Uutiset

Riipaiseva tositarina äidistä, jonka salaisuudet paljastuivat liian myöhään

Riipaiseva tositarina äidistä, jonka salaisuudet paljastuivat liian myöhään

Äitimme oli sarjamurhaaja -bestsellerin kirjoittajan uutuusteos Äidin julma syli käsittelee välillistä Münchhausenin oireyhtymää, jossa huoltaja tahallaan aiheuttaa lapselleen vakavan sairauden oireita.

Kun yhdeksän kuukauden ikäinen Morgan Reid menehtyi, kuolinsyyksi arveltiin kätkytkuolemaa. Morganin äiti Tanya, sairaanhoitaja ja perheelleen omistautunut vaimo, oli murheen murtama. Tyttärensä traagisen kuoleman jälkeen Tanya ja hänen miehensä Jim muuttivat toiselle paikkakunnalle jatkaakseen elämäänsä. Mutta sitten heidän poikansa Michael alkoi oireilla samalla tavalla kuin siskonsa aiemmin. Kaikesta päätellen hän pelkäsi kuollakseen äitiään…

Lääkärit alkoivat epäillä välillistä Münchhausenin oireyhtymää, jossa huoltaja aiheuttaa tahallaan lapselleen vakavia sairauksia. Tanya pidätettiin poikansa pahoinpitelystä, ja myöhemmin hän sai syytteen myös Morganin murhasta. Historiallisen ja uskomattoman oikeudenkäynnin aikana paljastuivat Tanya Reidin synkät salaisuudet, jotka ajoivat naisen julmimpaan rikokseen.

Äidin julma syli nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Kirjan on suomentanut Heidi Nieminen, ja äänikirjan lukee Markus Niemi.

Gregg Olsen on yhdysvaltalainen true crimen ja jännityskirjallisuuden mestari. Hän on kirjoittanut urallaan yli 30 kirjaa. Hänen Äitimme oli sarjamurhaaja -teostaan on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta, ja se oli Wall Street Journalin ja Washington Postin bestsellerlistojen kärkisijoilla. 

Jaa tämä:
Sture Fjäderin värikäs kausi Akavan johdossa

Sture Fjäderin värikäs kausi Akavan johdossa

Risto Korhosen kirja maalaa monimuotoisen kuvan Akavan kehityksestä Sture Fjäderin aikana.

Kirja kertoo vuosista 2011–2022, jolloin Sture Fjäder toimi Akavan pitkäaikaisimpana puheenjohtajana. Se käsittelee työmarkkinoiden ilmapiiristä ja tapahtumista viimeisten 12 vuoden ajalta. Kirja ei ole Sture Fjäderin elämänkerta, mutta kuvaa Akavan kasvua ja vaikutusvallan nousua värikkään puheenjohtajan kaudella. Hänen tapanaan on ollut esittää voimakkaita mielipiteitä, joista kaikki eivät pidä.

Kirjaa varten Korhonen on käyttänyt haastattelujen lisäksi laajaa arkistoaan. Työmarkkinatoimijat ja kaksi entistä pääministeriä kommentoivat aikakauden tapahtumia, Haastateltavien käsitykset ovat hyvinkin poikkeavia, mutta se on Korhosen mukaan tärkeä osa työmarkkinapolitiikan rikkautta ja todellisuutta.

”Kirja on mielestäni ajankohtainen juuri tänään. Työmarkkinoilla ei ole sellaisia järisyttäviä ongelmia kuin julkisuudessa halutaan esittää. Työmarkkinajärjestöt tukevat edelleen kolmikantaa. Nyt sitten nähdään mitä mieltä uusi hallitus on”, pohtii Korhonen.

Sture Fjäderin käsitys puheenjohtajavuosistaan on selkeä

 ”Sanoin niille, jotka kannattivat minua puheenjohtajaksi, että tulen nostamaan Akavan paremmin julkisuuteen, vahvistamaan Akavan yhteiskuntapoliittista vaikuttamista ja painoarvoa sekä nostamaan reippaasti Akavan jäsenmäärää. Kun katson lopputulosta, kaikissa onnistuttiin yhdessä. Poliittinen vaikuttaminen ei ole työmarkkinaneuvottelua. Ei vaikuttamiseen kutsuta, vaan sinun on luotava proaktiivisesti ´omia pöytiä`, joissa tuot esille Akavan asiaa. Jos ei ole poliittista kokemusta, et tässä pärjää.”

”Kun lopetin Akavan puheenjohtajana 2022 järjestö oli paljon paremmassa kunnossa kuin se oli kun tulin. Melkein 100 000 uutta jäsentä, näkyvä julkisuudessa ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja, painoarvo selvästi parempi. Kun kaikkia työmarkkinajärjestöjä vertailtiin Akavalla oli kolme kertaa paras brändi. Laitoin siis tyytyväisenä oven kiinni kun lähdin ja kehtaan tyytyväisenä katsoa itseäni peiliin.”

Fjäderin vuosina Akavan johtajana tapahtui asioita, joiden vaikutukset näkyvät tänä päivänäkin. Vaikka tulopoliittiset kokonaisratkaisut lopetettiin, kolmikanta toimi ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö toimi. Syksy 2023 näyttää toimiiko kolmikanta vielä.

Risto Korhonen on kokenut työmarkkinatoimittaja ja tietokirjailija. Hänen aikaisemmat kirjansa Hakaniemen voimavuodet (2011) ja Etelärannan mahtivuodet (2018) ovat alan klassikoita.

Kirja ilmestyy 5.10.

Jaa tämä:
Shen Yang antaa äänen Kiinan miljoonille laittomille lapsille – esiintyy Turun kirjamessuilla sunnuntaina

Shen Yang antaa äänen Kiinan miljoonille laittomille lapsille – esiintyy Turun kirjamessuilla sunnuntaina

Shen Yang syntyi 1980-luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Muistelmateoksessaan Enemmän kuin yksi lapsi hän kertoo kokemuksistaan ylimääräisenä ja siten perheelleen vaarallisena lapsena. Kirjailija saapuu pian Suomeen esiintyäkseen Turun kirjamessuilla sekä Helsingin ja Turun yliopistoilla.

Kiinan valtionjohto käynnisti voimakkaan syntyvyydensääntelyohjelman 1970-luvun alussa. Vuonna 1980 ohjelma sai uuden, tiukemman linjauksen, jonka mukaan perheille sallittiin kaupungeissa vain yksi lapsi ja maaseudulla kaksi, jos ensimmäinen lapsi oli tyttö. Toiset ja kolmannet, joskus viidennet ja kuudennetkin lapset, syntyivät salaa piilossa ihmisten katseilta. Nämä lapset rikkoivat lakia pelkästään syntymällä. Heistä tuli perheilleen rasite ja yhteiskunnalle taakka.

”Yhden lapsen politiikka on nyt mennyttä, mutta ohjelman yli kolmen vuosikymmenen aikana repimät haavat eivät ole lähimainkaan parantuneet. Ihmiset menettivät työnsä tai joutuivat maksamaan ankaria sakkoja. Naisia satutettiin, tyttöjä hylättiin.”

Shen Yang syntyi Kiinan Shandongissa ylimääräisenä lapsena, eikä häntä ole lain mukaan olemassa. Hän on yksi Kiinan miljoonista ”näkymättömistä lapsista”, joiden on ollut pakko elää yhteiskunnan varjoissa.

Shen Yang lähetettiin piiloon maaseudulle, jossa hän vietti viisi vuotta isovanhempiensa hellässä huomassa. Vilkkaan lapsen hoitaminen muuttui kuitenkin pian vanhuksille liian raskaaksi, ja hän päätyi tätinsä huostaan vieraaseen kaupunkiin. Rakkaus ja huolenpito katosivat yhdessä yössä pienen tytön elämästä. Hänen lapsuutensa oli täynnä salailua, piilottelua ja kaltoinkohtelua.

”Vuosia myöhemmin kuulin äidiltä, että mummilla oli lähtöni jälkeen ollut pitkään mieli maassa. Etenkin lähtöni päivänä häntä itketti aina kun hän ajatteli minua. Sinä iltana hän heittelehti levottomasti vuoteessa eikä saanut unen päästä kiinni. Vasta varhain aamulla kukon jo laulaessa hän tajusi, että pikku Yangyang oli kuin olikin lähtenyt.”

”Ukki lähti hiki hatussa sotkemaan kolmipyörällään. Hän halusi niin kovasti löytää minut, jotta voisi tuoda minut takaisin kotiin. Hän ei kuitenkaan tiennyt, että rakkain kaikista hänen lapsenlapsistaan oli jo ajat sitten noussut junaan ja matkusti paraikaa yhä kauemmas pois heidän luotaan.”

Shen Yang löysi valonpilkahduksen koulusta. Siellä hän sai läheisiä ystäviä muista kaltaisistaan hyljeksityistä, kätketyistä lapsista. Hän löysi lohtua myös kirjallisuudesta, ja pääsi yliopistoon opiskelemaan englantia. Nyt Yang asuu Shanghaissa, jossa kirjoittaa uusinta teostaan.

”Virallisten arvioiden mukaan Kiinassa on 13 miljoonaa laittomasti syntynyttä lasta. Voiko lukema pitää paikkansa? Heitä ei mitenkään voi olla niin vähän 1,4 miljardin asukkaan Kiinassa. Kuka kantaa vastuun tästä murhenäytelmästä? Kukaan ei koskaan ole astunut esiin antaakseen sukupolvelleni äänen. Historiaa ei kuitenkaan voi unohtaa, eikä sitä voi pyyhkiä pois.”

Enemmän kuin yksi lapsi on nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Kirjan on suomentanut Rauno Sainio, ja äänikirjan lukee Emilia Howells.

Jaa tämä:
Innon kirjailijat Turun Kirjamessuilla 29.9.–1.10.2023

Innon kirjailijat Turun Kirjamessuilla 29.9.–1.10.2023

Into Kustannuksen kirjailijat Kuparikettu, Ville-Juhani Sutinen, Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa, Elisa Aaltola, Lola Lorenzo ja Baba Lybeck, Risto Isomäki, Jonimatti Joutsijärvi, Shen Yang, sekä Inka Valima ja Taika Mannila esiintyvät Turun Kirjamessuilla. Tule moikkaamaan heitä!

PERJANTAI 29.9.2023

klo 11.00–11.22 Kuisti-lava

Tuntemattomia voimia. Kuparikettu: Nykynoidan käsikirja (Into) & Juri Nummelin: Kuolleen silmät ja muita kauhukertomuksia (WSOY). Nuoren Mika Waltarin kiihkeitä kauhukertomuksia Juri Nummelinin toimittamina ja tämän päivän noituuden saloja Kupariketun kertomana. Haastattelijana Juha Roiha.

klo 16.00–16.22 Agricola-lava

Sopeutuminen hitaaseen katastrofiin. Ville-Juhani Sutinen: Hajonneen maailman käyttöohje (Into). Tieto-Finlandian 2022 voittaja etsii tuoretta näkökulmaa ekologiseen romahdukseen. Haastattelijana Ville Hytönen.

Ville-Juhani Sutinen myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa lauantaina klo 12.40.

LAUANTAI 30.9.2023

klo 10.10–10.52 Agricola-lava

Mistä energiaa ekologisen ja sosiaalisen tuhon näyttämölle? Kirjailijat vastaavat. Miten valtaa käytetään? Kapitalismin illuusioon, normaaliuden repaleisuuteen ja muihin aikamme kysymyksiin perehtyvät Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa (Kapitalismin suuri illuusio), Pontus Purokuru (Haavamaa) ja Ville Luoma-aho (Cancel). Ville-Juhani Sutinen moderoi keskustelua.

klo 12.35–13.00 Jukola-lava

Elokapina ja eläinten kapina. Elisa Aaltola: Puhe eläinten puolesta (Into). Kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu teoksessaan siihen, miten eläimistä puhutaan. Keskustelukumppanina Birgitta Wahlberg.

Elisa Aaltola myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa klo 15.40.

klo 13.30–13.52 Puisto-lava

Transnainen kulttuurien puristuksessa. Lola Lorenzo & Baba Lybeck: Lola (Into). Elämäkerta historian ensimmäisestä julkisesti transnaisena esiintyneestä somalialaisesta Lola Lorenzosta. Väkevä teos siitä, miltä tuntuu, kun ei hyväksytä. Haastattelijana Kelet Ali.

klo 15.30–16.00 Jukola-lava

Aktivismin ytimestä. Risto Isomäki: Maailmanparantajan muistelmat (Into). Risto Isomäki vie lukijan aitiopaikalle seuraamaan kansalaisyhteiskunnan kultakautta, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot alkoivat muuttaa maailmaa. Haastattelijana Riina Tanskanen.

Risto Isomäki myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa klo 14.15.

SUNNUNTAI 1.10.2023

klo 10.10–10.55 Jukola-lava

Runouslehti Janon viimeinen lehti kääntyy. Esittelyssä Mirkka Rekolan (Jonimatti Joutsijärvi) ja Gunnar Björlingin (Fredrik Herzberg, kääntäneet Hannimari Heino ja Juhani Ihanus) elämäkerrat. Pirkko Soininen on kirjoittanut Maila Pylkkösen elämästä. Julkistetaan runouslehti Janon viimeinen numero. Runoilija Markku Kaskela vetää tilaisuuden.

klo 12.30–12.52 Puisto-lava

Yhden lapsen politiikan haavat. Shen Yang: Enemmän kuin yksi lapsi (Into). 1980-luvulla syntynyt Shen Yang kertoo muistelmateoksessa kokemuksistaan ylimääräisenä – ja siten perheelleen vaarallisena – lapsena. Teos antaa äänen Kiinan miljoonille laittomille lapsille ja paljastaa yhden lapsen politiikan yhteiskuntaan jättämät syvät arvet. Haastattelijana Rauno Sainio.

klo 13.00–13.22 Jukola-lava

Barbiehuuman lähteillä: tähti-imagot, vau-efektit ja elokuvat. Mihin perustuu hot girl -kokemuksen kaipuu? Miten naiset hyödyntävät pin-up-kuvastoa tähti-imagon luomisessa? Pin-upin feminististä historiaa ja barbien kehopositiivisuutta. Keskustelijoina palkittu näyttelijä Sara Melleri, kirjailijat Inka Valima ja Taika Mannila (Bimbofikaatio, Into) ja Henna Karppinen-Kummunmäki (Minä ja Marilyn, Avain).

Inka Valima ja Taika Mannila myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa klo 12.00.

Jaa tämä:
Bimbot opettavat: hyperfeminiinisyydestä voimavara

Bimbot opettavat: hyperfeminiinisyydestä voimavara

Uutuuskirja on Inka Valiman ja Taika Mannilan tutkimusmatka bimbouden ytimeen, eli hölmöinä pidettyjen naisten historiaan ja bimboilun saloihin. 

Bimbofikaatio sukeltaa tekijöiden omaan teini-ikään, 2000-luvun taitteeseen ja milleniumin naiskuvaan. Teinityttöjen kapina kauhistutti meillä ja maailmalla, mutta ehkä tyttöjen irroittelua, omaa kulttuuria ja keskinäistä huumoria olisikin syytä arvostaa enemmän. Kirjailijoiden mukaan hyperfeminiinisyydessä on raakaa voimaa. Siirryttäessä pidemmälle bimbomaiseen estetiikkaan siirrytään samalla kauemmas mieskatseesta ja kontrollista.

“Bimbot antavat hyperfeminiinisille piirteille uusia merkityksiä. Bimbon estetiikka voi olla normeista irti päästävä kokonaistaideteos. Kontrolli siitä, miten häntä katsotaan on bimbolla itsellään. Suuret silikonirinnat keräävät katseita – ja niin on tarkoituskin, ne olivat kalliit.”

Bimbolegendoilta tärkeitä oppeja elämästä

Historian tunnetuilla ja vähemmän tunnetuilla bimboilla on meille paljon opetettavaa. Usein he ovat niitä, jotka ovat kulkeneet omaa polkuaan kohtaamastaan vihasta huolimatta.

”Blondeille naureskelu tuo ummehtuneita muistoja lamavuosilta, mutta tyhmille vaaleaveriköille nauramisen virallinen historia alkaa jo barokin ajoilta. Ei siis mikään ihme, että blondivitsit voivat tuntua raskailta kuin samettiverhot.”

Angelynestä Dollyyn ja Cardi B:hen, Bimbofikaation sertifioimat bimboikonit voivat voimaannuttaa teoillaan, sanomisillaan ja tyylillään.

“Angelynen metodeja voikin käyttää itsensä hyväksymisen työkaluina. Voit saavuttaa jotain jatkuvan suorittamisen sijaan vain olemalla upea oma itsesi. Sinä riität.”

Bimbous mielenmaisemana 2023: Strateginen tyhjäpäisyys voi olla feminismiä

Bimbotutkijat näkevät bimboilun tahallisen epäpätevyyden jopa ilkikurisena vastineena joidenkin cisheteromiesten vastaavalle toiminnalle. Modernin bimbouden ja bimbotutkimuksen ytimessä on empatia.

“Empaattisempi asenne voi teleportata sinut täydelliseksi rakennettuun universumiin nimeltä BIMBOLAND, jossa bimboille riittää ymmärrystä ja myötätuntoa eikä kenenkään tarvitse valita esimerkiksi seksikkään ja arvostetun välillä.”

Kirjoittajat uskovat myös kuumuuden parantaavaan ja eheyttävään voimaan:

”Mielestämme on todella tärkeää, että kaikki saavat kokea kuumana kohdatuksi tulemisen huuman. Hyvä hot girl -kokemus on seuraava trendikäs terapiamuoto.”

“Ei ajatuksia, vain viboja on bimbofikaation tarjoama henkinen lobotomia, joka mahdollistaa hetken hengähtämisen naisena ja ihmisenä olemisesta.”

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Taika Mannila on suomenruotsalainen feikkiblondi dj-taiteilija-kuvittaja, joka rakastaa esiintymistä ja jolta usein kysytään, miksi hän käyttäytyy tyhmemmin kuin mitä on. Taika on ihaillut bimboja koko elämänsä ajan ja on työskennellyt muun muassa radiossa ja podcastien parissa.

Inka Valima on helsinkiläistynyt koomikko ja sydämeltään bimbo, jonka suurin unelma on olla ikuisesti törkeän hyvännäköinen. Aina kun Inka ei ole stand up -lavoilla tai harjoittele Jennifer Coolidge -imitaatiota, hän tekee töitä ruoan, kirjoittamisen, podcastien ja opettamisen parissa.

Jaa tämä:
Lauri Nurmen kirja paljastaa uutta tietoa Nato-jäsenyyden valmisteluista ja salaisista neuvotteluissa

Lauri Nurmen kirja paljastaa uutta tietoa Nato-jäsenyyden valmisteluista ja salaisista neuvotteluissa

Suomen salattu tie Natoon on ensimmäinen teos, jossa keskeiset päätöksentekijät kertovat näkemyksensä Nato-prosessin värikkäistä vaiheista. Muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puolustusministerit Carl Haglund, Jussi Niinistö ja Antti Kaikkonen sekä puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ovat antaneet kirjaa varten pitkät haastattelut.

Suomi jätti 18. toukokuuta 2022 Naton jäsenyyshakemuksen. Jäsenyyspäätös ja virallinen asian käsittely etenivät huimalla vauhdilla, mutta todellisuudessa jäsenyyttä oli valmisteltu politiikan ja puolustusvoimien kulisseissa jo toistakymmentä vuotta.

27.2.2022 TP-Utvassa tehtiin historiallinen päätös: Suomi haluaa hakea Naton jäsenyyttä. “Todettiin, että sotilaallinen liittoutumattomuus tulee harkita uudelleen”, Niinistö kertoo. 

Nato-prosessia aitiopaikalta seurannut politiikan toimittaja Lauri Nurmi valottaa, minkälaisia toimenpiteitä taustalla tehtiin, jotta Suomi pääsi viidennen artiklan suojiin lopulta niin kivuttomasti. Kirja sisältää uutta tietoa muun muassa Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa käydyistä salaisista neuvotteluista.

Skotlannissa Niinistöllä oli tapaaminen myös Britannian puolustusministerin Ben Wallacen kanssa. ”Wallace kertoi brittien arviosta, että Venäjä todennäköisesti hyökkäisi täydellä voimalla Ukrainaan ja että britit aseistaisivat ukrainalaisia. Hän oli jenkkien tavoin aika lailla varma, että venäläiset sieltä ryhmittyvät, ja otti esille myös Suomen mahdollisesti tarvitsemat turvatakuut.” 

Kirjassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo, miten hän piti vuosina 2021 ja 2022 tiivistä yhteyttä Yhdysvaltojen presidenttiin, Ruotsin pääministeriin ja Venäjän presidenttiin.

Biden toivotti Suomen tervetulleeksi Naton jäseneksi. ”Tammikuun puhelussa kävimme tätä Nato-asiaa läpi. Bidenin sanoma oli, että Yhdysvallat ei halunnut yllyttää, mutta tervetuloa aina.”

18. tammikuuta Biden pyysi Niinistöä soittamaan Putinille ja kertomaan tälle, että Suomi liittyisi Natoon, jos Venäjä aloittaisi suurhyökkäyksen Ukrainassa. Niinistö soitti Putinille kolme päivää myöhemmin ja varmisti, että sanoma menisi Venäjän johtajalle perille.

Niinistö arvioi, että Putin ymmärsi, mitä hän halusi Suomen suhteesta Natoon tälle viestiä. ”Venäläiset eivät tainneet korviaan lotkautella sille, mitä Suomi ja Ruotsi miettivät, mutta joka tapauksessa heillä oli tiedossaan, että me joutuisimme ihan toiselta kantilta miettimään, jos…”, Niinistö kertoo tekemästään Nato-hakemuksen vihjauksesta. ”Se sanoma meni varmasti hänelle perille kyllä.”

Niinistölle välitettiin viesti Donald Trumpilta. Entinen presidentti kannatti niin ikään Suomen pääsyä Natoon. Trumpin myötämielisyys oli Suomen asialle eduksi republikaanisen puolueen sisällä.

Lauri Nurmi on haastatellut kirjaa varten myös Ruotsin vuosien 2014–2022 puolustusministeriä Peter Hultqvistia, sekä monia muita Nato-jäsenyyteen vaikuttaneita politiikan kärkinimiä Suomesta ja ulkomailta. Oman näkemyksensä tapahtumista kertovat muun muassa Timo Soini, Antti Kaikkonen, Jussi Niinistö, Carl Haglund, Alexander Stubb, Jarmo Lindberg, Pekka Haavisto ja Petteri Orpo. 

”Koko kepun vanha ulkopoliittinen genre – Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen ja muut – pistettiin pois. Vaikka Sipilä ei itse ollut mikään Nato-mies, hän salli tämän kaiken. Ja Stubb tuki meitä ihan kybällä.” – Timo Soini kertoo, miten hän ajoi hallitusohjelmaan Nato-selvityksen tekemisen.

Sauli Niinistöä ärsyttää asetelma, jossa jotkut antavat Nato-Suomessa ymmärtää, että olisivat olleet aiemmin valmiita toimimaan toisin, mutta päättivät vaieta. ”Kyllä minä olisin, mutta kun ei se Niinistö. Voi helvetti. Se on täysin absurdi väite, että olisin ollut jotenkin Yhdysvaltoja vastaan.” 

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Pertti Huuskonen.

Lauri Nurmi on Iltalehden palkittu politiikan toimittaja ja pääkirjoitustoimittaja. Nurmi on erikoistunut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Viime vuosina hän on kirjoittanut lukuisia valtakunnan ykkösuutisiksi nousseita skuuppeja Suomen tiestä puolustusliitto Natoon. Kirjoituksia on siteerattu laajasti Ruotsissa ja maailman eri tiedotusvälineissä.

Jaa tämä:
Kapitalismin suuri illuusio

Kapitalistinen talousjärjestelmä pitää romuttaa hyvinvoinnin kasvattamiseksi

Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kuvaavat kirjassaan miten kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Yhdessä meidän pitää luoda uusi järjestelmä, joka palvelee kaikkia ihmisiä ja elämää tasavertaisesti.

Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.

”Talouttamme kasvatetaan edelleen hyväksikäyttämällä ihmisiä ja luontoa. Orjuus ja riisto eivät ole historiallisia ilmiöitä vaan tuotantomme edellytys myös tänään. Planeettamme ekosysteemit romahtavat, joet haihtuvat ilmaan, metsät palavat karrelle. Mielenterveysongelmat lisääntyvät hälyttävällä tahdilla. Ihmiskunnalla ei mene paremmin kuin koskaan.”

Taloutta koskevat päätökset on suljettu pitkälti demokratian ulkopuolelle

Kapitalismi ja todellinen demokratia noudattavat täysin vastakkaista logiikkaa ja siksi kapitalismi luo yhteiskuntaa, jossa valta kasautuu yksittäisille tahoille.

”1980-luvun käänteen myötä talous haluttiin saada lopullisesti vapaaksi demokratiasta. — Valtaa siirrettiin entistä innokkaammin demokratian ulkopuolisille taloustahoille, kuten keskuspankeille, valtionvarainministeriöiden virkamiehille ja kansainvälisille talousjärjestöille. Ne edustavat demokratian ulkopuolista järjen ääntä, joiden arvioita talouden tilasta luetaan kuin Raamattua. Sattumalta näillä instituutioilla on ollut tapana ajaa talouspolitiikkaa, joka kasvattaa varallisuuseroja sekä heikentää niin ihmisten hyvinvointia kuin heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskuntaan.”

Yhtäläisen äänen sijaan päätöksentekopöytiin pääsee demokratiassamme rahalla

”Suomessa valituilla kansanedustajalla on keskimäärin ollut yli kymmenen tuhatta euroa, jonka he ovat voineet investoida vaalikampanjaansa. Tämä on kaukana tasa-arvosta. — Jos päättäjät ovat lähtökohtaisesti varakkaita eikä eduskuntaan käytännössä voi päästä ilman huomattavaa varallisuutta, onko ihme, jos päätöksissä ei huomioida heikommassa asemassa olevia? On helppoa leikata sieltä, mistä itse on vieraantunut.”

Hoiva on kaiken perusta, jota talousjärjestelmämme käyttää hyväkseen

”Kapitalistinen tuotanto vaatii jatkuvaa työskentely- ja kulutusvalmiudessa olevien ihmisten massaa. Jotta heidän perustarpeensa voidaan täyttää, jonkun on ensin synnytettävä, hoivattava ja kasvatettava ihmisiä ja pidettävä huolta jo olemassa olevasta työvoimasta. Talousjärjestelmämme on hyötynyt valtavasti siitä, että joku tekee tämän kaiken ilmaiseksi tai polkuhinnalla. Sen ansiosta tuotanto, voitot ja talous ovat ylipäätään voineet kasvaa.”

Hoiva ja talous on kudottu yhteen, mutta talouskeskustelussa hoiva näyttäytyy lähinnä ylimääräisenä menoeränä. Aliarvostetulla hoivalla on myös sukupuoli: valtaosan kaikesta hoivatyöstä, ilmaisesta ja palkallisesta, tekee ympäri maailmaa vielä 2020-luvullakin nainen.

”Naisten ja yli 15-vuotiaiden tyttöjen tekemän ilmaisen hoivatyön taloudellisen arvon on tutkittu olevan globaalisti vuosittain vähintään 10,8 biljoonaa dollaria. — Hoivan arvo on siis maailman talouden kannalta vähintään kolme kertaa suurempi kuin esimerkiksi koko teknologiateollisuuden.”

Kirjassa käsitellään myös kuluttamista, orjuutta, rasismia, velkaantumista ja vihreää kapitalismia.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Laura Eklund Nhaga.

Samu Kuoppa (s. 1995) ja Riina Tanskanen (s. 1998) ovat tamperelaisia kirjoittajia ja aktivisteja, jotka ovat julkaisseet laajalti tekstejä yhteiskunnallisista aiheista. Tanskanen tunnetaan myös sarjakuvaprojektistaan Tympeät tytöt. Kuoppa ja Tanskanen päätoimittavat yhdessä postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa.

Jaa tämä:
Markku Heikkilän uutuuskirja on ainutlaatuinen retki arktisen alueen elämään, myytteihin ja muutoksiin

Markku Heikkilän uutuuskirja on ainutlaatuinen retki arktisen alueen elämään, myytteihin ja muutoksiin

Arktisen alueen ilmasto muuttuu, ja samaan aikaan maastoon piirtyy rajoja, jotka eristävät ihmiset toisistaan. Suomen johtava arktisten asioiden tuntija vie kirjassaan matkalle maailmaan, josta osan olemme juuri menettämässä kenties lopullisesti.

Markku Heikkilä tuntee arktisen alueen syvällisesti. Kirjassaan Arktisen maailman jäljillä hän kertoo havaintoja 25 vuoden aikana tekemiltään matkoilta, jotka ovat ulottuneet niin Kanadan pohjoisosista Ob-joelle kuin Petsamosta Islantiin ja Alaskasta Karigasniemelle. Heikkilä ei seikkaile jäätiköillä ja tiettömien taipaleiden takana, vaan liikkuu ihmisten parissa alueen kylissä ja kaupungeissa.

Kirja rikkoo arktiseen alueeseen ja sen elämään liittyviä myyttejä ja ennakko-odotuksia. Heikkilä nostaa esiin harvojen tuntemia arktisia tapahtumia ja tarinoita, kuten hantien talvisodan, Alaskan saamelaisporot ja Huippuvuorten ballerinan.

Heikkilä on ollut todistamassa, kuinka arktisten maiden yhteistyö aikanaan syntyi ja kuinka yhteistyölle kävi kehnosti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän kuvaa maailmaa, jossa elämä ehti hetken aikaa olla yhteistä, kunnes historia otti jättiloikan taaksepäin, ja arktisen maailman jäljet alkoivat peittyä maailmanpolitiikan myrskyyn.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Aku Laitinen.

Markku Heikkilä on toimittajana ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkönä seurannut tiiviisti pohjoisia asioita ja toiminut alueella jo noin 30 vuoden ajan. Useita tietokirjoja julkaissut Heikkilä on monipuolinen kirjoittaja, joka on saanut mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

Jaa tämä:
Yli 50-vuotiaat naiset – yhteiskunnan tuhlattu reservi?

Yli 50-vuotiaat naiset – yhteiskunnan tuhlattu reservi?

Varpu Tavin uutuuskirjassa viisaat vanhat naiset puhuvat kaunistelematta siitä, miksi vanheneminen vituttaa ja miten suurta, yli 50-vuotiaiden naisten reserviä ei hyödynnetä työelämässä.

Yli 50-vuotiaita naisia on Suomessa kaikkiaan 1,2 miljoonaa. Varpu Tavin kirja Viisaus on vanhoissa naisissa antaa puheenvuoron heistä kolmelletoista. Mukana on eri-ikäisiä, erilaisissa ammateissa toimivia ja toimineita, erilaisia poliittisia suuntauksia ja näkökulmia edustavia naisia. Julkisuudesta tuttujen naisten lisäksi ääneen pääsevät hoitoalan ammattilaiset.

Nyt sitten jaksetaan jauhaa, kuinka rohkeaa on antaa ikäiselleni naiselle kasvot. Ei saatana ole mitään rohkeaa siinä, että näyttää omalta itseltään! Rohkeaa on vaikkapa olla toimittaja nyky-Venäjällä.” – Riitta Havukainen 

Nykyajan vanhat naiset eivät mahdu yhteen lokeroon. Heiltä löytyy elämänkokemusta ja monenlaista osaamista, mutta tässä ajassa he ovat tuhlattu reservi. On ristiriitaista, että samaan aikaan kun eläkeiän nostaminen ja työurien pidentäminen ovat tapetilla, jo 50 vuotta täyttäneillä naisilla on vaikeuksia työllistyä.

Tämä kirja on vanhojen naisten kapinaa. Emme kapinoi siksi, että me olisimme uhreja tai uhriutuneita, vaan siksi, että me olemme hiusrajaa myöten täynnä stereotyyppisiä kuvitelmia siitä, mitä on olla vanha nainen. On korkea aika hylätä nuo vanhentuneet kuvitelmat, ja ottaa käyttöön yhteiskunnassa kaikki se hiljainen tieto, voima, viisaus ja elämänkokemus, joka meidän 1,2 miljoonan suomalaisen ihmisen ryhmässämme piilee, näkymättömissä ja ohitettuina.” – Varpu Tavi

Se tapa, jolla vanhat naiset sivuutetaan yhteiskunnassa, osoittaa ihan silkkaa naisvihaa. Vaikuttaa siltä, että vanhoja naisia kohtaan suunnattu välinpitämätön ja alentava kohtelu on naisvihan yleisesti sallittu muoto.” – Vappu Taipale

Naiset näkevät vanhenemisessa myös hyviä puolia. Kirjassa he avaavat näkemyksiään paitsi vanhenemisesta myös laajemmin elämästä ja yhteiskunnasta.

Tunnen olevani pieni mutta merkittävä osa maailmankaikkeutta, luontoa ja ihmisyyttä. Ikä ja elämänkokemus ovat auttaneet integroimaan pään ja sydämen. Ihaninta minusta vanhuudessa on vapaus. Olen aina ollut vapaa ajattelemaan mitä haluan, mutta eläkkeellä ollessani olen vapaa myös tutkimaan ja kirjoittamaan, mitä haluan!” – Pauliina Aarva

”Vanhaksi tuleminen ei muuta ihmistä tyhmäksi, eikä välttämättä työkyvyttömäksikään. En tietenkään tarkoita sitä, että ihmisen täytyisi tehdä töitä satavuotiaaksi, mutta jos työ on intohimo ja ihminen haluaa tehdä työtään, miksi se pitäisi estää? Vanhenemisen hyviä puolia on se, että usein luovan työn tekijät tekevät vanhoina todella hienoa taidetta.” – Anneli Kanto

”Me olemme sitä sukupolvea, että me ymmärrämme voivamme vaikuttaa omaan elämäämme. Me teemme, mitä itse haluamme, emmekä juokse joka trendin ja kohun perässä. Olen hämmentynyt siitä, miten ihmiset ovat tavallaan antaneet tyhmentää itsensä. Ollaan tiellä, josta puuttuu syvällinen ajattelu.” – Raija Kivimetsä

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Erja Manto.

Varpu Tavi on filosofian maisteri ja tietokirjailija, joka jo parikymmentä vuotta on tehnyt tietokirjoja aiheista, jotka liittyvät kulloiseenkin omaan elämänvaiheeseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Nykyisen elämänvaiheen teemana on vanhuus, joka ei pelota, vaan herättää uteliaisuutta.

Jaa tämä:
Hannu Laakso 2023

Hannu Laaksolle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittaisen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon Hannu Laaksolle tiedon jakamisesta luonnosta uusille urbaaneille sukupolville.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Vuonna 2023 palkinto myönnetään luontokuvaaja Hannu Laaksolle. Tarinallinen tietokirjasarja Me otukset kertoo eri eläinlajien perhe-elämästä valokuvin ja tarinoin. Sarjassa ovat jo ilmestyneet Me Kettuset (2020), Me Karhuset (2021), Me Hukkaset (2022) ja Me Lintuset (2023).

Eläinten perhe-elämästä kerrotaan tarinoita eläinten näkökulmasta

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Palkitsemisperusteluissa todetaan, että ”Lukija ihailee taitavia valokuvia ja saa tietoa eri eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä: miten eläinperhe elää yhdessä ja millaisia vihollisia tai uhkia se voi luonnossa kohdata. Eri eläinyksilöiden ja lajien rauhanomaista ja riitaista kanssakäymistä kuvataan korkeatasoisissa värikuvissa ja kirjojen teksteissä. Kerronta antaa tilaa kuvien kertoa omaa kieltään ja lukijalle avautuu tilanteita, joita voisi olla vaikea uskoa tosiksi, jos ei omin silmin kuvia näkisi.”

”Eläinten ja erämaan kuvaaminen ja tiedon jakaminen yleistajuisesti on tärkeä keino tuoda tietoa Suomen luonnosta myös uusille, usein urbaaneille sukupolville ja nuorille lukijoille.”

Hannu Laakso on kuvannut luontoa ja eläimiä jo yli 40 vuoden ajan.

”Unelmani on madaltaa lasten lukukynnystä ja tuottaa heille sytykkeitä oman luontosuhteen rakentamiseen”

Hannu Laakso ja kettu
Hannu Laakso ja kettu

 Hannu Laakso on voittanut yli 120 kansainvälistä valokuvapalkintoa, ja hänen kuvansa on ollut esillä 80 eri maassa. Laakson seikkailulliset tarinat ja väkevät valokuvat auttavat vahvistamaan lasten luontosuhdetta ja lukuharrastusta.

– Uhanalainen. Se on luontotermi, joka sopii piinallisen hyvin moniin eläin- ja kasvilajeihin, mutta se soveltuu myös puhuttaessa lasten lukuharrastuksesta. Juuri siinä piilee motiivini tehdä näitä tarinallisia tietokirjoja tai informatiivisia tarinakirjoja, joiden kuvitus perustuu luontovalokuviini, sanoo Hannu Laakso juhlapuheessaan.

Me otukset -sarja saa jatkoa keväällä 2024. Seuraava kirja kertoo poroista.

– Hannu Laakson tinkimätön ja pitkäjänteinen työ jalostuu kirjoiksi, jotka innostavat lukemaan, katsomaan ja näkemään. Hannun kirjat lujittavat lasten luontosuhdetta ja avaavat elämysten kautta väylän tärkeän tiedon jakamiseen. Tätä yhteistyötä on ilo tehdä, sanoo kustantaja Satu Laatikainen Into Kustannuksesta.

Jaa tämä:
Jaa tämä:

Sinulle on kirjoja.

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan