Saksan entinen ulkoministeri ja tunnettu vihreä poliitikko Joschka Fischer Suomen vierailu peruuntui sairastumisen vuoksi, joten hän ei pääse EPÄONNISTUNUT EUROOPPA? -julkistamisseminaariin puhumaan. Seminaari pidetään kuitenkin kello 16–18 Kansallissalissa ilman Joschka Fischeriä: aluksi Heidi Hautala esittelee kirjan pääteemat, jonka jälkeen Olli Rehn, Teija Tiilikainen, Erkki Tuomioja ja Ville Niinistö käyttävät omat puheenvuoronsa kirjan pohjalta. Ilmoittautumiset seminaariin Visilin sivuilla. Seminaarin jälkeen kello 18 Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalla (Keskuskatu 1) kirjaa esittelee Fischerin sijasta Heidi Hautala.
Joschka Fischer on vihreän puolueen piirissä legendan maineessa ja syystä. Konkaripoliitikko tunnetaan räväkkänä hahmona ja terävänä keskustelijana, joka ei epäröi kertoa, mitä ajattelee.
Uudessa kirjassaan Ficher etsii vastauksia Euroopan kohtalonkysymyksiin ja esittää joukon käytännöllisiä uudistuksia, joilla EU nostetaan jälleen jaloilleen ja estetään sen hajoaminen.
Kirja avaa Euroopan huolestuttavan nykytilan: Euron kriisi, kansallismielisten populistipuolueiden nousu, Syyrian ja Irakin sekasorto ja sen aiheuttama pakolaisuus ja Venäjän politiikka Ukrainassa riippuvat synkkinä pilvinä Euroopan taivaalla. Vaarat eivät tule vain ulkopuolelta. Euroopan unioni on itse talouspolitiikallaan ja toimimattomilla rakenteillaan ajanut tilannetta umpikujaan. EU ei ole uskaltanut etsiä yhteisiä ratkaisuja, päinvastoin, Saksan johdolla on liu’uttu takaisin kansallisen politiikan aikaan.
Kirjan julkaisua tukee Vihreä Sivistysliitto.
Joschka Fischer: Epäonnistunut Eurooppa?
Into-tieto 978-952-264-534-0, 144 sivua.
Alkuperäinen nimi: Scheitert Europa?
Suomentaja: Mari Janatuinen
Tulisielut-kirjan kolmikolle yhteistä oli halu muuttaa maailmaa ja kokemus hullusta vuodesta 1968.
1968 oli politiikan hullu vuosi. Nuoret vaativat muutosta.
Menestynyt toimittaja Ulrike Meinhof liittoutui provokaattori Andreas Baaderin kanssa, ja he perustivat Saksan pahamaineisen Punaisen armeijakunnan RAF:n vuonna 1970. He tekivät tarkkaan kohdennettuja tappavia terrori-iskuja mutta kokivat toimivansa maansa puolesta. Baader ja Meinhof jäivät kiinni ja päätyivät lopulta riistämään itseltään henkensä vankilassa.
Aktivisti Joschka Fischer valitsi toisen tien, toimi laillisin keinoin ja siirtyikin kaduilta kabinetteihin. Hänestä tuli lopulta vuonna 1998 Vihreä johtohahmo ja maailmaankuulu ulkoministeri. Samalla vuoden 1968 sukupolvi nousi vallankäytön ylimmälle tasolle.
Juuri ilmestyvä, kolme pienoselämäkertaa sisältävä Tulisielut kertoo Meinhofin, Baaderin ja Fischerin tarinat Saksan poliittisen kuohunnan keskiöstä. Kirjan kolmikolle yhteistä oli sekä halu muuttaa maailmaa että kokemus hullusta vuodesta 1968, jolloin yhtäkkiä kaikki tuntui olevan mahdollista.
FT Katriina Lehto-Bleckert on jo pitkään perehtynyt saksalaiseen kulttuuriin ja Saksan liittotasavallan lähihistoriaan, erityisesti 1960-luvun opiskelijaliikkeeseen. Hänen vuonna 2010 Tampereen yliopistossa hyväksytty historian alan väitöskirjansa käsitteli Ulrike Meinhofia. Lehto-Bleckert asuu nykyään Berliinissä.
Myös juuri ilmestyneessä Antti Vihisen Punaisessa prinsessassa ollaan RAF:n jäljillä. Uuden dekkarisarjan avaus on saanut kiinnostuneen vastaanoton.
1968 oli politiikan ”hullu vuosi.” Nuoret vaativat muutosta.
Menestynyt toimittaja Ulrike Meinhof liittoutui provokaattori Andreas Baaderin kanssa, ja he perustivat Saksan pahamaineisen Punaisen armeijakunnan RAF:n vuonna 1970. He tekivät tappavia terrori-iskuja mutta kokivat toimivansa maansa puolesta. Baader ja Meinhof jäivät kiinni ja päätyivät lopulta itsemurhaan vankilassa.
Aktivisti Joschka Fischer valitsi toisen tien, toimi laillisin keinoin ja siirtyikin kaduilta kabinetteihin. Hänestä tuli lopulta vuonna 1998 Vihreä johtohahmo ja maailmaankuulu ulkoministeri. Samalla vuoden 1968 sukupolvi nousi vallankäytön ylimmälle tasolle.
Kolme pienoselämäkertaa sisältävä Tulisielut kertoo Meinhofin, Baaderin ja Fischerin tarinat Saksan poliittisen kuohunnan keskiöstä. Kirjan kolmikolle yhteistä oli sekä halu muuttaa maailmaa että kokemus ”hullusta vuodesta” 1968, jolloin yhtäkkiä kaikki tuntui olevan mahdollista.
FT Katriina Lehto-Bleckert on jo pitkään perehtynyt saksalaiseen kulttuuriin ja Saksan liittotasavallan lähihistoriaan, erityisesti 1960-luvun opiskelijaliikkeeseen. Hänen vuonna 2010 Tampereen yliopistossa hyväksytty historian alan väitöskirjansa käsitteli Ulrike Meinhofia. Lehto-Bleckert asuu nykyään Berliinissä.
