Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?
Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.
Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.
Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.
Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät – ne eivät pääse unohtumaan.
– Äiti Hilkka Laitisen selvittämätön kohtalo ei jätä tyttäriä rauhaan (Nastola, 1972)
– Liftasiko Merja Vaara väärään kyytiin? (Rovaniemi, 1980)
– Erik Sarinin jäljet päättyvät oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)
– J-P:n elämällä ei ollut suuntaa – ja sitten hän katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)
– Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Räisästä turhaan kotiin (Tampere, 1999)
– Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)
– Laivalla kadonneen Markus Leväniemen viime hetket ovat hämärän peitossa (Turku-Tukholma, 2007)
– Mira Varheesta jäi jäljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)
– Oudot tapahtumat varjostavat Riina Mäkisen katoamista (Loviisa, 2017)
– Yksin elänyt Ari Saarilammi käveli yön syliin (Tallinna, 2017)
– Anni Törnistä ei koskaan tullut äitiä (Savonlinna, 2018)
Kirjan takaa löytyvät toimittajataustaiset Maiju Majamaa ja Tiina Saari. Nykyisin sisällöntuottajana työskentelevä Majamaa on vuosia seurannut selvittämättömiä katoamistapauksia ja haastatellut kadonneiden läheisiä työssään. Saari työskentelee nykyisin kansalaisjärjestössä vaikuttamistyön suunnittelijana. Toimittajana Saari keskittyi erityisesti sosiaali- ja terveysalam uutisointiin. Hän on toiselta ammatiltaan sosionomi.
M.P. –
Mielenkiintoinen ja mukaansatempaava kirja! Selkeä ja kronologinen kerronta. Oli kiva kun kirjassa oli kuvia näistä kadonneista henkilöistä. Ainut mikä jäi häiritsemään, oli Anni Törniä käsittelevä kappale, joka oli kuin väkisin työnnetty kirjaan mukaan, kenties kaupallisessa mielessä, sillä kuvankauniista Annista oli kirjassa eniten kuvia. Lisäksi Annin esitteleminen täydellisenä, kunnollisena ja hyväosaisena ihmisenä oli suuressa ristiriidassa sen kanssa, että kirjan mukaan Anni seurusteli aiemmin elinkautista istuvaa eli murhasta tuomittua miestä. Tätä ei kirjassa avattu sen enempää.