Kaikki kirjoittajan Nora Varjama artikkelit

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Palavalta risteilyalukselta pelastautunut venäläiskirjailija Jelena Tšižova kirjamessuille sekä isolle kirjakiertueelle ympäri Suomea

Palkittu venäläiskirjailija Jelena Tšižova vierailee lokakuun lopussa Helsingin kirjamessuilla ja marraskuussa kuudella muulla suomalaisella paikkakunnalla: Tampereella, Mynämäellä, Kuopiossa, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tšižova kertoo kirjastaan  kirjamessuilla 25.10.2018 kello 18 Töölö-lavalla.

Venäläinen Jelena Tšižova (s. 1957) päätti ryhtyä kirjailijaksi pelastuttuaan palavalta risteilyalukselta. Aiemmin hän työskenteli niin talousasiantuntijana, opettajana kuin yrittäjänäkin. Hän on sittemmin kirjoittanut omistautuneesti ja saanut työstään tunnustusta: kolme hänen viidestä romaanistaan on ollut venäläisen Booker-palkinnon ehdokkaina. Hän on Pietarin PEN:in puheenjohtaja.

Hänen juuri suomeksi ilmestynyt romaaninsa Naisten aika kuvaa äitien, isoäitien ja tytärten kokemuksia ja salaista vastarintaa. Kirja on käännetty usealle kielelle ja sovitettu teatteri­esitykseksi. Lue Apu-lehden blogiarvio

Kirjakiertue
Helsinki ma 22.10. klo 18, luento Rikhardin kadun kirjastossa, haastattelijana Kristina Rotkirch

Helsinki ti 23.10. klo 18 Käpylän kirjastossa. Keskustelemassa myös kirjailija Sirpa Kähkönen.

Helsinki to 25.10.
klo 14 Helsingin kirjallisuusmessujen Akateemisen kirjakaupan lavaklo 18 Helsingin kirjamessujen Töölö-lava

To 8.11. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metso

Pe 9.11. klo 18 Mynämäen kirjasto

La 10.11. klo 13 Kuopion pääkirjasto

Ma 12.11. klo 18 Oulun pääkirjasto

Ke 14.11. klo 12-14 Jyväskylän yliopisto, Vanha juhlasali, keskustelemassa myös kirjailija Sirpa Kähkönen.

To 15.11. klo 17 Joensuun pääkirjasto

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Menestysdekkaristi Arne Dahl Helsingin kirjamessuille torstaina 25.10.

Suosittu ruotsalaisdekkaristi Arne Dahl vierailee jälleen Suomessa. Hän esiintyy  Helsingin kirjamessuilla 25.10. kello 14.30 Senaatintori-päälavalla.

Dahlin uusi dekkari Sydänmaa jatkaa tiiviistunnelmaista Berger&Blom-sarjaa. Sam Berger ja Molly Blom saavat tehtävän, joka liittyy vanhaan järkyttävään murhaan. Tutkimusten edetessä Berger joutuu kasvotusten oman menneisyytensä kanssa, ja hän joutuu myös miettimään, luottaako edes partneriinsa Molly Blomiin. Sydänmaan edellinen osa Rajamaat keikkuu pokkarimyyntilistojen kärjessä.

Arne Dahl matkustaa kirjojensa kanssa kenties enemmän kuin kukaan kirjailija; matkapäiviä kertyy parhaimmillaan vuodessa 200. Suomessakin dekkaristi on tuttu näky. Hän myös puhuu auttavasti suomea. Dahlia on kiitelty uudessa sarjassa erityisesti hänen taidostaan rakentaa jännittävää tarinaa.

 

 

Tervetuloa tapaamaan Arne Dahlia!

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Anna Kontulan kirja Eduskunta kertoo Suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta – julkistus 10.10.

Eduskunta on pienoismaailma, jossa ammattipoliitikot taistelevat vallasta, punovat juonia, etsivät ratkaisuja ja vetävät linjaa. Samalla he kuitenkin ovat myös ihmisiä,  jotka riemastuvat, pettävät ja kokevat riittämättömyyttä kuin kuka tahansa meistä.
Into julkaisee 10.10.  Anna Kontulan kirjan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä, joka kertoo Suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta. Se kertoo vihamiesten ystävyydestä, hallitusta kaaoksesta ja yksinäisyydestä väentungoksessa.

Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä julkistetaan eduskunnan Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3, Helsinki) keskiviikkona 10.10. klo 10.  Tilaisuudessa Anna Kontula johdattelee uuteen kirjaansa ja sen tekemiseen, ja pitkän linjan poliitikko Liisa Hyssälä ja politiikan tutkija Anne Holli kommentoivat. Tilaisuuteen on avaa pääsy.

Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä

Sosiologi ja kansanedustaja Anna Kontula tutkii havainnoiden ja edustajakollegojaan haastatellen, miten hänen työympäristössään hallitaan jatkuvaa konfliktia. Tarve sen hallitsemiseen selittää monia sellaisia eduskunnan sisäisiä käytäntöjä, joita on muuten mahdotonta ymmärtää.

Demokratia perustuu erilaisten näkökulmien koettelulle toisiaan vastaan. Siksi politiikan ytimessä on ristiriita. Ihmiset kuitenkin voivat huonosti konfliktissa. Miten tämä pitäisi ratkaista? Miten se on eduskunnassa ratkaistu, vai onko?

Anna Kontula on toisen kauden kansanedustaja ja sosiologi.  Tutkimustyön ohella Kontula on osallistunut politiikkaan, seksityöntekijöiden ihmisoikeusliikkeeseen, ay- ja kansalaisjärjestötoimintaan ja erilaiseen yhteiskunnalliseen ohjelmatyöhön. Hän on aktiivinen mielipidevaikuttaja, joka tunnetaan erityisesti työelämän muutokseen, siirtolaisuuteen, seksiin ja feminismiin liittyvistä puheenvuoroistaan.

Anna Kontula:
Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä
Julkaistaan 10.10.
ISBN: 978-952-264-953-9, 192 sivua
Kansikuva pikkukuvaa klikkaamalla

Kontulan esittely ja ladattava kirjailijakuva

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Viestintäpäällikkö Nora Varjama, nora.varjama@intokustannus.fi, puh. 050 547 6868

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sankaritarinoita pojille vastaa kiihkeään tarpeeseen saada poikien omaan elämänpiiriin liittyvä kirja – joukkorahoituskampanja auki

Poikien lukutottumuksia vastaavaa kirjallisuutta on vaikeasti saatavilla, joten heitä on vaikea saada lukemaan. Tähän tarpeeseen vastaa nyt tarinamuotoinen tietokirja Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille), jonka joukkorahoituskampanja käynnistyi sunnuntai-iltana 30.9.

Kirja käsittelee sankaruutta rajojen rikkomisen näkökulmasta. Miehen malleja tarvitaan lisää, ja etenkin tarinoita, joilla miehuutta rakennetaan. Henkilögalleriaan on huolella valittu eri-ikäisiä ja -tyyppisiä miehiä: joukossa ovat muun muassa Martti Ahtisaari, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä, Arvo Ylppö ja Antti Tuisku.

“Nämä ja monet muut urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita. He ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat. He ovat samaistuttavia esikuvia monenlaisille pojille, tuleville sankareille”, luonnehtii hankkeen puuhamies Aleksis Salusjärvi.

“Meidän kirjassamme sankaruus on sellaista, johon kaikki ihmiset pystyvät. Siinä missä naisten sankaritarinoissa on emansipaatiota, miehisen sankaruuden ajatus on kyvyssä hyväksyä itsensä ja omat heikkoutensa ja toimia ne huomioon ottaen”, täydentää kirjan toinen toimittaja Emmi Jäkkö.

Aleksis Salusjärvi on työskennellyt kulttuuritoimittajana televisiossa, radiossa ja useissa julkaisuissa. Emmi Jäkkö on vetänyt muun muassa nuorten ja lukemisen välimatkaa kaventaneita hankkeita Lukukeskuksessa. Muita kirjoittajia ovat Ilja Lehtinen (rap-artisti Illmari), Antti Rautiainen, Mikko Sarjanen (Atomirotta), Pietari Kylmälä, Erkka Mykkänen, Harri Hertell, Anton Vanha-Majamaa, Olli Sulopuisto ja Aura Nurmi. Kuvittajat ovat Suomen eturivin nimiä mukaan lukien Fok_it-sarjakuvan luoja Joonas Rinta-Kanto.

Kirjan kotimainen vastine on jo ilmestynyt kirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Se keräsi viime keväänä ennätyksellisen joukkorahoitussumman ja on tiettävästi tällä hetkellä sekä Suomalaisen kirjakaupan että Akateemisen kirjakaupan myydyin lasten- ja nuortenkirja.

Aleksis Kiven muotokuva: Joonas Rinta-Kanto

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirjan mesenaattikampanjasivut
Kirjan Facebook-sivut
Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) -kirjan esittely verkkosivuilla

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Hyvinvointivaltio on verrattain uusi keksintö – uutuuskirja esittelee Suomessa selviytymisen historiaa

Ulla Koskisen uusi tietokirja Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun kertoo millaisia selviytymistaidon mestareita esi-isämme ovat olleet.

Koskinen kertoo historiantutkijan otteella, mutta silti populaaristi, miten näillä leveysasteilla on selviydytty vuosituhansien ajan karuissa oloissa.  Kirjan esimerkit osoittavat, että vaalimamme hyvinvointivaltio on verrattain uusi keksintö.

Suomalaisten selviytymiskeinot on jaettu seitsemään teemaan, jotka vaihtelevat tekniikasta ruokaan ja juomaan. Esimerkiksi ruokaa säilöttiin pitkään laittamalla juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen. Lihaan laitettiin suolaa kolmasosa lihan painosta, tosin asvisruokapäivä oli lähes joka päivä ja liha juhlaruokaa.

Ulla Koskinen on historiantutkija, kirjoittaja ja perheenäiti, jota on aina kiinnostanut elämä entisaikojen Suomessa, erityisesti ajanjaksolla keskiajalta 1800-luvulle. Kiehtovinta on hänen mielestään selvitellä, miten esivanhempamme elivät, olivat ja ajattelivat aivan erilaisessa elinympäristössä kuin mihin itse olemme tottuneet.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Satumuotoinen tietokirja suomalaisista sankarinaisista on ilmestynyt – Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) julkistus 8.9.

Satumuotoinen tietokirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on ilmestynyt. Ennätyksellisellä summalla (34 000 euroa) osin rahoitettu teos kokoaa yhteen 60 voimaannuttavaa sankaritarinaa rohkeista suomalaisista naisista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet aikaan jotain merkittävää.

Kirjan sankareissa on sekä tunnettuja että suurelle yleisölle tuntemattomampia henkilöitä. Tunnetumpia sankareita ovat mm. Alma, Eva Wahlström, Linda Liukas sekä Suomen suosituimpiin lukeutuva tubettaja Mansikkka eli Maiju Voutilainen. 

Suurelle yleisölle tuntemattomampia ovat esimerkiksi saamelaisaktivisti Petra Laiti, down-malli Maija Mattila, viittomakielinen järjestöneuvos Liisa Kauppinen ja sensimmäinen naispuolinen lentokapteeni Orvokki Kuortti. Saduista vastasi 24 eri-ikäistä kirjoittajaa ja kuvista 41 suomalaista kuvittajaa.

Kirjan esikuvana on supersuosion Suomessakin saanut kirja Iltasatuja kapinallisille tytöille.

Kirja julkaistaan koko perheen yleisötilaisuudessa
lauantaina 8.9. kello 13 alkaen Aleksin Suomalaisessa kirjakaupassa (Aleksanterinkatu 23, Helsinki). Paikalle on lupautunut yhdeksän sankaria Mansikkka-bloggarista Koko Hubaraan ja Saara Särmään (listaa alla). Lisäksi paikalla on useita kirjan 65 tekijästä.

Ohjelma
13-13.15 Drag-artisti Maimu Brushwood o.s. Huolirinta lukee kirjan sankaritarinoita
13.15.13.30 Kirjat lahjoitetaan paikalle saapuneille sankareille, myös tekijöitä paikalla (tekijälista alla)
13.30-13.45 Maimu lukee tarinoita kirjasta
14.00 Tilaisuus päättyy

Tulonsa vahvistaneet (lista täydentyy)

Tubettaja Maiju Voutilainen
Päätoimittaja Koko Hubara
Tutkija, aktivisti Saara Särmä
Ympäristöaktivisti Riikka Karppinen
Saamelaisaktivisti Àsllat-Mihku Ilmará Mika Petra eli Petra Laiti
Sirkustirehtööri Silja Kyytinen
Poliitikko Pazilaiti Simayijiang
Viittomakielinen järjestöneuvos Liisa Kauppinen
Down-malli Maija Mattila

Kirjan kansikuva ja esittely sekä kirjan kaikkien tekijöiden luettelo

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Risto Isomäki herättää Suomen muinaishistorian eloon uutuusromaanissaan Viiden meren kansa

Kirjailija Risto Isomäen historiallinen romaani Viiden meren kansa sisältää tarinoita Suomen kansan alkuperästä ja keskeisistä tapahtumista 11 000 vuoden ajalta.

Isomäki perustaa tarinansa laajoihin tutkimuksiin arkeologian, kielitieteen ja geenitutkimuksen alalta. Romaanissa esitellään muun muassa ensimmäinen pikkukaupuki Yli-Iissä, jonka suuri tulva-aalto tuhos, ja jätinkirkkojen yllättävä yhteys Stonehengeen. Esihistorian kätkössä on kuitenkin asioita, joita ei voi tieteellisesti tutkia, ja nämä aukot Isomäki on täyttänyt mielikuvituksellaan.

 

Kirja julkistetaan torstaina 23.8. Helsingin Taiteiden yössä, jossa Risto Isomäki kertoo uutuusromaanistaan kello 18.30 Akateemisen kirjakaupassa (Keskuskatu 1), kello 19 Aleksin Suomalaisessa kirjakaupassa 22(Aleksanterinkatu 23) ja kello 19.40 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4).

Episodiromaani alkaa ensimmäisten asukkaiden saapumisesta Suomeen ja päättyy kristinuskon ja kansanuskon verisiin törmäyksiin 1200-luvulla. Teos viivähtää ajanlaskun alkua edeltäneiden vuosituhansien tragedioissa ja voitoissa. Myös Lemminkäisen ja Lallin tarinat avautuvat meille uudella tavalla. Tuloksena on kirjallista arkeologiaa 11 000 vuoden ajalta.

 

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto.

Risto Isomäki: Viiden meren kansa

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Revontulibongausta, Suomen muinaishistoriaa, Sauli Niinistöä ja sankaritarinoita tytöille Into Kustannuksen kirjasyksyssä

Innon syksyn 2018 katalogi on luettavissa pdf-versiona ja sähköisenä katalogina. Kirjoja voi ennakkotilata täältä.

Romaanit
Innolle siirtyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa Suomen historian keskeisimpiä tapahtumia 11 000 vuoden ajalta suurromaanissaan Viiden meren kansa. Toimittaja-kirjailija Markus Leikola seuraa viittä ihmiskohtaloa vuoden 1918 alusta loppuun romaanissaan Sakean veren vuosiPentti Haanpään parhaat on Haanpään parhaimpien kirjoitusten kokoelma. Juhana Petterssonin Kuparihärkä sijoittuu ilmastokatastrofin kynnykselle, ja romaanin maailman ympärille suunnitellaan myös liveroolipeliä.Uuden dekkaristimme Mari Pyyn dekkarisarjan aloitusosassa Minä katoan psykologi ja entinen rauhanturvaaja Sandra Mattson selvittää äitinsä murhatapausta räjähdysherkässä Egyptissä.
Puhu hereille – Kirjoituksia autismikirjolta tutkii kieltä ja kommunikaatiota autismikirjon henkilöiden tekstien pohjalta.

Käännöskirjoissa Arne Dahl julkaisee elokuussa menestysdekkarisarjansa toisen osan Sydänmaa ja vierailee mm. Helsingin Dekkarifestivaaleilla. Denise Rudberg ja Hugo Rehnberg ovat kirjoittaneet vauhdikkaan ihmissuhderomaanin Niin se sitten meni.
Venäläinen Jelena Tzisova kirjoittaa #metoo-hengessä äitien, isoäitien ja tytärten salaista vastarintaa romaanissaan Naisten aikaJevgeni Vodolazkinin, Venäjän arvostuimpiin kuuluvan nykykirjailijan romaanissa Lentäjä kuljetaan vankileiriltä mysteerinomaisesti vuoteen 1999.

Elämäkerrat
Vauhdikkaimman lähdön sai Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille), jonka joukkorahoituskampanja keräsi 34 000 euroa. Kirja esittelee rohkeita suomalaisia naisia sadun muodossa ja kauniiden muotokuvien avulla. Antti Vihinen kirjoittaa historiaa muuttaneesta Sibeliuksen ja Mahlerin kohtaamisesta Helsingissä teoksessa Sibelius & Mahler.

Sauli Niinistö saa elämäkerran ja ulkopoliittisen analyysin Lauri Nurmen ja Matti Mörttisenkirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. Matti Salmisen kirjoittama kirja Erno Paasilinnan kirjallinen elämä kertoo miehestä, jonka kynästä on virke “on elettävä sellainen elämä, että syntyy kirjailija“.  Elämäkertansa saavat myös senaattori ja pasifisti Leo Mechelin sekä valtiopäivä- ja tasa-arvomies Yrjö Mäkelin sekä Elton John.

Tietokirjat
Ulla Koskinen
 selvittää kirjassa Suomessa selviytymisen historiaa, miten Suomessa selviydyttiin kivikaudelta 1900-luvulle pelkällä sammakonkudulla ja kirveellä.

Revontulibongarin opas on kovan tekijökolmikon (Minna Palmroth, Markus Hotakainen, Jouni Jussila) opas siitä, miten tunnistat erilaisia revontulia.Eläintieteilijä Jukka Salon ja toimittaja Petri Sarasteen Pandakirjassa on pandatietoutta koko perheelle sekä kertomus ensimmäisten pandojen matkasta Suomeen.

Demokraattien presidenttiehdokkaana Yhdysvalloissa ollut Bernie Sanders kirjoittaa teoksessaan Mahdollisuuksien maa, miten saavuttaa lähes tyhjästä 13 miljoonan äänestäjän massaliike. Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen Propagandan historia kertoo siitä, miten meihin on vaikutettu antiikista infosotiin.

Laura Haaralan, Hanna Kauppisen ja Aiju Salmisen Bändin käsikirjas isältää kaiken tarpeellisen tiedot bändinharrastajille treenikämpän etsimisestä äänitysstudioon. Radiomafia saa Pentti Kemppaisen ja Pakilan lastenpaikka -päiväkoti Laura Honkasalon kirjoittaman historiikin .

Yhteiskunnallisessa osastossa
on kaksi tärkeää eläinkirjaa: Kristo Muurimaan ja Juho Kerolan Eläintehtaat sekä Philip Lymberlyn ja Isabel Oakeshottin Farmageddon – halvan lihan todellinen hintaVille Lähde ja Johanna Vehkoo ovat toimittaneet kirjan Jakautuuko Suomi?, joka kertoo eriarvoisuudesta tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin. Anna Kontula kirjoittaa kirjassa Eduskunta siitä, millainen työpaikka eduskunta on. Risto Korhonen kirjoittaa Etelärannan mahtivuodet -kirjassa tulopolitiikan noususta ja tuhot, haastateltavina ovat olleet muun muassa Antti Herlin, Lauri Ihalainen ja Jaana Laitinen-Pesola. Pentti Sainio selvittää Minne Suomi pommittaa.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sampo Soimakalliolle Vuoden tiedekynä

Koneen Säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä 2018 -palkinnon saa ryhmäpäällikkö, dosentti Sampo Soimakallio artikkelistaan Biomassan energiakäyttö: vaikutukset hiilinieluihin ja ilmastopäästöihin. Artikkeli julkaistiin kirjassa Arktinen murros (Into 2017).

Koneen Säätiö myöntää Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Tänä vuonna palkinto myönnettiin ympäristötieteellisen alan kirjoituksesta. Palkinto on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto ja se jaettiin nyt kahdeksatta kertaa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Vuosisadan rakkaussodan kirjoittaja Ebba Witt-Brattström kirjallisuusfestivaali Helsinki Litiin

Käännöskirjallisuuteen ja kirjoittajien välisiin keskusteluihin keskittyvä Helsinki Lit -festivaali tuo jälleen kesän kynnyksellä joukon vuoden kiinnostavimpia kansainvälisiä kirjailijoita Suomeen. 25.-26.5. Savoy-teatterissa järjestettävä festivaalille saadaan vieraita niin Yhdysvalloista, Afrikasta, Etelä-Amerikasta kuin Euroopastakin. Helsinki Lit järjestetään nyt neljännen kerran.

Ruotsista festivaalille saapuu peräti kolme kirjailijaa, joista suurin nimi on kohukirjan, Vuosisadan rakkaussota, kirjoittanut Ebba Witt-Brattström

Festivaali pohjaa kirjallisiin keskusteluihin ja kansainvälisten tähtien kanssa lavalle nousevat suomalaiset kirjailijat ja toimittajat: Koko Hubara, Juha Hurme, Sirpa Kähkönen, Laura Lindstedt, Maria Manner, Sofi Oksanen, Hannele Mikaela Taivassalo, Jani Toivola ja Kjell Westö. Lisäksi yhdysvaltalainen kriitikko ja kirjallisuustoimittaja John Freeman toimii yhtenä keskustelunvetäjänä.

 Ohjelman on koonnut toimittaja-kirjailija Philip Teir ja festivaalin juontaa näyttelijä Pekka Strang. Yle lähettää festivaalin ohjelman suorana lähetyksenä Yle Areenasta sekä osittain Yle Teemalta.

 

 

PERJANTAI 25.5.

Golnaz Hashemzadeh Bonde (SE) – Jani Toivola

Samanta Schweblin (AR) – Hannele Mikaela Taivassalo

Ilmar Taska (EE) – Sofi Oksanen

Johannes Anyuru (SE) – Kjell Westö

Morten Strøksnes (NO) – Juha Hurme

Berlin Sound Poets

LAUANTAI 26.5.

 

Ayòbámi Adébáyò (NG) – Laura Lindstedt

Cristóvão Tezza (BR) – Maria Manner

Naja Marie Aidt (DK) – John Freeman (US)

Jarl Hellemann -palkinnon jako

Domenico Starnone (IT) – Philip Teir

Kim Leine (DK) – Sirpa Kähkönen

Ebba Witt-Brattström (SE)  – Koko Hubara

www.helsinki-lit.fi

 

Liput: Savoy-teatteri ja lippu.fi

2-päivää: 35 € / 25 € (opiskelijat, työttömät, varus- ja siviilipalveluksen suorittajat sekä muut vähävaraiset)

1-päivä: 25 / 15 € (opiskelijat, työttömät, varus- ja siviilipalveluksen suorittajat sekä muut vähävaraiset)

 

Lisätiedot festivaalista:

Ohjelmajohtaja Philip Teir, philip.teir@helsinki-lit.fi +358 503379093

Tuottaja Heidi Backström, heidi.backstrom@helsinki-lit.fi +358445396815

Jaa tämä: