Genetiikkaan ja lisääntymiseen liittyvä teknologia on jo nyt niin pitkällä, että meillä on mahdollisuus valita minkälaisia lapsia hankimme tai jätämme synnyttämättä. Pitäisikö mahdollisuudesta iloita vai sittenkin pelätä sen seurauksia? Teos pureutuu tämän hetken kaikkein ajankohtaisimpaan eettiseen kysymykseen ja muistuttaa, että saatamme parastaikaa seistä koko ihmiskunnan käännekohdassa. Maailmankuulu moraalifilosofi ja kirjailija Jonathan Glover esittää teoksessaan, kuinka mahdollisuuteen geneettiseen valintaan voi suhtautua ja valinnasta seuraaviin mieltä askarruttaviin kysymyksiin yrittää vastata.

Vuonna 2002 kuuro pariskunta käytti lisääntymiseensä spermaa, jonka oli lahjoittanut heidän perinnöllisesti kuuro ystävänsä. Pariskunta halusi kuuron lapsen, heidän mielestään kuurous ei ole vamma, vaan erilaisuutta. Jonathan Glover aloittaa tällä tapauksella ja tutkii tunteita herättävää ajatusta geneettisestä valinnasta ja etiikasta, kun valinta tehdään muusta kuin lääketieteellisistä syystä, ihmisen jalostamiseksi ”paremmaksi”. Pitäisikö vanhemmilla olla oikeus vammattomien lasten lisäksi määrittää vaikkapa lastensa hiusten tai silmien väri? Miten tuollaiset valinnat vaikuttavat ihmisiin yksilöinä ja koko yhteiskuntaan? Pitäisikö ihmisten geneettistä koostumusta yleisesti ottaenkin parannella? Vai onko ihmisluonnossa jokin keskeinen ydin, johon meidän ei pitäisi sekaantua?

Tämä kauniisti ja selkeästi kirjoitettu kirja on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostavat vanhempien oikeat ja väärät valinnat lastensa suhteen ja kaikille niille, joita kiinnostaa ihmiskunnan tulevaisuus. Glover käsittelee ristiriitaisia kysymyksiä humaanilla ja sympaattisella tavalla.