Urho Kekkonen ja hänen vihamiehensä

”Sitä paskaa ei tähän hallitukseen oteta”, Risto Ryti kivahti oikeusministeri J. O. Söderhjelmille, joka ehdotti Urho Kekkosta mukaan talvisodan hallitukseen joulukuun alussa 1939. Rytin tiuskaisu kuvaa, että ­Kekkonen oli merkitty mies jo aloittelevana poliitikkona.

Sisällissota, toiminta Etsivässä keskuspoliisissa, kielitaistelu, urheilupolitiikka, Lapuan liikkeen aika, AKS:n riidat ja yritys sisäministerinä lakkauttaa IKL talvisodan alla nostattivat myrskyjä Kekkosen ympärillä.

Aikaansaavalla Kekkosella oli verraton kyky hankkia vastustajia ja vihamiehiä. Pitkän ja monivaiheisen uran varrelle heitä jäi paljon. Jotkut käänsivät takkinsa. Osa pysyi Kekkosen vastaisessa oppositiossa loppuun saakka. Heitä oli puolueissa, talouselämässä, järjestöissä, virkakunnassa, yliopistoissa, armeijassa, kirkossa, kulttuuripiireissä ja lehdistössä. Kirjassa kerrotaan, keitä he olivat, mitä he tekivät ja miksi he riitaantuivat Kekkosen kanssa.