Tapio Rantanen Lounais-Suomen poliisista oli yksi heistä, joista oli suuri apu kirjan tarinoiden kasaamisessa. Sain häneltä materiaalia samalla kertaa kahteen porilaiseen elämäntarinaan: Vesa Frantsilaan ja Ari Saarilammeen.

Kumpikin kirjamme porilaisista oli oman tiensä kulkija. Tallinnassa kadonnutta Aria etsivät ja kaipasivat monet ystävät, jotka muistelivat miestä mielellään kirjaamme varten. Vesaa puolestaan ei ollut kaivannut kukaan 15 vuoteen. Oli surullista ymmärtää, että joskus ihminen voi elää elämäänsä niin yksin, ettei hänen katoamistaan huomata vuosikausiin. Vesan polveilevan tarinan kirjoitin lähes yhdeltä istumalta, kun taas Arin ystävien kanssa puhuin puhelimessa pitkähköt tovit. Lopulta vielä poikkesin lomareissulla Tallinnan satamassa, kuuntelin laitureiden natinaa ja lokkien kirkunaa.

Todennäköisesti eniten aikaa käytin 18-vuotiaan raumalaisen Markus Leväniemen elämäntarinaan. Kävin haastattelemassa hänen vanhempiaan Raumalla ja etsin sosiaalisen median kautta saksalaisen au pairin, joka oli mukana Markuksen tiettävästi viimeiseksi jääneellä risteilyllä. Kirjoitin Markuksen tarinan alun uudestaan useita kertoja ennen kuin olin siihen tyytyväinen kirjallisen ilmaisun näkökulmasta. Koskettavinta oli se, kuinka läheiset olivat kuvitelleet, millainen aikuisen Markuksen elämästä olisi muotoutunut. Heidän kertomansa perusteella uskonkin, että Markuksesta olisi kasvanut muut ihmiset huomioiva ja rehti mies.

”Hioimme tekstiä vielä muutamia päiviä ennen kuin kirja lähti käsistämme eteenpäin.”
– Tiina ja Maiju

Kirjaprosessimme kesti kaiken kaikkiaan noin puolitoista vuotta. Työstimme kirjaa pääosin töidemme ohella, apurahojen ansiosta saimme pidettyä pari kuukautta kirjoitusvapaata. Haastatteluiden ja asiakirjoihin perehtymisen lisäksi kävimme paitsi katoamispaikoilla myös Kansalliskirjastossa tutkimassa vuosikymmenten takaisia lehtileikkeitä.

Alkuvuonna 2020 kirjamme tarinat olivat kirjoitettuina tiedostoina. Emme aavistaneet, että vielä yksi suuritöinen vaihe olisi edessä. Aloimme editoida toistemme tekstejä niin paljon kuin töiden ohessa vain ikinä pystyimme. Tarkistimme yksityiskohtia, faktoja ja kertomusten rakenteen loogista etenemistä. Pyrimme esimerkiksi selvittämään tarkoin, millaisella alueella Riina Mäkinen ja Erik Sarin katosivat. Hioimme tekstiä vielä muutamia päiviä ennen kuin kirja lähti käsistämme eteenpäin kustantamoon oikolukuun ja kasattavaksi.

Julkaisun jälkeen olemme saaneet kiitosta arvokkaasta suhtautumisesta kadonneisiin, löydettyihin ja heidän läheisiinsä. Emme voi kiittää kylliksi heitä, jotka avasivat elämänsä kipeintä menetystä kirjamme sivuilla. Ilman kadonneiden ja löydettyjen läheisiä kirjaa ei olisi syntynyt.

Lue lisää kirjasta Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua. Saatavilla myös e- ja äänikirjana.

Ei jälkeäkään

Ei jälkeäkään

Mitä tapahtui 16­-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18­-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Mis­sä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?

Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suo­malaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.

Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo ka­donneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.

Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonnei­den läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuu­den ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.

Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löy­dettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät – ne eivät pääse unohtumaan.

– Äiti Hilkka Laitisen selvittämätön kohtalo ei jätä tyttäriä rauhaan (Nastola, 1972)

– Liftasiko Merja Vaara väärään kyytiin? (Rovaniemi, 1980)

– Erik Sarinin jäljet päättyvät oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)

– J-P:n elämällä ei ollut suuntaa – ja sitten hän katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)

– Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Räisästä turhaan kotiin (Tampere, 1999)

– Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)

– Laivalla kadonneen Markus Leväniemen viime hetket ovat hämärän peitossa (Turku-Tukholma, 2007)

– Mira Varheesta jäi jäljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)

– Oudot tapahtumat varjostavat Riina Mäkisen katoamista (Loviisa, 2017)

– Yksin elänyt Ari Saarilammi käveli yön syliin (Tallinna, 2017)

– Anni Törnistä ei koskaan tullut äitiä (Savonlinna, 2018)

Kirjan takaa löytyvät toimittajataustaiset Maiju Majamaa ja Tiina Saari. Nykyisin sisällöntuottajana työskentelevä Majamaa on vuosia seurannut selvittämättömiä katoamistapauksia ja haastatellut kadonneiden läheisiä työssään. Saari työskentelee nykyisin kansalaisjärjestössä vaikuttamistyön suunnittelijana. Toimittajana Saari keskittyi erityisesti sosiaali- ja terveysalam uutisointiin. Hän on toiselta ammatiltaan sosionomi.

Kasvokkain rikoksen jälkeen

Kasvokkain rikoksen jälkeen

Kirjan tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavan rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.

Pekka käytti tytärtään Emiliaa seksuaalisesti hyväkseen yli 20 vuotta. Mikä sai Emilian tapaamaan isänsä vankilassa ja antamaan tälle anteeksi? Taru Virtasen 17-vuotias tytär Milla kuoli tuntemattoman miehen itsemurhayrityksen seurauksena ja äiti tapaa tuomitun. Auttaako Karin tapaaminen Tarua pääsemään irti silmittömästä vihasta?

Eemelin isä Taisto oli neljä ihmistä murhanneen Veli Matti ”Metsuri” Huohvanaisen ensimmäinen uhri. 20 vuoden ajan Eemeli mietti, olisiko voinut estää isänsä kuoleman. Sitten hän voitti pelkonsa ja kohtasi Suomen vaarallisimpiin rikollisiin listatun miehen.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjan tarinat näyttävät, että vakavan rikoksen tekijä voi muuttua ja läheiset toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.

Error: View ae0d0a6e4b may not exist

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Voiko murhaajalle tai hyväksikäyttäjälle antaa anteeksi? Rikosten uhrit tai heidän omaisensa kohtaavat tuomitut kasvokkain

Voiko murhaajalle tai hyväksikäyttäjälle antaa anteeksi? Rikosten uhrit tai heidän omaisensa kohtaavat tuomitut kasvokkain

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä. Miten tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen löytyy rauha?

”Tavatessani Emilian isän Pekan en voinut olla miettimättä: Millaista on elää tietoisena siitä, että on tuhonnut oman tyttärensä lapsuuden ja nuoruuden? Pekka katuu tekojaan ja on pyytänyt niitä anteeksi. Ymmärtääkö hän kuitenkaan täysin, mitä on teoillaan aiheuttanut? En ole varma. Joskus ymmärtämättömyys on armollisempaa kuin ymmärtäminen.”

-Kati Pukki

Kirja, joka muuttaa käsityksen anteeksiannosta

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.

Jälkikäsittely on auttanut tuhansia hyväksymään rikoksen osaksi omaa historiaansa

Mikä sai Emilian tapaamaan isänsä Pekan vankilassa ja antamaan tälle anteeksi, vaikka Pekka oli käyttänyt tytärtään seksuaalisesti hyväksi yli 20 vuotta? Entä mikä sai Taru Virtasen tapaamaan Karin, jonka itsemurhayrityksen seurauksena Tarun 17-vuotias Milla-tytär sai surmansa? Auttoiko Karin tapaaminen Tarua pääsemään irti silmittömästä vihastaan?

”Vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.”

-Arja Konttila, Sauma-toiminnan koordinaattori, Rikosseuraamuslaitos

Eemelin isä Taisto oli neljä ihmistä murhanneen Veli Matti ”Metsuri” Huohvanaisen ensimmäinen uhri. 20 vuoden ajan Eemeli mietti, olisiko voinut estää isänsä kuoleman. Sitten hän voitti pelkonsa ja kohtasi Suomen vaarallisimpiin rikollisiin listatun miehen.

”Seuraavaksi huoneeseen saapuu lähes kaksimetrinen, tummahiuksinen mies. Hän on neljästä murhasta tuomittu Veli Matti Huohvanainen, lempinimeltään ”Metsuri”, Suomen vaarallisimpien rikollisten joukkoon useita kertoja listattu mies. Hän on Eemelin isän murhaaja. He katsovat toisiaan silmiin. Eemeli kysyy, pelottaako Veli Mattia, ja tämä vastaa kieltävästi. Sitten Veli Matti esittää saman kysymyksen Eemelille. ”Ei pelota”, Eemeli vastaa, vaikka on juuri ennen tapaamista saanut paniikkikohtauksen.”

Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä. Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjan tarinat näyttävät, että vakavan rikoksen tekijä voi muuttua ja läheiset toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.

Kati Pukki on vastaava tuottaja, toimittaja ja filosofian maisteri. Hän on työskennellyt toimittajana muun muassa MTV:llä ja Ilta-Sanomissa ja on kiinnostunut rikosjournalismista ja ihmiskohtaloista rikosten takana. Häntä kiehtoo ihmisen kyky selviytyä äärimmäisen vaikeassakin tilanteessa.

Tiina Saari on luova tuottaja, toimittaja, filosofian maisteri ja sosionomi. Hän on työskennellyt toimittajana iltapäivälehdissä ja maakuntalehdissä. Saari on kiinnostunut rikosten syistä ja seurauksista. Tiina Saaren ja Maiju Majamaan Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua (Into 2020) oli lukijoiden ja kuuntelijoiden suosikki, joka nousi myös Storytel Awards -ehdokkaaksi.

Lisätietoa vakavien rikosten jälkikäsittelystä: Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erikoissuunnittelija ja Sauma-toiminnan koordinaattori, psykologian tohtori Arja Konttila; arja.konttila@om.fi, p. 050 440 8699

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain?

Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain?

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta. Löytyykö tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen rauha?

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.

”Parikymppinen Joonas ja nelikymppinen Pasi piinasivat kuukausia Ville Suomalaista. Lapsuudenystävä ja isäpuoli lähettivät nuorelle miehelle tappouhkauksia prepaid-liittymästä ennen kuin murhasivat hänet syrjäisellä metsäautotiellä.”

Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.

Mika Suomalainen päästi irti vihasta kohdattuaan poikansa surmaajat

Kun Mika Suomalainen kohtasi vuonna 2018 viisi vuotta aiemmin menehtyneen poikansa Villen surmaajat, oli vihan vähentyminen merkittävä muutos, jonka sureva isä huomasi arjessaan. Jälkikäsittely vapautti paljon energiaa ja voimia riitti sen myötä enemmän myös perheelle.

– Kohtaamisesta oli paljon apua, ja jälkikäsittely on auttanut toipumista. Tällä oli myös merkittävä vaikutus terveyteeni. Kun viha rupesi häviämään, jaksoin olla mukana enemmän perheeni arjessa, kertoo Mika muutoksista.

Kohtaamisen myötä sureva isä saattoi myös antaa anteeksi itselleen. Kuten moni muukin lapsensa tapaturmaisesti tai henkirikoksen kautta menettänyt vanhempi, myös Mika pohti, olisiko voinut pelastaa poikansa. Tekijöiden kohtaaminen toi rauhan ja Mika saattoi hyväksyä tapahtuneen osaksi menneisyyttään.

– Kun surmaajat sanoivat, ettei tekoa olisi kukaan voinut estää, pystyin antamaan itselleni anteeksi. Sen myötä elämä on tullut omalla tavallaan takaisin, Mika kuvaa kohtaamisen konkreettisia seurauksia.

Mika ei ole varsinaisesti miettinyt, millaisia vaikutuksia jälkikäsittelyllä oli hänen poikansa surmaajien elämään. Hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä kohtaamisen olleen varmasti myös katuville surmaajille hyvin vaikuttava.

Kohtaaminen kasvokkain auttaa toipumaan traumoista

Poikansa menettänyt isä toivoo, että muutkin saman kokeneet hakeutuisivat tuen piiriin. Hän kuitenkin huomauttaa, että se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu muille. Tukea pitääkin hänen mukaansa hakea itselleen sopivalla tavalla. Mikalle vakavien rikosten jälkikäsittelystä oli hyötyä.

– Ennen ensimmäistä tapaamista surmaajien kanssa olin nähnyt asiantuntijat monta kertaa ja oli varmistettu, että kohtaaminen oli todella järkevää ja harkittua. Tapaamiseen ei mennä suin päin, vaan katsotaan, että kaikki ovat varmasti valmiita siihen, Mika kuvaa jälkikäsittelytapaamisen tarkkaa valmisteluprosessia.

Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Harkittu prosessi auttaa ihmisiä työstämään traumojaan turvallisessa ympäristössä ja ammattilaisten tukemana. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä, mutta myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta toimii vakavien rikosten Sauma-toiminnan koordinaattorina.  Konttilan mukaan vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä jälkikäsittelyn avulla. Mikan ja hänen poikansa tarina on osa Kasvokkain rikoksen jälkeen -teosta, jossa kerrotaan yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjassa kerrotut tarinat näyttävät, että toipuminen on mahdollista.

Tiina Saaren ja Kati Pukin kirjoittama teos Kasvokkain rikoksen jälkeen on julkaistu kesäkuussa 2022.

Lue tai kuuntele yhdeksän tositarinaa kokonaisuudessaan! Löydät kirjan Innon verkkokaupasta, useimmista kirjakaupoista ja äänikirjapalveluista.

Lue myös:

Isyys henkirikollisen silmin: voiko vankilasta käsin katkaista ylisukupolvisia traumoja? Jani Bollströmin tarina avaa raadollisella tavalla sitä, miten haastavaa omia virheitään ja suhdetta lapsiin on korjata vankilasta käsin.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Innon ohjelma Helsingin Kirjamessuilla 27.–30.10.2022

Innon ohjelma Helsingin Kirjamessuilla 27.–30.10.2022

Helsingin Kirjamessut tuo kirjasyksyn kiinnostavimmat puheenaiheet Messukeskukseen 27.–30.10.2022!

Tervetuloa osastollemme 6g80 tekemään kirjalöytöjä ja tapaamaan kirjailijoita.

 

MESSUOHJELMAMME:

TORSTAI 27.10.

12.30 – 13.00 / Hakaniemi

Mona Bling: 23 Transmyyttiä – Totta ja tarua transihmisistä (haastattelijana Miiko Toiviainen)

Kaikilla on mielipide transihmisistä, mutta vain harva tuntee tositarinat ja faktat myyttien takaa. 23 transmyyttiä on matkalippusi sukupuolivähemmistöjen maailmaan transtaustaisen toimittaja Mona Blingin johdolla.

Kirja purkaa luku kerrallaan myyttejä kirjailijan omien sekä muiden transtaustaisten ihmisten elämänkokemusten, tarinoiden ja asiantuntijahaastatteluiden kautta. Kirja on suunnattu kaikille, joilla on mielipide transihmisistä ja uteliaisuutta tietää, onko luulo todellisuudessa tiedon väärti. Teos haastaa lukijaa murtamaan omat ennakkoluulonsa ja näkemään transihmiset uudessa valossa.

14.30 – 15.00 / Suomenlinna

Anna-Leena Perämäki: Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa (haastattelijana Laura Wathén)

Viisi pienoiselämäkertaa sisältävä teos nostaa Anne Frankin rinnalle muita, vähemmän tunnettuja holokaustin kokemaan joutuneita juutalaisnuoria. Lukijalle piirtyy kuva elämänhaluisista ja tulevaan toiveikkaasti suhtautuvista nuorista, joiden maailman natsien juutalaisvainot radikaalilla tavalla mullistivat.

Naisten päiväkirjoihin pohjautuva teos kertoo paitsi nuorten arjesta ja kohtaloista sota-ajan miehitetyssä Länsi-Euroopassa myös heidän perhetaustastaan ja lapsuudestaan sekä ajasta sodan jälkeen.

15.00 – 15.30 / Töölö

Ina Ruokolainen, Nenne Hallman, Suvi Ahola: Kolmen naisen kirjeitä – Rakkaudesta, surusta ja luopumisesta (haastattelijana Maria Rossi)

Kolme kuusikymppistä naista katsoi elämänsä käännekohtiin ja tunnisti monta luopumista: läheisten kuolemia, eroja ja muuta surua, mutta myös tietoisia irrotteluja ja riemastuttavia oivalluksia.

Toimittajat ja kirjoittamisen ammattilaiset Ina Ruokolainen, Nenne Hallman ja Suvi Ahola ovat olleet ystäviä neljäkymmentä vuotta. He alkoivat kirjoittaa toisilleen kirjeitä selvittääkseen, mitkä ratkaisut ja elämän yllätykset ovat ottaneet koville, ja mitkä puolestaan ovat tuoneet lisää vapautta ja vaihtoehtoja.

18.00 / Suomenlinna

Juha Heinonen: Vanki 237/01 – Elämää kaltereiden takana, Mika Lätti: Häiriintynyt, Laura Juntunen: Subutex kaupungin kasvatit (haastattelijoina Tiina Saari ja Kati Pukki: Kasvokkain rikoksen jälkeen) 

Mikä ajaa rikosten tielle ja miten Suomen vankilajärjestelmä onnistuu kuntoutuksessa? Keskustelemassa Juha Heinonen (Vanki 237/01 – Elämää kaltereiden takana), Jani Bollström ja Mika Lätti (Häiriintynyt) ja Laura Juntunen (Subutex-kaupungin kasvatit).

18.00 – 18.30 / Töölö

Denise Rudberg: Marianne Jidhoff ja Liittolaiset-sarja  (haastattelijana Josefine Janhonen) 

Vieras joukossa on Tukholmaan sijoittuva vakoojaromaani toisen maailmansodan tapahtumista. Tositapahtumiin ja paikkoihin perustuva Liittolaiset-­sarja on kunnianosoitus viime vuosisadan teräville, vahvoille naisille. Elisabethin, Signen ja Iriksen henkilöhahmojen esikuvat ovat kirjailijan omassa suvussa. Teos on Denise Rudbergin historiallisen romaanisarjan kolmas itsenäinen osa.

Kahdeksan askelta pimeässä on suositun Marianne Jidhoff -dekkarisarjan kahdeksas osa. Ruotsin rikkaimpiin sukuihin kuuluvan Renaudot’n perheen nuorin tytär Isabelle katoaa kesken siskonsa hääjuhlan toukokuussa 1988. Isabellen kohtalo jää mysteeriksi. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin perhettä haastatellaan katoamisesta kertovaan radiodokumenttiin. Ohjelma herättää myös poliisin huomion, ja esitutkinnanjohtaja Marianne Jidhoff avaa uudelleen tapauksen tutkinnan. Minne Isabelle katosi, ja mikä on totuus perhetragedian taustalla? Vuosikymmeniä piilossa pysyneet salaisuudet alkavat nousta pinnalle, eikä kukaan ole turvassa epäilyiltä.

18.30 – 19.00 / Töölönlahti

Eetu Pesonen: Mysteeritarinoiden parhaat (haastattelijana Maria Rossi)

Mysteeritarinoiden parhaat on kiehtova tutkimusmatka historian jännittävimpien mysteerien äärelle. Kirja kokoaa yhteen Eetu Pesosen Mysteeritarinat-­podcastin kymmenen parasta jaksoa. Jokaisessa jaksossa Pesonen kertoo yhdestä kutkuttavasta, kysymyksiä herättävästä tapahtumasta ihmiskunnan historiassa.

 

 

PERJANTAI 28.10.

12.00 – 13.00 / Kallio

Seksi nyt! Mitä seksi meille merkitsee?

Sari Hälinen, Ina Mikkola: Runkkarin käsikirja ja Valtakirjani, Tommi Paalanen, Merituuli Saikkonen (Järjestäjä: KirjaKallio)

Seksi on mitä luonnollisin asia – paitsi seksivalistustunneilla. Mitä seksistä ja seksuaalisuudesta pitäisi tietää, ja mitä pornosta pitäisi ajatella? Seksiin liittyviä päätöksiä tehdään myös eduskunnassa ja sen vetovoimaa hyödynnetään surutta mainonnassa. Keskustelemassa nuorten seksuaalineuvoja Sari Hälinen, seksuaalisuudesta ja pornosta tietokirjan ja tv-ohjelmia tehnyt Ina Mikkola, Sexpo-säätiön johtaja Tommi Paalanen ja Helsingin Sanomien lifestyletoimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen.

13.00 – 13.30 / Toukola

Se on ihan susi -tietovisa (tietovisan vetää Saaga Kajan)

Osallistu hauskaan susitietovisaan! Jaossa kirjapalkintoja.

Maia Rantasen Se on ihan susi on ihastuttavasti kuvitettu kaikenikäisten tietokirja parjatusta ja rakastetusta petoeläimestämme. Se tutustuttaa lukijan suden elämään, lajityypilliseen käyttäytymiseen ja historiaan.

13.30 – 14.00 / Esplanadi

Leo Stranius: Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän (haastattelijana Jenny Rostain)

Leo Straniuksen Tehokkuuden taika kertoo rutiinien ja tapojen voimasta. Se antaa vinkkejä, miten voimme tehdä merkityksellisiä asioita ja elää enemmän kuin ikinä uskomme – joka päivä.

Kirjassaan Stranius käy läpi viisi perusajatusta ajanhallinnasta ja itsensä johtamisesta. Teos sisältää kolmen askeleen mallin asioiden hoitamiseen sekä vinkit aamuun, iltapäivään ja iltaan. Jos odotat enemmän viikonloppua kuin maanantaita, on syytä pysähtyä pohtimaan tilannetta ja lukea tämä kirja.

15.00 – 15.30 / Töölönlahti

Tuttu ääni: Krista Putkonen-Örn ja Jukka Pitkänen

Näyttelijät Krista Putkonen-Örn ja Jukka Pitkänen ovat rakastetuimpia äänikirjojen lukijoita. Tuttu ääni -haastattelussa he kertovat, mitä äänikirjojen lukijalta vaaditaan, ja mitkä kirjat ovat koskettaneet heitä.

17.00 – 17.30 / Fiskehamnen

Andra världskriget i årets romaner: Karin Collins ja Denise Rudberg

Karin Collins skriver om livet i Hangö före och under vinterkriget. Den fjärde doktrinen avslutar Denise Rudbergs historiska romanserie om Sverige under andra världskriget. Möt författarna i ett samtal om släkthistoria och krig.

LAUANTAI 29.10.

11.00 / Innon osasto 6g80

Tule tapaamaan Tympeiden tyttöjen luojaa Riina Tanskasta osastollamme 6g80

12.00 / Kruununhaka

Katri Ylinen Aamu ilman darraa (haastattelijana Jenny Rostain)

Alkoholikeskustelua ravisteleva kirja avaa silmämme raittiudelle, joka ei maistu tylsän kuivalta. Aamu ilman darraa sisältää kaiken sen, minkä kirjailija Katri Ylinen ja moni raitistunut olisi halunnut tietää juomisen lopettaessaan.

Katri Ylinen jätti alkoholin 2019. Matkallaan raittiuteen hän teki havaintoja, joista monelle alkoholiongelmasta kärsivälle voi olla todellista hyötyä. Vuonna 2021 Ylinen perusti yhdessä Laura Wathénin kanssa alkoholittoman Darravapaa-yhteisön, josta on kasvanut valtakunnallinen ilmiö.

14.00 – 14.30 Kruununhaka

Sami Keto: Enemmän kuin sapiens – Kasvu elonkirjon jäseneksi & Tunteva tuote (haastattelijana eläinfilosofi Elisa Aaltola)

Sami Keto avaa kirjassaan Enemmän kuin sapiens, miksi moni länsimaalainen kokee merkityksettömyyttä, vaikka meillä on jo kaikki. Kun ihminen on nostettu muiden lajien yläpuolelle, olemme kadottaneet merkitykselliset suhteet sekä toisiin ihmisiin että muihin eliöihin. Teos valaisee toisenlaista elämän ja ihmisyyden kertomusta ja pyrkii antamaan vastauksia kysymykseen, miten elää yhdessä muiden kanssa, osana elonkirjoa.

Otto Latvan ja Taija Kaarlenkaskin Tunteva tuote-kirja paljastaa, mitä eläintuotannon kulissien takana piilee. Teoksessa käsitellään ruoantuotannon lisäksi turkis- ja lemmikkieläinten tuotteistamista ja laaja-alaisesti eläimen määrittymistä tuotantoeläimeksi. Haastattelijana Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä.

16.30 – 17.00 / Hakaniemi

Kalle Kniivilä: Putinin pahin vihollinen – Aleksei Navalnyin tarina (haastattelijana Maria Rossi)

Elokuun 20. päivänä 2020 Aleksei Navalnyin oli määrä kuolla. Niin kertoi yksi murhamiehistä, kun Navalnyi itse soitti hänelle muutamaa kuukautta myöhemmin. Navalnyin boksereihin sivelty hermomyrkky ei vain ennättänyt vaikuttaa riittävän kauan. Lentokone teki hätälaskun, ja ambulanssihenkilökunta pelasti hänen henkensä.

Kalle Kniivilän kirja kertoo maailman tunnetuimmasta poliittisesta vangista, hänen taistelustaan Venäjän korruptiota vastaan ja hänen maanlaajuisesta organisaatiostaan, joka nyt on julistettu äärijärjestöksi ja lakkautettu. Kirja kertoo myös siitä, mitä Venäjän politiikassa tapahtuu, kun Aleksei Navalnyi on vankilassa ja hänen lähimmät kollegansa maanpaossa.

18.00 / Kultti-lava

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt (haastatelijana Virva Paloviita)

18.30 – 19.00 / Kruununhaka

Rakkautta rahalla & Oma valinta: Minä myyn seksiä (haastattelijana Laura Kuitunen)

Tiessalon ennakkoluuloton ja ajatuksia herättävä tietokirja Rakkautta rahalla kertoo suomalaisista seksinostajista. Seksin ostaminen nähdään usein vain hyväksikäyttönä. Entä se suuri joukko, joka ostaa seksipalveluja vapaaehtoiselta ammattilaiselta? Haastatteluihin perustuva teos lähestyy monisyistä aihetta seksin ostajan kannalta ja avaa yllättäviä ja inhimillisiä näkökulmia ihmisten kosketuksen ja seuran tarpeisiin. Teos ravistelee totuttuja käsityksiä seksin ostajista ja pohtii, voiko maksullinen seksikin olla hyvinvointipalvelu.

Päivi Ahtialan toimittamassa kirjassa Oma valinta: minä myyn seksiä, viisi suomalaista harkiten, vapaaehtoisesti ja eettisesti seksipalveluja myyvää naista kertoo ammatistaan, elämästään, toiveistaan, peloistaan ja iloistaan.
Miialla, Johannalla, Saralla, Elinalla ja Susannalla on kokemusta seksialan eri töistä yhteensä kymmeniä vuosia. Nyt he kertovat suoraan, mikä seksityössä on hauskaa ja mikä vähemmän hauskaa, mikä suomalaisessa parituslainsäädännössä pännii ja miksi seksipalveluiden myyminen on feministinen teko.

18.30 – 19.00 / Suomenlinna

Matti Mörttinen: Ensimmäiset – Uraa uurtaneita naisia Suomesta ja Anneli Jäätteenmäki (haastattelijana Josefine Janhonen)

Miten lasikatot murtuvat? Millaista on ollut nousta ensimmäisenä naisena asemiin, joissa aiemmin on ollut vain miehiä? Matti Mörttisen kirjan pienoiselämäkerrat avaavat näkymiä tasa-arvoistumisen edistysaskeliin ja myös sen yllättäviin viimeaikaisiin takaiskuihin. Politiikassa suomalaiset naiset ovat murtaneet miesten yliedustuksen. Elinkeinoelämässä sukupuolten tasa-arvo on vielä kaukana, ja sama tilanne on edelleen monilla muilla elämänaloilla. Harvinaisimpia naiset ovat Suomessa suuryritysten johtajina ja korkeina virkahenkilöinä.

Messuilla kirjailijan kanssa keskustelee entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki. Kirjassa puhuvat myös mm. presidentti Tarja Halonen, Turun piispa Mari Leppänen, ylikapellimestari Susanna Mälkki, entinen korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ja blueskitaristi Erja Lyytinen.

18.30 – 19.00 / Lonna

Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä (haastattelijana Sami Keto)

Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä?

Filosofi Elisa Aaltola kuljettaa lukijaa oman henkilöhistoriansa eläinheräämisiin ja siihen palautteeseen, jota hän on työssään eläinten puolesta kohdannut. Aaltola käsittelee suorapuheisesti useita päivänpolttavia eläinaiheita aina ”rautakarhuista” susiin, ”haittaeläimiin” ja eläintuotantoon. Kirja on rohkeaa ja filosofista tekstiä siitä, miksi ihmisen olisi viimein aika muuttaa tapaansa kohdella toislajisia eläimiä. Mitä jos alkaisimme vaalia myös eläinten hyvää elämää?

19.00 – 20.00 / Kultti-lava

Feminismi ja yhteiskuntaluokka

Riina Tanskanen ja Natalia Kallio, haastattelijana Virva Paloviita

SUNNUNTAI 30.10.

10.30 – 11.00 / Hakaniemi

Ilkka ja Vappu Taipale: Taipaleella (haastattelijana Maria Rossi)

Vappu ja Ilkka Taipale ovat matkustaneet maailmalla kuuden vuosikymmenen ajan. Näistä kohtaamisista syntyi ainutlaatuinen kuvaus maailmasta ja sen muutoksesta.

Taipaleiden kiinnostus kansainväliseen yhteistyöhön virisi varhain 1960-luvun alussa, ja sitä perua ovat monet pitkäaikaiset ystävyyssuhteet. Pariskunnan Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan suuntautuneet matkat ovat olleet kaukana lomailusta tai huvimatkailusta. Matkanteolle on aina tavoitteita, eivätkä ne ole olleet tavanomaista turismia vaan maailmanparantamista.

Reissuilla tavataan ministereitä, professoreita, asunnottomia, nobelisteja, mieleltään sairastuneita ja vankeja. Maisemat vaihtuvat, olosuhteet muuttuvat – ihmisiä yhtä kaikki.

11.30 – 12.00 / Kumpula

Hannu Laakso: Me Hukkaset

Vietä hetki erämaassa susien matkassa! Palkittu luontokuvaaja Hannu Laakso kertoo erämaan luonnosta ja susien elämästä upeiden luontokuvien avulla.

Oma lauma on suden paras turva. Sen oppii kantapään kautta kirjan päähenkilö, nuori susi, joka joutuu aikamoiseen liemeen eksyttyään laumastaan. Jännittävässä kirjassa seurataan eksyneen suden matkaa takaisin laumansa luokse samalla kun paukkupakkanen kuluttaa voimia.

Teos yhdistää tiedon, tarinan ja upeat luontokuvat. Helppolukuisen kirjan ikäsuositus on 4+, mutta se sopii myös varttuneemmille eläinten ystäville.

12.00 / Innon osasto 6g80

Aki Sirkesalo – Musiikki soi -kirjan kirjoittajat Laura Haarala ja Antti Luukkanen saapuvat Innon osastolle tapaamaan lukijoita ja signeeraamaan kirjoja ✍️

Teos uppoutuu Aki Sirkesalon elämään muusikkona ja musiikkitoimittajana ja käy läpi hänen intohimoista taivaltaan musiikin parissa. Sirkesalon musiikillinen elämäkerta perustuu haastatteluihin ja arkistomateriaaleihin. Haastatteluja ovat antaneet lukuisat Akin ystävät, yhteistyökumppanit, musiikkialan vaikuttajat ja aikalaismuusikot.

12.00 – 12.30 / Kumpula

Helsingin kaupunginmuseo: Tarinoita ratikoista

Kaikki mitä halusit tietää ratikoista! Helsingin kaupunginmuseon tietokirja vie lapset tutkimusmatkalle ympäri Helsinkiä ja tutustuttaa raitiovaunujen kiehtovaan historiaan. Tarinat ja tietoiskut johdattavat lukijan pääkaupungin ja sen liikenteen muutokseen eri vuosikymmeninä aina hevosen vetämistä vaunuista nykyaikaan.

Kirjan tarinat kirjoittanut Anna Finnilä ja kuvituksesta vastannut Jonna Jylhä juttelevat lasten kanssa ratikoista ja kirjan teosta.

12.00 – 12.30 / Suomenlinna

Inkeriläisyys historiassa ja nykyhetkessä (Haastattelijana Lea Pakkanen)

Reijo Rautajoen teos Inkeriläinen äitini kertoo suvun vaiheista ja inkerinsuomalaisten uskomattomista kohtaloista. Se on läpileikkaus Neuvostoliiton synkimpien vuosien vaikutuksista inkeriläisten elämänmenoon. Minna-Kerttu Kekki puolestaan kommentoi inkeriläisen isoäitinsä muistelmia ja pohtii inkeriläisten asemaa historiassa ja nykyhetkessä. Mikä vaikutus menneiden sukupolvien kokemuksilla on meihin nykyään?

13.30 – 14.00 / Toukola

Mira Mallius: Meri-karhun joulu -askarteluhetki

Valloittava ja värikylläinen kirja kutsuu mukaan taianomaiselle matkalle joulun ihmemaahan ja tutustuttaa erilaisiin tapoihin viettää joulua. Meri-karhu havahtuu kesken talviunien outoon meteliin. Pesään törmännyt Joulupukki unohtaa reen kyydistä pienen paketin. Meri-karhun ja Frank-flamingon ei auta muu kuin karistaa unet silmistään ja lähteä etsimään paketin omistajaa, pientä Kainoa.

14.00 – 14.30 / Toukola

Vuokko Hurme & Väinö Heinonen: Housuvaaran paloasema – Tulipalotietoa pikku pelastajille

Millaiset varusteet pelastajilla on? Miten päivä sujuu pelastuslaitoksella? Miten pitää toimia tulipalon sattuessa? Pienet pelastajat pääsevät askartelemaan itselleen oman palomieskypärän ja testaamaan tietojaan hauskassa tietovisassa.

Vuokko Hurmeen kirjoittama ja Väinö Heinosen kuvittama kirja tarjoaa huumorilla höystettyä tulipalotietoa pikku pelastajille.

15.00 – 15.30 / Suomenlinna

Ville-Juhani Sutinen: Matkalla Suomeen – Tarinoita heimojen maasta (haastattelijana Rosa Liksom)

Mistä olemme kotoisin? Vaikuttaako kotipaikka aidosti ihmisen luonteeseen? Ovatko hämäläiset oikeasti hitaita, pohjalaiset ylpeitä tai savolaiset lupsakoita? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Matkalla Suomeen etsii vastausta.

Aiemmissa kirjoissaan niin Amerikassa kuin Arktiksella asti reissannut kirjailija Ville-Juhani Sutinen palaa uudessa teoksessaan juurilleen ja lähtee matkalle ympäri Suomen. Samalla kuljetaan maan mielikuvien historiaan ja selvitetään, mitä Suomen eri alueet ja heimot ovat vuosisatojen aikana merkinneet, ja mitä niistä on nykyisin jäljellä.

15.00 – 15.30 / Töölönlahti

Antto Terras: Suomalaisuuden kultainen kirja (haastattelijana Katri Ylinen)

Miltä näyttävät Suomi ja suomalaiset puolivirolaisen ex-myymäläetsivän silmin? Antto Terras ei jätä kiveäkään kääntämättä peuhatessaan arvojemme, uskomustemme ja normiemme parissa. Maailman onnellisimman kansan mollivoittoista elämää ei ole koskaan aikaisemmin analysoitu yhtä hauskasti!

Maantieteellinen asemamme ja historiamme vaikuttavat kuin varkain kaikkeen tekemiseemme. Tämän teoksen avulla jokainen voi ymmärtää itseään taas hiukan paremmin. Terraksen rehellisyyteen pyrkivän huumorin kautta on kätevä käsitellä myös kansallisia traumoja ja pelotella kauemmaksi menneisyyden haamut.

15.30 – 16.00 / Suomenlinna

Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen: Kongon Akseli – Suomalaiset ja skandinaavit kolonialismin rakentajina (haastattelijana Ville-Juhani Sutinen)

Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen kirja Kongon Akseli kertoo Akseli Leppäsestä, joka tuhansien muiden suomalaisten ja skandinaavien tavoin matkasi Kongoon vaurastumisen ja seikkailujen houkuttelemana. Moni sairastui ja pettyi, useat rikastuivat. Vuosina 1880–1930 suomalaisia saattoi kohdata mitä epätodennäköisimmissä paikoissa päiväntasaajan viidakoista Katangan kuparikaivoksille. Ilman skandinaaveja ja suomalaisia Kongon verisen siirtomaajärjestelmän rakentaminen ja ylläpito ei olisi ollut mahdollista.

17.00 – 17.30 / Suomenlinna

Matti Blomqvist: Elämäni asekauppiaana – Willi Daugsin uskomaton elämä Suomessa (haastattelijana Antto Terras)

Saksalainen asekauppias Willi Daugs pakeni Gestapoa Suomeen vuonna 1937. Berliinissä häntä odotti kolme raskasta syytettä. Willi Daugs oli myynyt sota-aseita väärille tahoille sekä tehnyt asekauppoja tunnettujen juutalaisten kanssa. Raskain rikoksista oli rahavarojen piilottelu ulkomaille, josta natsien hallitsemassa Saksassa rangaistiin teloituksella.

Daugsin salaisia asekauppoja Suomen asevoimien kanssa ruodittiin kovin sanoin suomalaisessa lehdistössä, mutta talvisodan lähestyessä Daugs oli yksi niistä asekauppiaista, joka varusti suomalaiset sotilaat.