Mihin perustuu terroristijärjestö Isisin voima? Miksi Turkki on ollut haluton liittymään sen vastaiseen kansainväliseen liittoumaan? Suurvaltahistoriansa takia turkkilaiset potevat identiteettikriisiä ja kaipaavat ottomaani-imperiumin loiston päiviä. Arabikevään jälkeinen sekasorto tarjoaa Turkille historiallisen mahdollisuuden napata osmanien hallitsemia maita. Kulissien takaisen pelin kuviot tuntuvat eurooppalaisista yllättäviltä, mutta kun niitä tarkastelee historian valossa, ne ovat loogisia: ottomaani-imperiumin hajoamisprosessista tuli jäätynyt konflikti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta nyt jää sulaa ja Lähi-idän rajoja vedetään uusiksi.

Turkki on esillä uutisissa haukkamaisesti käyttäytyvän Recep Tayyip Erdoganin ja EU-neuvottelujen takia. Mutta onko Eurooppa suunta, johon turkkilaiset haluavat laajentaa vaikutusvaltaansa? Erdogan tähyää aivan toiseen suuntaan eli Lähi-itään. Vaikka Erdoganin länsimyönteinen AKP-puolue näyttää ajavan maltillista islamismia, se tekee Yhdysvaltojen lisäksi yhteistyötä Israelin kanssa. AKP ei olekaan niin peri-islamilainen kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa. Sen juuret ovat syvällä Pennsylvanian maaperässä, jossa Hizmet-liikkeen ideologi Fethullah Gülen asuu. Tuki AKP:lle on lännen vastaveto kovan linjan islamisteille ja globaalille jihadille. Erdoganin haave tulla imperiumin pystyttäväksi nykyajan sulttaani Suleiman Suureksi pärjää kuitenkin huonosti kilpailussa uutta kalifaattia rakentavan Isisin kanssa.

“Hatunnosto Kristiina Koivuselle. Valtiotieteiden tohtori ja Lähi-idän asiantuntija avaa Turkin, Syyrian, Irakin, Iranin ja koko Lähi-idän surkeaa tilannetta hienosti.” Matti Kankare, Talouselämä, 9.8.2015

Koivunen , Kristiina

Kristiina Koivunen on valtiotieteiden tohtori, Lähi-idän asiantuntija, tietokirjailija ja freelancetoimittaja, joka on kirjoittanut seitsemän kirjaa kurdeista. Vuosina 2009–2012 Koivunen työskenteli yliopisto-opettajana Kurdistanin autonomisella alueella Pohjois-Irakissa. Turkki määräsi Koivuselle maahantulokiellon vuonna 2006.