Militarismi ja antimilitarismi

Rosa Luxemburgin lähin aatetoveri Karl Liebknecht (1871-1919) julkaisi klassikoksi muodostuneen teoksen Militarismi ja antimilitarismi vuonna 1907. Teos perustui Mannheimissa 1907 Saksan sosialidemokraattisten nuorten kongressissa pitämään laajaan esitelmään, joka täydennettiin katsauksilla eri Euroopan maiden nuorison militarismin vastaisista kampanjoista. Liebknecht pahoittelee esipuheessaan, että Suomi oli tässä katsauksessa unohtunut, mutta toteaa, että sosialidemokraattinen nuorisoliike Suomessa käy samanlaista kamppailua militarismia vastaan kuin muissakin maissa.

Toiminta militarismia ja sotaa vastaan oli Liebknechtin pääasiallinen ja kohtalokas elämäntehtävä. Sodan vastustaminen vei Liebknechtin vankilaan maailmansodan ajaksi. Sodan jälkeen hän perusti Rosa Luxemburgin kanssa Spartakus-liiton ja osallistui Saksan kommunistisen puolueen perustamiseen. Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht kuolivat poliittisen salamurhan uhreina 1919.

Liebknecht eritteli teoksessaan yksityiskohtaisesti niin ”ulkoisen” kuin ”sisäisen” militarismin olemusta, ja osoitti mitä haasteita on voitettava voidakseen estää kansakuntien ajautuminen laajamittaiseen sotaan.