Torninoja-Latola Jaana | Into Kustannus

Julkaistu 16.9.2021 tehnyt jukka

Anna Kontula pohtii uutuuskirjassaan aikamme polttavia kysymyksiä ja historioitsija Jaana Torninoja-Latola kertoo, millainen oli Sylvi-Kyllikki Kilven matka valtakunnan vaikuttajaksi

Anna Kontulan “Pikkuporvarit” on täynnä herkullisia huomioita aikamme hengestä – pikkuporvarillisesta elämäntyylistä ja mielenmaisemasta. “Sylvi-Kyllikki Kilpi – Matka valtakunnan vaikuttajaksi” kertoo, miten vankkumaton usko sivistykseen ja tasa-arvoon ajoi Kilven politiikan huipulle.

Riittääkö hyvään elämään Vallilan verhot, vai pitääkö olla myös valkoinen sohva? Voiko kunnollisuus mennä överiksi? Saako taide ärsyttää, tai toiset ihmiset? Pikkuporvarit pohtii elämäntapaa ja mielenmaisemaa, jotka ovat riistäytymässä valloilleen keskiluokan aseman muuttuessa epävarmemmaksi.

Pikkuporvarit kuvaa pikkumaista, pragmaattista ja ulkokultaista elämäntapaa, jossa teeskentely korvaa leikin, pöytätavat moraalin, dystopia utopiat ja naapurikyttäys yksilönvapauden. Pikkuporvarille mukavuudenhalu ja häiriöttömän elämän tavoittelu kasvavat ainoaksi siedettäväksi olotilaksi. Pikkuporvari ei kykene erottamaan sovinnaistapaa moraalista, eikä hän vaivaa päätään itsenäisellä ajattelulla. Ennen kaikkea pikkuporvari on puhdas materialisti, joka arvostaa korkealle kaiken, mitä rahalla saa.

Kukin eläköön miten tahtoo. Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvolisuudekseen taivuttaa myös kaikki muut elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana ja muita elämäntapoja henkilökohtaisena loukkauksena. Tämä tekee pikkuporvarista hyvin vaarallisen.

Anna Kontula on sosiologi, kansanedustaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen kirjojaan yhdistävät voimakkaat ja valtavirrasta poikkeavat näkökulmat, jotka haastavat lukijaa ajattelemaan toisin.

Sylvi-Kyllikki Kilpi (o.s. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä köyhän, seitsenlapsisen perheen esikoisena. Vaasankadun pienestä hellahuoneesta Kilpi raivasi tiensä valtakunnan tason poliittiseksi vaikuttajaksi. Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.

Jaana Torninoja-Latola on historioitsija, joka on kirjoittanut useita artikkeleita Sinervon sisaruksista Airasta, Elvistä ja Sylvi-Kyllikistä. Hänen Elvi Sinervo
-elämäkertansa Yhä katselen pilviä (2017) sai kiittäviä arvosteluja.

Yhä katselen pilviä

Sinervon suurta sisarusparvea yhdisti kaksi intohimoa: rakkaus kirjallisuuteen ja työväenaatteeseen. Vanhin sisaruksista, Sylvi Kyllikki Kilpi, oli pitkäaikainen kansanedustaja ja kaksi nuorimmaista, Elvi ja Aira Sinervo tunnetaan kirjailijoina. Nyt ilmestyvä Jaana Torninoja-Latolan kirjoittama elämäkerta Yhä katselen pilviä – Elvi Sinervon elämä on kattava kuvaus yhden sisaren elämästä. Teoksen lähdemateriaalina on käytetty mm. Elvi Sinervon henkilökohtaista kirjeenvaihtoa ja sisarten päiväkirjoja.

Elvi Sinervo oli kiihkeä vasemmistolainen ja se näkyi hänen elämänsä kaikilla osa-alueilla. Aate yhdisti Elviä ja hänen aviomiestään, tunnettua kommunistia Mauri Ryömää, ja oli Elville myös tärkein kirjallisen työn innoittaja. Aatteen palo vei hänet jatkosodan aikana vankilaan valtiopetoksen valmistelusta, ja vankilassa sai alkunsa hänen tunnetuin runokokoelmansa Pilvet. Vankilan tiukkojen sääntöjen vuoksi Elvi kirjoitti runoja salaa vessapaperille. Vankien yhteistyönä runoista sidottiin kokoelma, joka kiersi kädestä käteen. Kokoelman kuuluisimpia runoja on ukrainalaisesta partisaanista kertova Natalia, joka tunnetaan erityisesti 70-luvun sävellettynä versiona.

Teoksen kirjoittaja Jaana Torninoja-Latola on elämäkerroista innostunut historioitsija, jonka sydäntä lähellä on myös suomalaisen työväenliikkeen historia ja kirjallisuus. Hän on valmistellut väitöskirjaa Sinervon sisaruksista Airasta, Elvistä ja Sylvi-Kyllikistä ja kirjoittanut heistä useita artikkeleita tieteellisiin antologioihin. Elämäkerta Elvi Sinervosta on syntynyt väitöskirjan sivupolkuna.

Sylvi-Kyllikki Kilpi

Sylvi-Kyllikki Kilpi (os. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä ja teki vaikuttavan matkan köyhän seitsenlapsisen työläisperheen tyttärestä valtakunnan vaikuttajaksi. Isä Edvard Sinervo kuului punakaartiin ja Sylvi-Kyllikki työskenteli punaisten vallankumousoikeudessa. Sodan kokemukset ja jälkiselvittelyt jättivät jälkensä tytön mieleen.

Kilpi oli jo oppikouluikäisenä miettinyt, että kohtalo oli luonut hänet naiseksi, jotta hän voisi näyttää mihin nainenkin kelpaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi ja suoritti myöhemmin filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa, vaikka oli silloin jo kolmen lapsen äiti. Kilpi nousi eduskuntaan vuonna 1934. Tätä ennen hän oli maakuntalehtien maineikas lehtinainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko Tampereella ja Työväen Akatemian luennoitsija.

Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.

Julkaistu 9.5.201727.2.2024 tehnyt jukka

Innon kirjasyksy on poikkeuksellisen hieno yhdistelmä kaunoa ja kovia tietokirjoja

Into Kustannus julkaisee syksyllä terävän yhteiskunnallisen kirjallisuuden ohella runsain mitoin kaunokirjoja ja elämäkertoja. Elokuussa kymmenen vuotta täyttävä Into on kasvanut keskisuureksi yleiskustantamoksi.

Korealaista kaunoa ja uutta Arne Dahlia

Kaunokirjallisuuden hienoin helmi on eteläkorealaisen Kyung-sook Shin Jään luoksesi, ”Korean Norwegian Wood”, taustalla 1980-luvun vallankumousta elävä Soul. Arne Dahl on yksi arvostetuimmista dekkarikirjailijoista Pohjoismaissa ja tuttu myös tv-sarjoista. Rajamaat aloittaa uuden, hyytävän sarjan.

Finlandia-ehdokkaanakin ollut Laura Gustafsson käyttää omaa elämäänsä vereslihaisen naiseuden ytimeen matkaavan romaanin Pohja lähtökohtana. Suomenruotsalaisen ja venäläisen kirjailijan Zinaida Lindénin Rakkaus kolmeen appelsiiniin tarkastelee ihmisiä poissa kotoaan.

Tamperelainen Saara Henriksson yhdistää romaanissaan Syyskuun jumalat Unkarin historian ja maagisen realismin. Juhana Petterssonin Tuhannen viillon kuolemassa ilmastonmuutos ja luokkasota vaikuttavat ihmisiin, äveriäisiinkin.

Elämäkertoja Gösta Sundqvistista Elvi Sinervoon

Elämäkertojen aatelia on Timo Kalevi Forssin teos Leevi & the Leavingsin nokkamiehestä Gösta Sundqvistista. Lavoille palaava Dingo saa kunnianosoituksen Neumannin muistelmakirjalla.

Jaana Torninoja-Latola Yhä katselen pilviä on elämäkerta kirjailija Elvi Sinervosta, Eero Marttisen Hiljaisen hymyn mies suosikkikirjailija Veikko Huovisesta.

Ilkka Taipale kertoo kirjassa Mielisairaalassa kokemuksistaan lääkärinä ja työstään mielisairaiden aseman parantamiseksi.

Tietokirjoja ilmastonmuutoksesta keksintöihin

Hanna Nikkasen ja työryhmän Hyvän sään aikana miettii, miten Suomen käy kun ilmasto lämpenee. Kirjan aiheesta on tulossa myös livejournalismiesityksiä! Ilmestyskirja on pappi Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Elisa Aaltola ja Sami Keto kartoittavat Empatia-kirjassaan empatian syntyjä ja sen muotoja. Ilkka Taipaleen toimittama Sata innovaatiota Suomesta esittelee Suomen poliittisia, sosiaalisia ja arkipäivän keksintöjä.

Heini Sarasteen ja Väinö Heinosen Voihan vammainen on lasten kuvasanakirja vammaisuudesta. Anniina Ljokkoin Vegaanimuksut on ensimmäinen suomalainen tietokirja, joka opastaa lapsiperheiden vegaaniseen arkeen.

Yhteiskunnallisen kirjallisuuden kruunu on Luke Harding Vaiennettu, tosielämän trilleri agentti Litvinenkon murhan valmisteluista ja murhan syistä ja vaikutuksista. Vetävästi kirjoitettu Tuija Wetterstrandin Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. Kalle Kniivilän Tanjan katu – Elämää Pietarissa 1917–2017 seuraa pietarilaisten elämää vallankumouksesta kuluneiden sadan vuoden aikana ja keskittyy mullistuksiin arkielämän näkökulmasta.

Professori Teivo Teivainen pohtii vapauden ulottuvuuksia ja nationalismin varjopuolia kirjassaan Maailmanpoliittinen kansalliskävely. Timo Hakkaraisen toimittama Vakaus vaakalaudalla on ajankohtaista Nato-kritiikkiä. Eeva Luhtakallion ja Maria Mustrannan Demokratia suomalaisessa lähiössä tutkii osallistumattomuutta lähiöissä ja tarjoaa demokratian korjaussarjan.

Jenni Holman, Veera Järvenpään, Apila Pepita Miettisen ja Kaisu Tervosen Näkymätön sukupuoli on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Ulla Pyyvaaran ja Arto Timosen Naamat on pysäyttävä valokuva- ja haastattelukirja asunnottomuudesta.

LISÄTIEDOT

Selailtava Issuu-katalogi:
https://issuu.com/intokustannus/docs/innonkatalogisyksy2017
Ladattava PDF:
https://intokustannus.fi/tiedostot/innon-syksy-2017.pdf

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
25.5. alkaen: viestintäpäällikkö Nora Varjama, nora.varjama@intokustannus.fi, puh. 050 5476868
Sitä ennen: kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi

Julkaistu 30.8.201727.2.2024 tehnyt jukka

Sammakoiden nahkea todellisuus ja muita kiehtovia tietoteoksia

Into Kustannus täyttää vuosia. 10-vuotisen taipaleen kunniaksi on ilmestynyt vaikuttava tietokirjavalikoima kiehtovaa poliittista historiaa ja terävää yhteiskunnallista pohdiskelua.

Vesa-Matti Lahden SIPERIA KUTSUU! kertoo siitä, miten amerikansuomalaiset aktiivit perustivat Siperiaan kansainvälisen siirtokunnan, AIC Kuzbasin auttaakseen nuorta Neuvosto-Venäjää teollistumaan. Eräs siirtolaisista oli sekatyömies Richard Lahti, jonka matkakertomus Siperiaan paljastui Vesa-Matti Lahdelle vasta isovanhempiensa jäämistöstä.

Vesa-Matti Lahti (VTT) on johtava asiantuntija strategia- ja ennakointiyksikössä Sitrassa.

Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssarijunaa. Tuija Wetterstrandin PUNAISTEN PANSSARIJUNA 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. He kokevat sodan toiveikkaan alun, verisen käännekohdan ja paniikinomaisen paon. Punaisten huolimattomuus, epäonnistuneet ajoitukset ja silkka huono onni seuraavat toistaan.

Tuija Wetterstrand on filosofian maisteri, arkeologi, historioitsija ja tietokirjailija.

Kirjailija ja kääntäjä Elvi Sinervon kattava elämäkerta YHÄ KATSELEN PILVIÄ pohjautuu laajaan ja ainutlaatuiseen aineistoon, johon kuuluvat muun muassa Elvin ja tämän miehen Mauri Ryömän toisilleen kirjoittamat kirjeet vankila-ajalta. Aatteen palo vei heidät jatkosodan aikana kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta, ja siellä sai alkunsa Elvi Sinervon tunnetuin runokokoelma Pilvet. Vankilan tiukkojen sääntöjen vuoksi Elvi kirjoitti runot salaa vessapaperille.

Jaana Torninoja-Latolan on elämäkerroista kiinnostunut historioitsija, joka valmistelee väitöskirjaa Sinervon kolmesta sisaruksesta.

Helsingin yliopistossa oppihistorian emiritusprofessori Anto Leikolan SAMMAKOIDEN NAHKEA TODELLISUUS – ESSEITÄ TIETEESTÄ, LUONNOSTA JA KULTTUURISTA kirjoittaa kiehtovasti ihmistestä ja evoluutiosta, ihmisen suhteesta muihin eläimiin sekä biologisen tieteen synnyttämistä filosofisista ongelmista.

Hannu Reimen IHMISKIELEN IHMEITÄ – NÄKYMIÄ KIELEEN, KIELIIN JA KULTTUURIIN pohtii ihmiskielen rakennetta sekä kielten ja kielikuntien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Kielikyky näyttää olevan ihmisen biologinen erityisominaisuus mutta samalla kieli on kaiken kulttuurin perusta ja tältä osin erottaa ihmisen muista eläimistä.

Hannu Reime on suurimmalle osalle suomalaisista tuttu radioääni, kun hän työskenteli Ylen radiouutisissa uutistoimittajana, ulkomaantoimittajana ja erikoistoimittajana yöi 40 vuotta.

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi