Avainsana-arkisto: Aino-Maija Leinonen

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Vanhemmat, nyt on aika relata – lapsi tulee pärjäämään: Laiskan vanhemman opas ohjaa uudenlaiseen hyvään vanhemmuuteen

Vanhemmuuden väitetään olevan hukassa, mutta todellisuudessa nykyajan äidit ja isät ovat valistuneempia kuin koskaan. Lapsista kasvaa fiksuja aikuisia todella monenlaisissa perheissä.

Ihannemaailmassa perhe-elämä on harmonista, vanhemmat johdonmukaisia ja lapset helppoja. Todellisessa maailmassa on ristiriitoja, joille ei vain mahda mitään.

Aikuinen ei enää edes muista, mitä ylipäätään oli se perhe-elämä, jota haluttiin. Oliko kyseessä taas yksi ihanneminä-fantasia, jossa ”tää ois ihanteellinen itse ja tällä ois ihanteellinen perhe-elämä?”

Kirjassaan Laiskan vanhemman opasSaara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen paljastavat, miksei päiväkodin pedagogisesta suuntautumisesta, luomuruoasta tai lasten harrastuksista kannata stressata, miksi taaperon kanssa ei kannata yrittää ehtiä bussiin ja miksi teinin pitää antaa nukkua pitkään.

Millaista on hyvä vanhemmuus tämän hetken Suomessa?

Keskiluokkaiseen vanhemmuuteen liittyy valtavasti ihanteita, odotuksia ja elämäntapavalintoja. Ruoka, uni, päivähoito, perheen työnjako, harrastukset – kaikkeen löytyy suosituksia. Kirjoittajat puhuvatkin antiasiantuntijuudesta, eli siitä miten vanhemmat joutuvat viime kädessä yksin päättämään, ketä kuunnella. Kasvatusasiantuntijoiden ohjeet ja yleiset suositukset saattavat toimia jollekin, kun taas toinen lapsi tarvitsee ihan jotain muuta ja myös yleensä ilmaisee sen.

Esimerkiksi kiintymyssuhdeteorian isä John Bowlby haastatteli nuorisorikollisia ja päätteli irrallisuuden tunteen johtuneen siitä, että nuoret olivat vauvana kokeneet yli puolen vuoden eron äidistään. Tällä ei ole mitään tekemistä päiväkodissa käyvän lapsesi kanssa.

”Vanhemman yksi tehtävä on ratkaista, milloin neuvot on otettava määräyksinä ja milloin ei. Suomalaiset ottavat helposti erilaiset neuvot ja suositukset vastaan sellaisinaan ja liian tosisaan, niin kuin viesti koskisi jokaista yksilöä sataprosenttisesti. Liikuntasuositukset ohitetaan kyllä, eikä kasviksiakaan moni syö ihan puolta kiloa päivittäin. Myös imetyssuosituksiin voi suhtautua kuulostelemalla, koskettaako juuri tämä neuvo juuri minun elämääni.”

Lasta on vaikea hemmotella piloille tai rikkoa perusturvallisessa perheessä – mutta menestysopit kannattaa suorilta kyseenalaistaa

Entä jos lapsen lempiharrastus lopulta onkin YouTube-videoiden katselu ja lempiruoka kananuggetit? Ja mitä jos päädytäänkin viikonloppuna hiihtoretken tai taidegallerian sijasta Prismaan?

Yhteiskunnan arvojen koveneminen on aiheuttanut sen, että vanhemmat ovat ankaria itselleen ja häpeävät, jos eivät onnistukaan. Samalla he kasaavat paineita lapsille.

”Lapsen murrosikä on vanhemmalle antoisaa aikaa. Kapinoiva murrosikäinen romauttaa vanhemman kulissit, jos sellaisia on siihen saakka onnistunut kannattelemaan. Hänen on pakko opetella elämään oman epätäydellisyytensä kanssa, mikä on kaikille osapuolille paras vaihtoehto.”

Vaikkei vanhempi ottaisi paineita, niitä tulee joka puolelta. Kannattaa kyseenalaistaa lasten kuullen, onko menestys ylipäätään elämän keskeinen asia.

Toimivassa perheessä huomioidaan myös vanhemman hyvinvointi

Kun ihmiset elävät yhdessä, he ovat kokonaisuus, jonka eri osat on otettava huomioon. Vanhempien hyvinvointiin liittyy myös työssäkäynti. Kirjoittajien mielestä on käytännöllisempää, että yksivuotias menee päiväkotiin muiden lasten kanssa kuin se, että väsynyt vanhempi pyörittää kotona yhden lapsen päiväkotia, vaikka siihen löytyy alan ammattilaisia. Julkisessa keskustelussa päivä- tai kotihoidon kohdalla puhutaan usein lapsen oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Lapsi pitää elättää, ja silloin hänen on yleensä mentävä päivähoitoon… Kirjoittajat kannustavat vanhempia vaatimaan vahvoja peruspalveluita ja oikein mitoitettuja päiväkotiryhmiä.

Äänikirjan lukee Kati Tammensalo.

Aino-Maija Leinonen on kahden teini-ikäisen lapsen vanhempi, joka nauttii ja myös kärsii vanhemmuudesta enemmän nyt kuin silloin, kun lapset olivat pieniä.

Saara Henriksson on kirjailija ja kustannustoimittaja. Hänellä on teini-ikäinen lapsi. Yhdessä he ovat kirjoittaneet aiemmin teokset ”Leppoisa opas huusholliin” (2014) ja ”Railakas rahakirja” (2018).

Innolla odotamme kevään uutuuskirjoja 🖤

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kevään 2023 kirjauutuudet vahvistavat hyvinvointia poikkeustilanteessa

Kevään 2023 kirjat käsittelevät hyvinvointia yksilön tasolla ja uutta maailmanjärjestystä. Mitä opimme historiasta? Miten kehittää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja resilienssiä epävarmuuden aikana?

Kevään 2023 katalogi

Kevään elämäkerrat kertovat yhteisöllisyyden merkittävästä voimasta. Maailmanparantajan muistelmissa Risto Isomäki vie lukijan aitiopaikalle kansalaisyhteiskunnan kultakauteen, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot muuttivat maailmaa. Pekka Herlevin tarina Semmosta touhua puolestaan kertoo Sanna Seiko-Salon kirjoittamana hetkessä elämisestä, periksiantamattomuudesta, yllättävistä kohtaamisista – ja ennen muuta ilosta ja rakkaudesta.

Mikä on menestymisen mitta ja miten valtion velkaantuminen lisää hyvinvointia?

Talouskeskustelu käy kuumana ja perinteisesti menestystä on mitattu rahassa. Moona Laakson kirjassa Menesty kuin mies – Rahasta, maineesta ja myyteistä 11 suomalaista miestä kertoo, miten he ovat niittäneet menestystä, mainetta ja mammonaa, sekä millainen vaikutus ja merkitys niillä on ollut heidän elämäänsä. Stephanie Keltonin Alijäämämyytti muuttaa käsitystämme siitä, miten voimme parhaiten hoitaa vakavia ongelmia, kuten köyhyyttä, työttömyyttä, terveydenhuoltojärjestelmän ongelmia ja ilmastonmuutosta modernin rahateorian avulla.

Hyvinvointikirjat pureutuvat ihmissuhteisiin, vanhemmuuteen ja tasa-arvoon

Helen Thomson auttaa lukijaa parantamaan elämänlaatuaan tieteen avulla. Fiksaa elämäsi lisää itsetuntemusta ja auttaa löytämään uusia puolia itsestämme sekä toisista ihmisistä. Darravapaa-yhteisön perustajien, Laura Wathénin ja Katri Ylisen luoma käsikirja puolestaan toimii ystävänä ja motivaattorina matkalla raittiiseen arkeen. Darravapaakirja auttaa jäsentelemään omaan alkoholinkäyttöön liittyviä ajatuksia ja löytämään uusia tapoja rentoutua tai nollata pitkän työpäivän jälkeen. Feelgood-genressäkin aiheena on vahvasti palautuminen. Camilla Davidssonin romaani Pikkuinen unelmien kaksio on tarina rakkaudesta, uskalluksesta ja itsensä löytämisestä.

Ruotsalainen koomikko Bianca Kronlöf kirjoittaa hauskasti ja oivaltavasti tunteista, seksistä, väkivallasta ja maskuliinisuudesta kirjassaan Kirjeitä miehille. Sari-Marika Durchman kertoo uudessa teoksessaan ADHD:sta parisuhteessa ja kuinka sen tuomat haasteet voidaan tunnistaa ja minimoida. Kirja sisältää käytännön harjoituksia, haastatteluja ja lukuisia oivalluksia, joiden avulla arkea voi parantaa ja suhdetta vahvistaa. Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen pohtivat, millaista on hyvä vanhemmuus tämän hetken Suomessa. Laiskan vanhemman opas käy läpi vanhemmuuden värikkäät vaiheet ja tuo kaivattua rentoutta ja myönteisyyttä vanhemmuuskeskusteluun.

Sosiaalipsykologi Sari Kuusela avaa kirjassaan Vaikutuksen alaisena puolestaan ihmissuhteiden merkitystä yhteisön toiminnassa ja kuvaa sitä, miten puheilla ja suhtautumisella vaikutetaan mielipiteisiin. Kirja myös tarjoaa keinoja yhteistyön parantamiseen ja hankalissa tilanteissa toimimiseen.

Käsittämättömän äärellä

Venäjään erikoistunut toimittaja Luke Harding analysoi tarkasti Ukrainan sodan seurauksia. Sodan mainingit kantautuvat voimakkaina Ukrainan ja Venäjän rajojen ulkopuolelle, ja onkin tärkeää ymmärtää, miten tilanne Ukrainan etulinjassa vaikuttaa meihin kaikkiin. Hyökkäys sisältää ennen kuulemattomia tarinoita uutisotsikoiden takaa ja käy läpi kahden hyvin erilaisen johtajan, Volodymyr Zelenskyin ja Vladimir Putinin, taustat. Kirjassaan Populismin anatomia Matti Mörttinen ja Yannick Lahti avaavat populismin piirteitä ja ventävät, mistä on kyse aikamme leimallisimmassa poliittisessa ilmiössä.

Pekka Visuri ja Heikki Talvitie kertovat dramaattisista käänteistä Kylmän sodan päätöksen kulisseissa. Ariana Neumann kertoo juutalaisen isänsä pakomatkasta natsien hallitsemasta Prahasta kirjassaan Kaikki isäni salaisuudet. Tositarinoiden lisäksi keväällä ilmestyy Denise Rudbergin Liittolaiset-sarjan neljäs osa, Tehtävä Berliinissä, jossa koodinmurtajanaisten tiedustelutehtävät toisen maailmansodan aikaan käyvät yhä vaarallisemmiksi.

Murhamysteerejä Suomesta ja maailmalta

Antto Terras johdattaa lukijan syvälle Neuvostoliiton ja Venäjän rikolliseen maailmaan, jossa eletään ja kuollaan omien sääntöjen mukaan. Verinen Venäjä -kirjaan on valittu kymmeniä tositapahtumia, joiden kautta tulevat tutuiksi myös yhteiskunnalliset olot. Gregg Olsen ja Rebecca Morris kirjoittavat Murha perheessä -kirjassa vangitsevasti yhdestä vuosituhannen hämmästyttävimmästä katoamisesta ja perhesurmasta, joka järkytti koko Yhdysvaltoja. Mikko Pennanen puolestaan syventyy Tulilahden murhamysteeriin, ja kertoo kuuluisasta kahden naisen 60 vuoden takaisesta kylmäverisestä murhasta, joka on edelleen selvittämättä.

Dekkarikevät tuo Anna Karolinan Ebba Tapper -sarjan toisen osan Kukaan ei ole puolellasi sekä Antti Vihisen kirjan Sininen enkeli, joka on koukuttava tarina kansainvälisen yrityksen rikkeistä.

Lapsille huumoria ja vaikuttamista

Naomi Klein selittää nuorille kirjoittamassaan kirjassaan Näin pelastamme planeetan, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja miten jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen. Jane Wilsherin ja Louise Lockhartin Visuaalisesti näyttävä Uskomaton tietokirja on vastaus aktiivikysyjien tiedonnälkään. 500 kysymystä ja vastausta sisältävä kirja vastaa esimerkiksi siihen, mikä on maailman suurin kone ja mistä avaruus alkaa.

Koirakamut-sarjan neljännessä osassa koirakaverukset valloittavat valkokankaan, ja Hurja jengi puolestaan pyristelee dinojen kynsissä. Hannu Laakson suositun luontosarjan uusimmassa osassa Me lintuset seikkaillaan telkänpoikasten matkassa.

Jaa tämä: