Julkaistu

Laura Juntunen jälleen Botnia-palkintoehdokkaana

Laura Juntunen jälleen Botnia-palkintoehdokkaana

Laura Juntusen teos Tyttö joka en on ehdolla Botnia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Viime vuonna ehdokkaana oli Juntusen esikoisteos Subutex-kaupungin kasvatit. Botnia-palkinto on Oulun kirjailijaseura ry:n vuosittain myöntämä palkinto teokselle, jonka tekijä asuu Pohjois-Pohjanmaalla tai on kotoisin sieltä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se jaetaan nyt kahdeksatta kertaa.

Botnia-kirjallisuuspalkinnon raati sai tänä vuonna luettavakseen 99 teosta, mikä on ennätysmäärä kisan historiassa. Niiden joukosta palkintoehdokkaiksi nimettiin kahdeksan teosta. Raati luonnehti Tyttö joka en -kirjaa näin:

”Aikuiseksi kasvaminen on mahdotonta, ja nuoruuden kokemuksiin kuuluvat ydinpettymykset. Laura Juntusen teoksessa pettymyksiä tuottavat ennen kaikkea ihmiset nuoren ympärillä. Tyttö joka en on viiltävä analyysi suomalaisen kulttuurin pahoinvointia synnyttävistä vääristymistä.

Juntunen kirjoittaa itsestään. Tyttöyden varistessa murrosiän myötä Laura astuu maailmaan, jonka rujous on pelkästään vahingollista ja epätervettä. Rikkinäiset ihmiset käyttävät tytön hyväuskoisuutta hyväkseen. Hän sairastuu, ja hänen vointiaan näyttää heikentävän jokainen poikiin ja miehiin solmittu suhde.

Tyttö joka en on kasvukertomus, jossa umpikujat seuraavat toisiaan. Lauran halu kuulua joukkoon ja kelvata ihmisenä on niin suuri, että hän menettää suhteellisuudentajunsa. Juntunen kirjoittaa auki nuorten naisten pahoinvointia. Lisääntyneiden mielenterveysongelmien taustalla on hulluksi tullut maailma. Nuoriin naisiin kohdistuu odotuksia ja paineita, joista on mahdotonta selviytyä. Kukaan ei kuitenkaan kertonut sitä Juntuselle itselleen ajoissa.”

Botnia-palkinnon voittaja julkistetaan 9.11.2024.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Hänen töitään on julkaistu useissa medioissa.

Juntunen kertoo kirjastaan Tyttö joka en Oulun Kirjamessuilla sunnuntaina 20.10. ja Helsingin Kirjamessuilla perjantaina 25.10. Häneltä on seuraavaksi ilmestymässä kirjat Koti kadulla ja Pyhät pahat äidit.

Lisätietoa Botnia-palkinnosta: https://www.oulunkirjailijaseura.fi/botniapalkinto/

Julkaistu

Laura Juntunen Botnia-ehdokkaana

Laura Juntunen Botnia-ehdokkaana

Laura Juntusen esikoisteos Subutex-kaupungin kasvatit on ehdolla Botnia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Botnia-palkinto on Oulun kirjailijaseura ry:n vuosittain myöntämä palkinto teokselle, jonka tekijä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta tai toimii siellä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se jaetaan tänä vuonna seitsemättä kertaa.

Botnia-raati luonnehti Subutex-kaupungin kasvatit -kirjaa näin:

“Laura Juntusen tietokirjaksi luokiteltu esikoisteos tulee lähelle ja astuu sisään kipeään aiheensa, jolta moni mieluusti sulkee silmänsä. Tällaisesta näkökulmasta ei ole kovin paljon tuotettu kirjallisuutta. Raaheen sijoittuvan Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan syntyminen on selvästikin vaatinut Henkaksi nimetyn päähenkilön ja kirjoittaja Juntusen poikkeuksellista ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Lopputulos teksteineen ja valokuvineen on tärkeä ja vaikuttava.

Elävä ja eleetön teos onnistuu sukeltamaan Henkan ja muiden huumeidenkäyttäjien ja syrjäytyneiden – vai syrjäytettyjen? – kovalakiseen maailmaan mutta myös avaamaan tätä ”varjoyhteiskuntaa” lukijalle erittäin tarkkanäköisesti ja ajatuksia herättävästi, ilman että siitä jäisi tirkistelyn maku.”

Botnia-palkinnon voittaja julkistetaan lokakuussa.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Hänen töitään on julkaistu useissa medioissa.

Innolla odotamme:

Laura Juntusen seuraava teos Tyttö joka en ilmestyy keväällä 2024. Siinä Juntunen kirjoittaa koskettavasti elämästään, kytkien omat kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään.

Julkaistu

Laura Juntusen suorasanainen teos Tyttö joka en antaa äänen elämänpiirille, joka tavallisesti vaiennetaan

Laura Juntusen suorasanainen teos Tyttö joka en antaa äänen elämänpiirille, joka tavallisesti vaiennetaan

Kiitetyn Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan kirjoittaja Laura Juntunen kertoo uutuudessaan Tyttö joka en oman tarinansa ja kytkee omat kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään. Teos on ainutkertainen puheenvuoro mielenterveydestä, väkivallasta ja tyttönä olemisen vaikeudesta.

”Olen viisitoistavuotias ja minulle on tehty toistuvasti seksuaaliväkivaltaa parin kuukauden sisällä. En puhu tapahtuneesta kenellekään, sillä silloin siitä tulisi liian todellista – ja olen varma, että sitä minun mielenterveyteni ei enää kestäisi.”

Yläkoulun alkaessa Juntunen sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Pian hän huomasi elävänsä maailmassa, jossa nuorella tytöllä ei ollut lainkaan ääntä.

Juntunen kytkee syvät jäljet jättäneet kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään ja murtaa niihin liittyviä stigmoja

Kirja pureutuu yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin Juntusen omien kokemusten kautta. Juntunen kirjoittaa vimmaisesti ja koskettavasti elämästään, joka ei ollut omissa käsissä. Hän kytkee omat kokemuksensa laajemmin yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii tarkkanäköisesti nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka.

”Niinhän meille on aina opetettu, vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen. Älä nouse autoon, älä mene yhteenkään asuntoon, älä jää miehen kanssa kaksin. Varsinkaan illalla tai yöllä, suden hetkinä, kun ihminen on heikoimmillaan.”

Seksuaaliväkivallasta vaietaan puhumisen sijaan. Aikuiset hyssyttelevät ja nuoret jäävät yksin kokemustensa kanssa.

”Meidän pitäisi puhua tästä. Meidän aivan ehdottomasti täytyisi istua alas ja käydä kaikki läpi, käsitellä yhdessä se, mitä minulle tapahtui ja mitä se tarkoittaa, kuinka traumatapahtumat vaikuttavat ihmiseen ja mitä voin nyt odottaa. Mutta ehkä minä olen niin vakuuttava ja ehdoton sanoessani, ettei tästä saa puhua, että niin tosiaan käy. Me emme puhu tästä enää. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen ei tapahdu mitään.”

Tyttöjen asema päihdemaailmassa

Kirja tarttuu tyttöjen rooliin päihdemaailmassa: maailmassa, jossa nuorten tyttöjen äänet ovat vaimennettuja ja he elävät miesten varjossa, miesten mielipiteiden, odotusten ja tahdon alaisina.

”Olen näytellyt tytön roolia päihdemaailmassa jo monta vuotta. Tiedän tarkalleen, mitä minulta odotetaan. Kuljen kaupungilla Ahman matkassa. Puhun, nauran ja vitsailen, mutta pidän koko ajan silmällä Ahman kasvoja. Seuraan hänen tunnetilojaan ja mielipiteitään, ja olen olemassa niiden mukaisesti.”

Teos ilmestyy 8.3.2024. Äänikirjan lukee Fanni Noroila.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissaHänen esikoisteoksensa Subutex-kaupungin kasvatit (Into, 2022) sai runsaasti kiitosta ja oli ehdolla Botnia-palkinnon saajaksi.

Julkaistu

Nextory palkinto Laura Juntusen kirjalle Subutex-kaupungin kasvatit

Nextory palkinto Laura Juntusen kirjalle Subutex-kaupungin kasvatit

Nextoryn E-book Awards -palkinto myönnetään e-kirjoille, joita lukijat ovat lukeneet eniten alusta loppuun. 

Subutex-kaupungin kasvatit on läheltä kuvattu tositarina Raahen pojista, joiden perheissä Subutex-riippuvuus siirtyi vuosituhannen vaihteessa veljeltä toiselle. Kirja kuvaa valokuvin ja kertomusten kautta Suomessa eniten huumekuolemia aiheuttavan buprenorfinin käyttäjien kaunistelematonta arkea. Laura Juntusen e-kirja palkittiin Non-Fiction -kategoriassa.

Nextory myöntää Suomessa jo neljättä kertaa palkinnon, jossa on kartoitettu e-kirjat, jotka ovat pitäneet lukijansa otteessaan aina viimeiselle sivulle saakka. Verrattuna fyysisten kirjojen top-listoihin, joissa mitataan usein myytyjen kirjojen määrää, on Nextoryn palkinnossa mitattu kuinka paljon kirjoja ollaan konkreettisesti luettu.

Nextoryn tavoitteena on saada yhä useampi löytämään kirjojen maailman sekä rikastuttaa ihmisten elämää mielenkiintoisten tarinoiden avulla. Olemmekin ylpeitä saadessamme myöntää palkinnot e-kirjoille, jotka ovat koukuttaneet lukijoita alusta loppuun, sanoo Nextoryn perustaja ja toimitusjohtaja Shadi Bitar lukuaikapalvelun tiedotteessa.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissa. Subutex-kaupungin kasvatit on hänen esikoisteoksensa, jota tehdessään hän kulki pohjoissuomalaisten päihteiden käyttäjien mukana yli kahden vuoden ajan.

Innolla odotamme:

Toisen näkökulman Subutexin vaikutuksista yhteiskuntaamme tuo elokuussa ilmestyvä, Aki Ollikaisen kirjoittama Subutex-lääkäri. Se kertoo Pentti Karvosesta, jonka halu auttaa riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä on vienyt lain laitamille. Hän menetti lääkärinoikeutensa vuonna 2003. Yli 1 500 opiaattiriippuvaisen elämäntarinan kuultuaan Karvonen on vankkumatta sitä mieltä, että valtiota vastaan asettuminen oli ainoa vaihtoehto.

Pyhät pahat äidit

Pyhät pahat äidit

Laura Juntusen Pyhät pahat äidit on rohkea läpivalaisu äitiyden ihanteista ja todellisuudesta

Tyttäreni on kuusi päivää vanha, ja minä olen jo asiasta aivan varma: olen niin kamala äiti, etten olisi ikimaailmassa ansainnut omaa lasta.

Ihanneäiti äiti ei raivostu, epäonnistu tai tunne negatiivisia tunteita. Suhteessaan lapsiin hän on rajaton, uhrautuva ja loputtoman puhtoinen. Mutta mitä jos ei mahdu ahtaan äitimyytin raameihin? Miksi niin moni äiti kokee jatkuvaa riittämättömyyttä? Jos kerran astuu harhaan, kelpaako enää äidiksi?

Pyhät pahat äidit on kauniinriipaiseva läpivalaisu äitiyden monista muodoista ja niihin liitetyistä stigmoista. Laura Juntunen kohtaa kirjassa erilaisia äitejä ja antaa äänen naisille, joiden vanhemmuutta on kyseenalaistettu esimerkiksi äidin päihdehistorian, vankilatuomion tai mielenterveyden ongelmien vuoksi – tai siitä syystä, että perinteistä äitiyden mallia on muulla tavoin rikottu.

Avartava, upean tarkkanäköinen teos haastaa käsityksiämme äitiydestä ja näyttää, miten siihen liitetyt odotukset ovat ajan saatossa muuttuneet. Ketä äitiyden ahtaat ihanteet oikeastaan palvelevat? Ja mitä vaaroja liittyy siihen, että äidit tukahduttavat omat tarpeensa ja tunteensa.

Tyttö joka en

Tyttö joka en

Tyttö joka en on Laura Juntusen oma tarina.

”Olen viisitoistavuotias ja minulle on tehty toistuvasti seksuaaliväkivaltaa parin kuukauden sisällä. En puhu tapahtuneesta kenellekään, sillä silloin siitä tulisi liian todellista – ja olen varma, että sitä minun mielenterveyteni ei enää kestäisi.”

Yläkoulun alkaessa Juntunen sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Pian hän huomasi elävänsä maailmassa, jossa nuorella tytöllä ei ollut lainkaan ääntä.

Tyttö joka en on ainutkertainen puheenvuoro mielenterveydestä, väkivallasta ja siitä, miten vaikeaa on olla tyttö. Juntunen kirjoittaa vimmaisesti ja koskettavasti elämästään, joka ei ollut omissa käsissä. Samalla hän tutkii tarkkanäköisesti nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpileikkaa tyttöjen elämää lapsesta aikuisuuteen saakka.  

Suorasanainen teos antaa äänen elämänpiirille, joka tavallisesti vaiennetaan. Juntunen kytkee syvät jäljet jättäneet kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään ja murtaa niihin liittyviä stigmoja.

Julkaistu

Subutex-ilmiötä kuvaava kirja sukeltaa syvälle huumeaallon ylipyyhkäisemään Raaheen, jossa huumeet ovat vieneet kokonaisia perheitä

Subutex-ilmiötä kuvaava kirja sukeltaa syvälle huumeaallon ylipyyhkäisemään Raaheen, jossa huumeet ovat vieneet kokonaisia perheitä

Subutex- kaupungin kasvatit on läheltä kuvattu tositarina Raahen pojista, joiden perheissä Subutex-riippuvuus siirtyi vuosituhannen vaihteessa veljeltä toiselle. Kirja kuvaa valokuvin ja kertomusten kautta Suomessa eniten huumekuolemia aiheuttavan buprenorfinin käyttäjien kaunistelematonta arkea.

Kirjassa Subutex-kaupungin kasvatit kerrotaan niin sanotun toisen, 1990-luvulla alkaneen huumeaallon lapsista. Tuona vuosikymmenenä huumeet levisivät kaupungeista maakuntiin. Kirjailija Laura Juntunen kuvaa esikoiskirjassaan tätä Raahessa tapahtunutta ainutlaatuista painajaista, jota kaupungissa todistettiin huumeaallon seurauksena. Kun Subutex vyöryi kaupungin yli kuin hyökyaalto, vei se mukanaan kokonaisia perheitä. Jäljelle jäi pahimmillaan vanhempia, jotka joutuivat hautamaan kaikki lapsensa buprenorfinin takia. Tänään huumeiden käyttö ja kokeilut ovat koko Suomessa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla, ja Subutex-ilmiö on laajalle levinnyt ongelma. Toimittajana työskennellyt Juntunen on myös valokuvannut kirjaansa niin sanottuja Raahen poikia, joiden elämää varjostaa huumeiden päivittäinen käyttö.


Huumekuolemien ehkäisyssä on kyse yhteiskunnallisista arvovalinnoista

”Jokainen kuolema on yhtä numeroa laajamittaisempi tragedia. Jokaisella käyttäjällä on myös omaisia, joita läheisen riippuvuus koskettaa. Heillä on vanhempia, sisaruksia, ystäviä ja lapsia. Suomen päihdehistoriassa Raahe on lopulta ollut vain pisara meressä. Mutta Henkalle, minulle ja muille ystäväporukkamme jäsenille se on ollut ratkaisevan tärkeä. Se on ollut meille koko elämä.”

Keskimäärin huumeisiin kuollaan Suomessa noin 33-vuotiaana, yksin ja nukkuessa. Huumemyrkytyskuolemissa nuorten osuus on Suomessa kasvussa, joka on kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellista. Juntunen kertoo kirjassaan, että muualla Euroopassa huumeisiin kuollaan huomattavasti vanhempana, keskimäärin 40-vuotiaana. Huumekuolemia voitaisiin kuitenkin ehkäistä: Juntunen peräänkuuluttaakin kirjassaan huumeita jo ongelmallisesti käyttäville matalan kynnyksen palveluita sekä nopeaa ja vaivatonta hoitoon pääsyä. Kyse on yhteiskunnallisista arvovalinnoista ja poliittisista päätöksistä, sanoo Juntunen.

Ongelmat tai huumeet eivät katoa vaikenemalla

”En mää olis tässä, jos haluaisin käyttää huumeita. Jos haluaisin käyttää, käyttäisin. En mää silloin hakis apua kerta toisensa jälkeen. Lopettaminen ei vaan ole niin helppoa.”

Subutex-kaupungin kasvatit on koskettava kertomus varjoyhteiskunnasta, jolle moni haluaa kääntää selkänsä. Millaisena toivo Subutex-riippuvaiselle näyttäytyy ja onko sitä näköpiirissä? Miten kuolemaan suhtautuminen muuttuu, kun kuolema on tavallaan läsnä joka päivä Raahen poikien elämässä? Mitä omaiset voivat tehdä, kun läheinen tuhoaa itseään? Laura Juntusen valokuvitettu teos konkretisoi yhteiskunnallisen tuen riittämättömyyden ja toivottomuuden seuraukset kaupungissa, jonka yli huumeiden hyökyaalto on pyyhkäissyt. Teos tarjoaa lukijalleen matkan maamme varjoiselle puolelle, jossa elämän arvo mitataan joskus grammoissa.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissa. Subutex-kaupungin kasvatit on hänen esikoisteoksensa, jota tehdessään hän kulki pohjoissuomalaisten päihteiden käyttäjien mukana yli kahden vuoden ajan.

  Äänikirjan lukee Arttu Kurttila.

Koti kadulla

Koti kadulla

Laura Juntusen ja Tii Judénin Koti kadulla on hätkähdyttävä elämäkerta kadulla elävästä nuoresta naisesta. Karu matka alkoi jo yhdeksänvuotiaana.

Tii Judén alkoi karkailla kotoa yhdeksänvuotiaana, ja hän oli yhdentoista, kun piri oli jo osa arkea. Se oli Tiin lapsuuden loppu. Elämää ohjailivat hoitamaton adhd ja nopeasti puoleensa vetävä huumemaailma, joihin aikuiset eivät osanneet tarttua. Pian täysi-ikäistyttyään Tii jäi ensimmäistä kertaa asunnottomaksi – mutta sekin oli vasta alkua.

Koti kadulla vie lukijan todellisuuteen, johon monilla meistä ei ole kosketusta. Mitä kaikkea voi tapahtua, kun ihminen putoaa läpi turvaverkkojen? Teos avaa ovet kadulla elävän naisen karuun kamppailuun, johon huumeet tuovat kaivattua helpotusta.

”Töölö sykki elämää mun ympärillä, se oli aivan uusi maailma täynnä värejä. Yhtäkkiä kaikki ovet oli avoinna, ja mitä tahansa saatavilla. Olin ehkä yksitoista, kun vedin piriä ensimmäistä kertaa – ja sen jälkeen se olikin sitten menoa.”

Subutex-kaupungin kasvatit

Subutex-kaupungin kasvatit

Kaunistelematon ja läheltä kuvattu tositarina Subutex-kaupungin eli Raahen pojista, joiden elämässä Subutex-riippuvuus siirtyi vuosituhannen vaihteessa veljeltä toiselle.

Haastattelut ja valokuvat vievät lukijan varjoyhteiskuntaan, tuhansien suomalaisten todellisuuteen. Keskiössä on Henkka, joka on käyttänyt huumeita jo lähes 20 vuotta. Kuolema vierailee lähipiirissä yhä useammin, ja kolmekymppisenä elossa olevat ovat kaveriporukkansa viimeisiä. Vaikka toisenlaista elämää on enää vaikea kuvitella, on Henkka päättänyt yrittää kuiville vielä kerran. Subutex-kaupungin kasvatit antaa puheenvuoron niille, joiden ääntä ei yleensä kuulla. Se kuvaa läheltä elämää, jossa päihdeongelmat, syrjäytyminen ja rikollisuus siirtyvät sukupolvien perintönä.

Julkaistu

Innon ohjelma Helsingin Kirjamessuilla 27.–30.10.2022

Innon ohjelma Helsingin Kirjamessuilla 27.–30.10.2022

Helsingin Kirjamessut tuo kirjasyksyn kiinnostavimmat puheenaiheet Messukeskukseen 27.–30.10.2022!

Tervetuloa osastollemme 6g80 tekemään kirjalöytöjä ja tapaamaan kirjailijoita.

 

MESSUOHJELMAMME:

TORSTAI 27.10.

12.30 – 13.00 / Hakaniemi

Mona Bling: 23 Transmyyttiä – Totta ja tarua transihmisistä (haastattelijana Miiko Toiviainen)

Kaikilla on mielipide transihmisistä, mutta vain harva tuntee tositarinat ja faktat myyttien takaa. 23 transmyyttiä on matkalippusi sukupuolivähemmistöjen maailmaan transtaustaisen toimittaja Mona Blingin johdolla.

Kirja purkaa luku kerrallaan myyttejä kirjailijan omien sekä muiden transtaustaisten ihmisten elämänkokemusten, tarinoiden ja asiantuntijahaastatteluiden kautta. Kirja on suunnattu kaikille, joilla on mielipide transihmisistä ja uteliaisuutta tietää, onko luulo todellisuudessa tiedon väärti. Teos haastaa lukijaa murtamaan omat ennakkoluulonsa ja näkemään transihmiset uudessa valossa.

14.30 – 15.00 / Suomenlinna

Anna-Leena Perämäki: Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa (haastattelijana Laura Wathén)

Viisi pienoiselämäkertaa sisältävä teos nostaa Anne Frankin rinnalle muita, vähemmän tunnettuja holokaustin kokemaan joutuneita juutalaisnuoria. Lukijalle piirtyy kuva elämänhaluisista ja tulevaan toiveikkaasti suhtautuvista nuorista, joiden maailman natsien juutalaisvainot radikaalilla tavalla mullistivat.

Naisten päiväkirjoihin pohjautuva teos kertoo paitsi nuorten arjesta ja kohtaloista sota-ajan miehitetyssä Länsi-Euroopassa myös heidän perhetaustastaan ja lapsuudestaan sekä ajasta sodan jälkeen.

15.00 – 15.30 / Töölö

Ina Ruokolainen, Nenne Hallman, Suvi Ahola: Kolmen naisen kirjeitä – Rakkaudesta, surusta ja luopumisesta (haastattelijana Maria Rossi)

Kolme kuusikymppistä naista katsoi elämänsä käännekohtiin ja tunnisti monta luopumista: läheisten kuolemia, eroja ja muuta surua, mutta myös tietoisia irrotteluja ja riemastuttavia oivalluksia.

Toimittajat ja kirjoittamisen ammattilaiset Ina Ruokolainen, Nenne Hallman ja Suvi Ahola ovat olleet ystäviä neljäkymmentä vuotta. He alkoivat kirjoittaa toisilleen kirjeitä selvittääkseen, mitkä ratkaisut ja elämän yllätykset ovat ottaneet koville, ja mitkä puolestaan ovat tuoneet lisää vapautta ja vaihtoehtoja.

18.00 / Suomenlinna

Juha Heinonen: Vanki 237/01 – Elämää kaltereiden takana, Mika Lätti: Häiriintynyt, Laura Juntunen: Subutex kaupungin kasvatit (haastattelijoina Tiina Saari ja Kati Pukki: Kasvokkain rikoksen jälkeen

Mikä ajaa rikosten tielle ja miten Suomen vankilajärjestelmä onnistuu kuntoutuksessa? Keskustelemassa Juha Heinonen (Vanki 237/01 – Elämää kaltereiden takana), Jani Bollström ja Mika Lätti (Häiriintynyt) ja Laura Juntunen (Subutex-kaupungin kasvatit).

18.00 – 18.30 / Töölö

Denise Rudberg: Marianne Jidhoff ja Liittolaiset-sarja  (haastattelijana Josefine Janhonen) 

Vieras joukossa on Tukholmaan sijoittuva vakoojaromaani toisen maailmansodan tapahtumista. Tositapahtumiin ja paikkoihin perustuva Liittolaiset-­sarja on kunnianosoitus viime vuosisadan teräville, vahvoille naisille. Elisabethin, Signen ja Iriksen henkilöhahmojen esikuvat ovat kirjailijan omassa suvussa. Teos on Denise Rudbergin historiallisen romaanisarjan kolmas itsenäinen osa.

Kahdeksan askelta pimeässä on suositun Marianne Jidhoff -dekkarisarjan kahdeksas osa. Ruotsin rikkaimpiin sukuihin kuuluvan Renaudot’n perheen nuorin tytär Isabelle katoaa kesken siskonsa hääjuhlan toukokuussa 1988. Isabellen kohtalo jää mysteeriksi. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin perhettä haastatellaan katoamisesta kertovaan radiodokumenttiin. Ohjelma herättää myös poliisin huomion, ja esitutkinnanjohtaja Marianne Jidhoff avaa uudelleen tapauksen tutkinnan. Minne Isabelle katosi, ja mikä on totuus perhetragedian taustalla? Vuosikymmeniä piilossa pysyneet salaisuudet alkavat nousta pinnalle, eikä kukaan ole turvassa epäilyiltä.

18.30 – 19.00 / Töölönlahti

Eetu Pesonen: Mysteeritarinoiden parhaat (haastattelijana Maria Rossi)

Mysteeritarinoiden parhaat on kiehtova tutkimusmatka historian jännittävimpien mysteerien äärelle. Kirja kokoaa yhteen Eetu Pesosen Mysteeritarinat-­podcastin kymmenen parasta jaksoa. Jokaisessa jaksossa Pesonen kertoo yhdestä kutkuttavasta, kysymyksiä herättävästä tapahtumasta ihmiskunnan historiassa.

 


 

PERJANTAI 28.10.

12.00 – 13.00 / Kallio

Seksi nyt! Mitä seksi meille merkitsee?

Sari Hälinen, Ina Mikkola: Runkkarin käsikirja ja Valtakirjani, Tommi Paalanen, Merituuli Saikkonen (Järjestäjä: KirjaKallio)

Seksi on mitä luonnollisin asia – paitsi seksivalistustunneilla. Mitä seksistä ja seksuaalisuudesta pitäisi tietää, ja mitä pornosta pitäisi ajatella? Seksiin liittyviä päätöksiä tehdään myös eduskunnassa ja sen vetovoimaa hyödynnetään surutta mainonnassa. Keskustelemassa nuorten seksuaalineuvoja Sari Hälinen, seksuaalisuudesta ja pornosta tietokirjan ja tv-ohjelmia tehnyt Ina Mikkola, Sexpo-säätiön johtaja Tommi Paalanen ja Helsingin Sanomien lifestyletoimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen.

13.00 – 13.30 / Toukola

Se on ihan susi -tietovisa (tietovisan vetää Saaga Kajan)

Osallistu hauskaan susitietovisaan! Jaossa kirjapalkintoja.

Maia Rantasen Se on ihan susi on ihastuttavasti kuvitettu kaikenikäisten tietokirja parjatusta ja rakastetusta petoeläimestämme. Se tutustuttaa lukijan suden elämään, lajityypilliseen käyttäytymiseen ja historiaan.

13.30 – 14.00 / Esplanadi

Leo Stranius: Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän (haastattelijana Jenny Rostain)

Leo Straniuksen Tehokkuuden taika kertoo rutiinien ja tapojen voimasta. Se antaa vinkkejä, miten voimme tehdä merkityksellisiä asioita ja elää enemmän kuin ikinä uskomme – joka päivä.

Kirjassaan Stranius käy läpi viisi perusajatusta ajanhallinnasta ja itsensä johtamisesta. Teos sisältää kolmen askeleen mallin asioiden hoitamiseen sekä vinkit aamuun, iltapäivään ja iltaan. Jos odotat enemmän viikonloppua kuin maanantaita, on syytä pysähtyä pohtimaan tilannetta ja lukea tämä kirja.

15.00 – 15.30 / Töölönlahti

Tuttu ääni: Krista Putkonen-Örn ja Jukka Pitkänen

Näyttelijät Krista Putkonen-Örn ja Jukka Pitkänen ovat rakastetuimpia äänikirjojen lukijoita. Tuttu ääni -haastattelussa he kertovat, mitä äänikirjojen lukijalta vaaditaan, ja mitkä kirjat ovat koskettaneet heitä.

17.00 – 17.30 / Fiskehamnen

Andra världskriget i årets romaner: Karin Collins ja Denise Rudberg

Karin Collins skriver om livet i Hangö före och under vinterkriget. Den fjärde doktrinen avslutar Denise Rudbergs historiska romanserie om Sverige under andra världskriget. Möt författarna i ett samtal om släkthistoria och krig.

LAUANTAI 29.10.

11.00 / Innon osasto 6g80

Tule tapaamaan Tympeiden tyttöjen luojaa Riina Tanskasta osastollamme 6g80

12.00 / Kruununhaka

Katri Ylinen Aamu ilman darraa (haastattelijana Jenny Rostain)

Alkoholikeskustelua ravisteleva kirja avaa silmämme raittiudelle, joka ei maistu tylsän kuivalta. Aamu ilman darraa sisältää kaiken sen, minkä kirjailija Katri Ylinen ja moni raitistunut olisi halunnut tietää juomisen lopettaessaan.

Katri Ylinen jätti alkoholin 2019. Matkallaan raittiuteen hän teki havaintoja, joista monelle alkoholiongelmasta kärsivälle voi olla todellista hyötyä. Vuonna 2021 Ylinen perusti yhdessä Laura Wathénin kanssa alkoholittoman Darravapaa-yhteisön, josta on kasvanut valtakunnallinen ilmiö.

14.00 – 14.30 Kruununhaka

Sami Keto: Enemmän kuin sapiens – Kasvu elonkirjon jäseneksi & Tunteva tuote (haastattelijana eläinfilosofi Elisa Aaltola)

Sami Keto avaa kirjassaan Enemmän kuin sapiens, miksi moni länsimaalainen kokee merkityksettömyyttä, vaikka meillä on jo kaikki. Kun ihminen on nostettu muiden lajien yläpuolelle, olemme kadottaneet merkitykselliset suhteet sekä toisiin ihmisiin että muihin eliöihin. Teos valaisee toisenlaista elämän ja ihmisyyden kertomusta ja pyrkii antamaan vastauksia kysymykseen, miten elää yhdessä muiden kanssa, osana elonkirjoa.

Otto Latvan ja Taija Kaarlenkaskin Tunteva tuote-kirja paljastaa, mitä eläintuotannon kulissien takana piilee. Teoksessa käsitellään ruoantuotannon lisäksi turkis- ja lemmikkieläinten tuotteistamista ja laaja-alaisesti eläimen määrittymistä tuotantoeläimeksi. Haastattelijana Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä.

16.30 – 17.00 / Hakaniemi

Kalle Kniivilä: Putinin pahin vihollinen – Aleksei Navalnyin tarina (haastattelijana Maria Rossi)

Elokuun 20. päivänä 2020 Aleksei Navalnyin oli määrä kuolla. Niin kertoi yksi murhamiehistä, kun Navalnyi itse soitti hänelle muutamaa kuukautta myöhemmin. Navalnyin boksereihin sivelty hermomyrkky ei vain ennättänyt vaikuttaa riittävän kauan. Lentokone teki hätälaskun, ja ambulanssihenkilökunta pelasti hänen henkensä.

Kalle Kniivilän kirja kertoo maailman tunnetuimmasta poliittisesta vangista, hänen taistelustaan Venäjän korruptiota vastaan ja hänen maanlaajuisesta organisaatiostaan, joka nyt on julistettu äärijärjestöksi ja lakkautettu. Kirja kertoo myös siitä, mitä Venäjän politiikassa tapahtuu, kun Aleksei Navalnyi on vankilassa ja hänen lähimmät kollegansa maanpaossa.

18.00 / Kultti-lava

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt (haastatelijana Virva Paloviita)

18.30 – 19.00 / Kruununhaka

Rakkautta rahalla & Oma valinta: Minä myyn seksiä (haastattelijana Laura Kuitunen)

Tiessalon ennakkoluuloton ja ajatuksia herättävä tietokirja Rakkautta rahalla kertoo suomalaisista seksinostajista. Seksin ostaminen nähdään usein vain hyväksikäyttönä. Entä se suuri joukko, joka ostaa seksipalveluja vapaaehtoiselta ammattilaiselta? Haastatteluihin perustuva teos lähestyy monisyistä aihetta seksin ostajan kannalta ja avaa yllättäviä ja inhimillisiä näkökulmia ihmisten kosketuksen ja seuran tarpeisiin. Teos ravistelee totuttuja käsityksiä seksin ostajista ja pohtii, voiko maksullinen seksikin olla hyvinvointipalvelu.

Päivi Ahtialan toimittamassa kirjassa Oma valinta: minä myyn seksiä, viisi suomalaista harkiten, vapaaehtoisesti ja eettisesti seksipalveluja myyvää naista kertoo ammatistaan, elämästään, toiveistaan, peloistaan ja iloistaan.
Miialla, Johannalla, Saralla, Elinalla ja Susannalla on kokemusta seksialan eri töistä yhteensä kymmeniä vuosia. Nyt he kertovat suoraan, mikä seksityössä on hauskaa ja mikä vähemmän hauskaa, mikä suomalaisessa parituslainsäädännössä pännii ja miksi seksipalveluiden myyminen on feministinen teko.

18.30 – 19.00 / Suomenlinna

Matti Mörttinen: Ensimmäiset – Uraa uurtaneita naisia Suomesta ja Anneli Jäätteenmäki (haastattelijana Josefine Janhonen)

Miten lasikatot murtuvat? Millaista on ollut nousta ensimmäisenä naisena asemiin, joissa aiemmin on ollut vain miehiä? Matti Mörttisen kirjan pienoiselämäkerrat avaavat näkymiä tasa-arvoistumisen edistysaskeliin ja myös sen yllättäviin viimeaikaisiin takaiskuihin. Politiikassa suomalaiset naiset ovat murtaneet miesten yliedustuksen. Elinkeinoelämässä sukupuolten tasa-arvo on vielä kaukana, ja sama tilanne on edelleen monilla muilla elämänaloilla. Harvinaisimpia naiset ovat Suomessa suuryritysten johtajina ja korkeina virkahenkilöinä.

Messuilla kirjailijan kanssa keskustelee entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki. Kirjassa puhuvat myös mm. presidentti Tarja Halonen, Turun piispa Mari Leppänen, ylikapellimestari Susanna Mälkki, entinen korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ja blueskitaristi Erja Lyytinen.

18.30 – 19.00 / Lonna

Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä (haastattelijana Sami Keto)

Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä?

Filosofi Elisa Aaltola kuljettaa lukijaa oman henkilöhistoriansa eläinheräämisiin ja siihen palautteeseen, jota hän on työssään eläinten puolesta kohdannut. Aaltola käsittelee suorapuheisesti useita päivänpolttavia eläinaiheita aina ”rautakarhuista” susiin, ”haittaeläimiin” ja eläintuotantoon. Kirja on rohkeaa ja filosofista tekstiä siitä, miksi ihmisen olisi viimein aika muuttaa tapaansa kohdella toislajisia eläimiä. Mitä jos alkaisimme vaalia myös eläinten hyvää elämää?

19.00 – 20.00 / Kultti-lava

Feminismi ja yhteiskuntaluokka

Riina Tanskanen ja Natalia Kallio, haastattelijana Virva Paloviita


SUNNUNTAI 30.10.

10.30 – 11.00 / Hakaniemi

Ilkka ja Vappu Taipale: Taipaleella (haastattelijana Maria Rossi)

Vappu ja Ilkka Taipale ovat matkustaneet maailmalla kuuden vuosikymmenen ajan. Näistä kohtaamisista syntyi ainutlaatuinen kuvaus maailmasta ja sen muutoksesta.

Taipaleiden kiinnostus kansainväliseen yhteistyöhön virisi varhain 1960-luvun alussa, ja sitä perua ovat monet pitkäaikaiset ystävyyssuhteet. Pariskunnan Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan suuntautuneet matkat ovat olleet kaukana lomailusta tai huvimatkailusta. Matkanteolle on aina tavoitteita, eivätkä ne ole olleet tavanomaista turismia vaan maailmanparantamista.

Reissuilla tavataan ministereitä, professoreita, asunnottomia, nobelisteja, mieleltään sairastuneita ja vankeja. Maisemat vaihtuvat, olosuhteet muuttuvat – ihmisiä yhtä kaikki.

11.30 – 12.00 / Kumpula

Hannu Laakso: Me Hukkaset

Vietä hetki erämaassa susien matkassa! Palkittu luontokuvaaja Hannu Laakso kertoo erämaan luonnosta ja susien elämästä upeiden luontokuvien avulla.

Oma lauma on suden paras turva. Sen oppii kantapään kautta kirjan päähenkilö, nuori susi, joka joutuu aikamoiseen liemeen eksyttyään laumastaan. Jännittävässä kirjassa seurataan eksyneen suden matkaa takaisin laumansa luokse samalla kun paukkupakkanen kuluttaa voimia.

Teos yhdistää tiedon, tarinan ja upeat luontokuvat. Helppolukuisen kirjan ikäsuositus on 4+, mutta se sopii myös varttuneemmille eläinten ystäville.

12.00 / Innon osasto 6g80

Aki Sirkesalo – Musiikki soi -kirjan kirjoittajat Laura Haarala ja Antti Luukkanen saapuvat Innon osastolle tapaamaan lukijoita ja signeeraamaan kirjoja ✍️

Teos uppoutuu Aki Sirkesalon elämään muusikkona ja musiikkitoimittajana ja käy läpi hänen intohimoista taivaltaan musiikin parissa. Sirkesalon musiikillinen elämäkerta perustuu haastatteluihin ja arkistomateriaaleihin. Haastatteluja ovat antaneet lukuisat Akin ystävät, yhteistyökumppanit, musiikkialan vaikuttajat ja aikalaismuusikot.

12.00 – 12.30 / Kumpula

Helsingin kaupunginmuseo: Tarinoita ratikoista

Kaikki mitä halusit tietää ratikoista! Helsingin kaupunginmuseon tietokirja vie lapset tutkimusmatkalle ympäri Helsinkiä ja tutustuttaa raitiovaunujen kiehtovaan historiaan. Tarinat ja tietoiskut johdattavat lukijan pääkaupungin ja sen liikenteen muutokseen eri vuosikymmeninä aina hevosen vetämistä vaunuista nykyaikaan.

Kirjan tarinat kirjoittanut Anna Finnilä ja kuvituksesta vastannut Jonna Jylhä juttelevat lasten kanssa ratikoista ja kirjan teosta.

12.00 – 12.30 / Suomenlinna

Inkeriläisyys historiassa ja nykyhetkessä (Haastattelijana Lea Pakkanen)

Reijo Rautajoen teos Inkeriläinen äitini kertoo suvun vaiheista ja inkerinsuomalaisten uskomattomista kohtaloista. Se on läpileikkaus Neuvostoliiton synkimpien vuosien vaikutuksista inkeriläisten elämänmenoon. Minna-Kerttu Kekki puolestaan kommentoi inkeriläisen isoäitinsä muistelmia ja pohtii inkeriläisten asemaa historiassa ja nykyhetkessä. Mikä vaikutus menneiden sukupolvien kokemuksilla on meihin nykyään?

13.30 – 14.00 / Toukola

Mira Mallius: Meri-karhun joulu -askarteluhetki

Valloittava ja värikylläinen kirja kutsuu mukaan taianomaiselle matkalle joulun ihmemaahan ja tutustuttaa erilaisiin tapoihin viettää joulua. Meri-karhu havahtuu kesken talviunien outoon meteliin. Pesään törmännyt Joulupukki unohtaa reen kyydistä pienen paketin. Meri-karhun ja Frank-flamingon ei auta muu kuin karistaa unet silmistään ja lähteä etsimään paketin omistajaa, pientä Kainoa.

14.00 – 14.30 / Toukola

Vuokko Hurme & Väinö Heinonen: Housuvaaran paloasema – Tulipalotietoa pikku pelastajille

Millaiset varusteet pelastajilla on? Miten päivä sujuu pelastuslaitoksella? Miten pitää toimia tulipalon sattuessa? Pienet pelastajat pääsevät askartelemaan itselleen oman palomieskypärän ja testaamaan tietojaan hauskassa tietovisassa.

Vuokko Hurmeen kirjoittama ja Väinö Heinosen kuvittama kirja tarjoaa huumorilla höystettyä tulipalotietoa pikku pelastajille.

15.00 – 15.30 / Suomenlinna

Ville-Juhani Sutinen: Matkalla Suomeen – Tarinoita heimojen maasta (haastattelijana Rosa Liksom)

Mistä olemme kotoisin? Vaikuttaako kotipaikka aidosti ihmisen luonteeseen? Ovatko hämäläiset oikeasti hitaita, pohjalaiset ylpeitä tai savolaiset lupsakoita? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Matkalla Suomeen etsii vastausta.

Aiemmissa kirjoissaan niin Amerikassa kuin Arktiksella asti reissannut kirjailija Ville-Juhani Sutinen palaa uudessa teoksessaan juurilleen ja lähtee matkalle ympäri Suomen. Samalla kuljetaan maan mielikuvien historiaan ja selvitetään, mitä Suomen eri alueet ja heimot ovat vuosisatojen aikana merkinneet, ja mitä niistä on nykyisin jäljellä.

15.00 – 15.30 / Töölönlahti

Antto Terras: Suomalaisuuden kultainen kirja (haastattelijana Katri Ylinen)

Miltä näyttävät Suomi ja suomalaiset puolivirolaisen ex-myymäläetsivän silmin? Antto Terras ei jätä kiveäkään kääntämättä peuhatessaan arvojemme, uskomustemme ja normiemme parissa. Maailman onnellisimman kansan mollivoittoista elämää ei ole koskaan aikaisemmin analysoitu yhtä hauskasti!

Maantieteellinen asemamme ja historiamme vaikuttavat kuin varkain kaikkeen tekemiseemme. Tämän teoksen avulla jokainen voi ymmärtää itseään taas hiukan paremmin. Terraksen rehellisyyteen pyrkivän huumorin kautta on kätevä käsitellä myös kansallisia traumoja ja pelotella kauemmaksi menneisyyden haamut.

15.30 – 16.00 / Suomenlinna

Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen: Kongon Akseli – Suomalaiset ja skandinaavit kolonialismin rakentajina (haastattelijana Ville-Juhani Sutinen)

Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen kirja Kongon Akseli kertoo Akseli Leppäsestä, joka tuhansien muiden suomalaisten ja skandinaavien tavoin matkasi Kongoon vaurastumisen ja seikkailujen houkuttelemana. Moni sairastui ja pettyi, useat rikastuivat. Vuosina 1880–1930 suomalaisia saattoi kohdata mitä epätodennäköisimmissä paikoissa päiväntasaajan viidakoista Katangan kuparikaivoksille. Ilman skandinaaveja ja suomalaisia Kongon verisen siirtomaajärjestelmän rakentaminen ja ylläpito ei olisi ollut mahdollista.

17.00 – 17.30 / Suomenlinna

Matti Blomqvist: Elämäni asekauppiaana – Willi Daugsin uskomaton elämä Suomessa (haastattelijana Antto Terras)

Saksalainen asekauppias Willi Daugs pakeni Gestapoa Suomeen vuonna 1937. Berliinissä häntä odotti kolme raskasta syytettä. Willi Daugs oli myynyt sota-aseita väärille tahoille sekä tehnyt asekauppoja tunnettujen juutalaisten kanssa. Raskain rikoksista oli rahavarojen piilottelu ulkomaille, josta natsien hallitsemassa Saksassa rangaistiin teloituksella.

Daugsin salaisia asekauppoja Suomen asevoimien kanssa ruodittiin kovin sanoin suomalaisessa lehdistössä, mutta talvisodan lähestyessä Daugs oli yksi niistä asekauppiaista, joka varusti suomalaiset sotilaat.