Avainsana-arkisto: aikuiskoulutus

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

TSL:n tarina jatkuu: Vapaa sivistystyö on edellytys demokratialle

Työväen Sivistysliiton historiateoksen toinen osa jatkaa TSL:n tarinaa 1940-luvulta aina satavuotisjuhlavuoden tapahtumiin.

Satavuotiaan Työväen Sivistysliiton teoksen ensimmäinen osa kuvaa liikkeen perustamista, jolloin koulutusten tavoite oli auttaa työläisiä ymmärtämään paremmin yhteiskunnallisia asioita.

Sotien jälkeen liike kasvoi koko suomalaisen työväenliikkeen kentän käsittäväksi, ja jäsenjärjestöjen henkilöjäsenten määrä kasvoi runsaaseen miljoonaan. Tero Tuomisto kuvaa, että TSL oli luontevasti mukana siinä uudessa rintamassa, joka laajensi suomalaista kansanvaltaa ja aloitti sittemmin toden teolla hyvinvointivaltion rakentamisen.

Kasvu ja toiminnan laajentuminen ei kuitenkaan tarkoittanut, että taival olisi ollut ongelmaton. Ympäröivän yhteiskunnan ja sivistystyön muutosten lisäksi historiateos valottaa työväenliikkeessä ja TSL:ssa vaikuttaneita erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja.

Työväen kahden sivistyssuuntauksen eriytyminen omille teilleen mahdollisti 1960-luvulla alun keskinäiselle yhteistyölle. Elettiin suuren innostuksen aikaa. TSL:n pariin syntyi erityistoimikuntia tehtävineen. Kulttuuritoiminta tapahtumineen alkoi laajentua voimakkaasti, ja aikuiskoulutuksen uudet muodot kehittyivät. Kansainvälisyys tuli luontevaksi osaksi toimintaa.

Omaehtoisen sivistyksen tukija vai aikuiskoulutuksen tuottaja markkinaehtoisessa maailmassa?

Historiateoksessa on paikoin pohdittu myös TSL:n tehtävää.

– Työväen Sivistysliiton koulutustehtävä pohjautuu edelleenkin työväenliikkeen arvomaailmaan. Siinä me toimimme vertaisina rinnalla kulkijoina, työväenliikkeen yhteen kokoavana voimana ja työväen omaehtoisen sivistyksen mahdollistajina, pääsihteeri Katri Söder toteaa.

Toisin kuin yksilöllisessä aikuiskoulutuksessa TSL:ssa avainsana ei ole yksilö, vaan yhteinen hyvä ja yhteisöllisyys. Tarkoituksena on tuottaa voimautumista, jonka myötä ryhdytään yhteisölliseen toimintaan paremman yhteiskunnan aikaan saamiseksi.

Söder näkee, että vapaan lehdistön lisäksi myös vapaa sivistystyö on yksi demokratian edellytyksistä. Suomessa vapaata sivistystyötä arvostetaan ja tuetaan.

– Uskon ja toivon, että vapaata sivistystyötä arvostetaan ja tuetaan myös seuraavan sadan vuoden kuluttua sellaisena kuin se nyt on; omaehtoisena ja vapaana demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden tukena.

Tero Tuomisto on kotiseutuneuvos, valtiotieteiden maisteri ja historiantutkija, jolle Sivistysliitto tuli tutuksi jo 1970-luvulla.

Kuuntele!

Äänimerkki-Podcastissa koulutuspäällikkö Inari Juntumaa keskustelee Tero Tuomiston kanssa Työväen Sivistysliiton alkutaipaleesta.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Aikuiskoulutuksen historiaa – työväen sivistäminen oli avain vauraampaan ja turvallisempaan yhteiskuntaan

Satavuotias Työväen Sivistysliitto perustettiin sisällissodan jälkeen ja siitä tuli yksi tasa-arvoisen suomalaisen yhteiskunnan kulmakiviä. Historiantutkija Tero Tuomiston kirjoittama teos Työväkeä, sivistystä, liikettä ulottuu TSL:n perustamisesta sotavuosien jälkeiseen murrosaikaan.

TSL:n perustamiseen vuonna 1919 kannustivat sisällissodan väkivaltaiset kokemukset ja opetukset. Liittoa perustamassa ollut historian professori, poliittinen vaikuttaja ja kansanedustaja Väinö Voionmaa totesi aikanaan, miten sisällissota oli ollut seurausta ihmisten sivistyksen puutteesta ja miten ihmisiä, niin työväestön kuin porvariston puolella, piti valistaa ja sivistää, jotta mitään sellaista kuin mitä tapahtui vuosina 1917 ja 1918, ei tapahtuisi enää koskaan uudestaan. Työväenliikkeen siihenastinen valistus- ja sivistystyö oli osoittautunut riittämättömäksi. Puutteensa oli ollut porvarillisellakin sivistystyöllä.

Teollisuusyhdyskunnissa työväestön työn ja asumisen ongelmat alkoivat kärjistyä. Elinolot kurjistuivat samanaikaisesti sekä laajalla maaseudulla että kasvavissa teollisuusyhdyskunnissa. Ratkaisua ongelmiin pyrittiin etsimään sivistys- ja koulutustasoa kohottamalla.

Hyvin pitkälle kirkon ansiota oli se, että lukutaidolla oli kansan syvien rivien keskuudessa jo pitkät perinteet. Heiveröiseksi jäänyt lukutaito oli kuitenkin vaikea ylläpitää, kun niukan hartauskirjallisuuden ohella ei ollut juuri muuta suomen- tai ruotsinkielistä luettavaa savupirttien hämärässä, päreen tai kynttilän vähäisessä valossa.

Ensimmäisten vuosien opintokerhojen, luentojen ja koulutusten tavoite oli auttaa työläisiä ymmärtämään paremmin yhteiskunnallisia asioita

– Toki siellä opetettiin myös muita aineita: suomen kieltä ja kirjoittamista, biologiaa ja vieraita kieliä sekä tutustuttiin maailman kirjallisuuden valioihin, ja ylipäätään avarrettiin omaa elämänpiiriä pienen savupirtin tunnelmasta.

– Tuohon aikaan ongelma oli sekin, että iso osa ihmisten lahjakkuudesta meni hukkaan, koska he eivät päässeet kehittämään itseään, historiantutkija Tero Tuomisto kertoo. TSL auttoi omalta osaltaan.

Tieto yhteiskunnan historiallisesta kehityksestä ja ympäröivästä maailmasta rauhoittaa epävarmassa ajassa

Tuomiston mielestä TSL:n koko toiminta muistuttaa siitä, että kaikki ei ole itsestään selvää.

Tarvitsemme jokainen edelleen lisää tietoa ja ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Emme saa unohtaa sivistystyön ja ihmisten kouluttamisen tärkeyttä sekä henkisen tyydytyksen ja sisällön tarjoamista, jotta ihmiset pysyisivät virkeinä ja ymmärtäisivät enemmän maailman menosta.

Tero Tuomisto uskoo, että Voionmaan opeille olisi käyttöä myös nykypäivänä, vaikka niitä ei voikaan sellaisenaan soveltaa.

– Mutta hyödyksi on jokin yleinen ajatus siitä, että historiallisella ymmärryksellä on merkitystä, jotta ihmiset tänäkin päivänä ymmärtäisivät oman paikkansa ja oman maansa paikan tässä globaalissa kokonaisuudessa ja toimisivat sen mukaan.

Katsomalla vain nykyhetken tapahtumia suhteellisuudentaju katoaa.

– Historiallinen perspektiivi saattaisi auttaa ymmärtämään ja ottamaan rauhallisemmin, että jos meillä esimerkiksi nyt laskee elintaso pari prosenttia, ei se ole maailmanloppu. Ennen on ollut paljon huonommin. Perspektiivi auttaisi ymmärtämään, että esimerkiksi ihmisten toimeentulo ja sosiaaliturva on muuttunut määrätietoisella toiminnalla kokonaisuudessaan paremmaksi sadan vuoden takaisesta.

Teoksen toinen osa  kertoo TSL:n tarinaa 1940-luvulta aina satavuotisjuhlavuoden tapahtumiin.

Tero Tuomisto on kotiseutuneuvos, valtiotieteiden maisteri ja historiantutkija, jolle Sivistysliitto tuli tutuksi jo 1970-luvulla.

Jaa tämä: