Avainsana-arkisto: alkoholi

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tipattomasta elämänmittainen? Darravapaa käsikirja tarjoaa pehmeän laskun ja konkreettisia työvälineitä kestävään raittiuteen

Huippusuositun Darravapaa -yhteisön perustajien uutuuskirja auttaa lukijaa löytämään uusia toiminta- ja ajatusmalleja, joista on apua opetellessa alkoholitonta arkea. Kirja on sopivan vakava, mutta viihdyttävä työväline kaikille, jotka haluavat pohtia omaa suhdettaan alkoholiin.

Darravapaa käsikirja tarjoaa konkreettisia työvälineitä ja harjoituksia

Darravapaa -kirjan nimi juontaa juurensa Laura Wathénin ja Katri Ylisen luomasta alkoholittomasta yhteisöstä ja mediasta, jolla on Instagramissa jo yli 24 000 aktiivista seuraajaa. Yhteisö on auttanut lukuisia ihmisiä rakentamaan täysin uudenlaista suhteen alkoholittomuuteen ja tarjonnut vaihtoehdon kuivaksi käyneelle ja tylsälle raittiuskeskustelulle. Nyt yhteisön perustajat ovat koonneet kirjan, josta kuka tahansa voi hakea työvälineitä raittiin elämän tueksi.

Darravapaa käsikirja on paras ystävä ja motivaattori ison elämäntapamuutoksen keskelle. Kirja kuljettaa kädestä pitäen lukijansa matkalle raittiiseen arkeen. Sen tehtävät auttavat jäsentelemään omaan alkoholinkäyttöön liittyviä ajatuksia ja löytämään uusia tapoja rentoutua tai nollata pitkän työviikon jälkeen.

Uusien rutiinien oppiminen auttaa pysyvässä elämänmuutoksessa

Laura Wathén ja Katri Ylinen Kuva: Tapio Auvinen
” Kaikista tärkeintä on ymmärtää, että juomisen lopettaminen, eli toipuminen, on jokaiselle mahdollista. Tapa ja reitti toipua riippuu lopettajan lähtökohdista ja ongelmien kompleksisuudesta… tärkeintä on osata kysyä itseltään: mitä juuri minä tarvitsen toipumiseni tai juomisen lopettamisen tueksi?”

Vaikka lukijan tavoitteena ei olisikaan täysraittius, omien juomistottumusten reflektointi on tervettä puuhaa itse kullekin – ja tämän kirjan avulla itsetutkiskelusta tulee jopa viihdyttävää.

”Juomattomuudessa ei ole kyse vain siitä, että ei juo alkoholia. Tai siis: kyse on nimenomaan siitä kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta jotta omassa juomattomuuspäätöksessään pystyisi oikeasti pysymään, se vaatii tuekseen monia uusia rutiineja sekä poisoppimista vanhoista.”

Kirjassa pohditaan tärkeitä kysymyksiä, kuten kuinka käy sosiaalisen elämän raitistumisen jälkeen tai miten raittiudesta kertoisi muille. Kuinka deittailu onnistuu selvinpäin, entä mitä, jos repsahtaa? Kirjassa pohditaan myös sitä, millainen vaikutus alkoholinormatiivisella yhteiskunnallamme on yksilöihin ja alkoholitottumuksiimme. Millaisen muutoksen raitistuvan identiteetti kokee alkoholista luopuessaan?

Alkoholinkäytön taakse jättäminen ei tee superihmistä, mutta elämänlaatua se voi parantaa

Kirjaa kirjoittaessaan Wathén ja Ylinen kertovat keskustelleensa monien vielä itseäänkin viisaampien ihmisten kanssa.Kirjassa omaa suhtautumista raittiuteen käsittelee vierastekstien muodossa muiden muassa Miro Olsoni, Mona Bling, Sanna “Sana” Rönnberg ja Piki Rantanen. Lisäksi kirjassa kuuluu koko Darravapaa-yhteisön ääni, sillä kirjoittajat ovat saaneet lukuisia viestejä omakohtaisista kokemuksista raitistumisen polulla ja sisällyttäneet näitä osaksi kirjaa.

Kirjassa ääneen pääsevät myös asiantuntijat, kuten Antti MaunuEmilia KujalaMiska Mikkonen ja Eeva Virkorinne.

”Alkoholinkäytön lopettavalla henkilöllä saattaa olla kokemus, että elämä muuttuu harmaaksi ja tylsäksi. Mielessä voivat pyöriä ajat, jolloin juominen oli erityisen kivaa ja nousuhumala sai lanteet keinahtelemaan. Vaikka alkoholista haluaisikin luopua, aivot syöttävät muistoja tähtihetkistä juomisen äärellä ja näennäisen looginen johtopäätös on, että luopuminen alkoholista edustaa hauskuuden ainaista hautaamista. Juuri tästä muodostuu alkoholin aiheuttama koukku. Etanoli on aivojen mielihyväjärjestelmään vaikuttava päihde.” 

Miska Mikkonen, päihdeterapeutti

Kun toisille lopettamispäätökseen riittävät kirjat, podcastit ja motivaatiopuheet, toiset kaipaavat lisäksi psykoterapiaa, vertaistukiryhmiä tai ammattiapua, kirjoittavat Wathén ja Ylinen. Kirja ei lupaa tekevänsä lukijaa ”superihmiseksi”, mutta tarjoaa mahdollisuuden ottaa vastuuta omasta itsestään ja parantaa tämän kautta elämänlaatua. Darravapaa -kirja on työväline, joka auttaa pysymään raittiuden polulla myös arjen vaikeimpina hetkinä. Darravapaa on myös todiste siitä, että raittiuden ei tarvitse tehdä elämästä tylsän kuivaa tai yksinäistä.

Darravapaa käsikirjan voi lukea ja kuunnella myös e- ja äänikirjapalveluissa. 

Laura Wathén (s. 1992) on somea työkalunaan käyttävä valtiotieteilijä ja kirjoittaja. Hän rakastaa erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tökkimistä ja ravistelua – sekä lintubongaamista. Wathén on perustanut yhdessä Katri Ylisen kanssa alkoholittomuutta eri kulmista käsittelevän Darravapaa-yhteisön. Yhdessä he ovat myös julkaisseet palkittua Darravapaana-podcastia Yle Areenassa. Wathén kirjoittaa parhaillaan ADHD:ta käsittelevää kirjaa, joka ilmestyy 2024.

Katri Ylinen (s. 1990) on helsinkiläistynyt kirjoittaja. Häntä kiinnostavat erityisesti sanattomat sopimukset ja yleisesti hyväksytyt normit, jotka usein otetaan annettuina. Näitä normeja Ylinen mielellään pysähtyy kyseenalaistamaan ja joskus myös pilkkaamaan. Vuonna 2021 Ylinen perusti yhdessä Laura Wathénin kanssa alkoholittoman Darravapaa-yhteisön. Lisäksi he ovat julkaisseet Yle Areenassa Darravapaana-podcastia. Ylisen esikoiskirja Aamu ilman darraa ilmestyi elokuussa 2022.

Tutustu kevään uutuuskirjoihin

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Eduskunnasta pohjakosketukseen – nuoren naisen kirja raitistumisesta vähentää häpeää ja yksinäisyyttä

Alkoholikeskustelua ravisteleva kirja avaa silmämme raittiudelle, joka ei maistu tylsän kuivalta. Aamu ilman darraa sisältää kaiken sen, minkä kirjailija Katri Ylinen ja moni raitistunut olisi halunnut tietää juomisen lopettaessaan. Kirja on rohkea ja raikas ovenavaus pölyttyneeseen alkoholikeskusteluun, ja sen luettuaan raittius ei tunnu enää tabulta.

Viinanhuuruisen suorituskulttuurin normalisointi ajaa ihmisiä alkoholismiin

Eduskunnassakin työskennelleen Katri Ylisen kirjoittama Aamu ilman darraa purkaa stigmaa alkoholiongelman ympäriltä. Kirja tarjoaa pakoreitin itse rakennetusta ansasta, jossa ahdistusta hoidetaan gin tonicilla ja jossa ei krapulan takia ehditä viikonloppuna palautumaan. Kirjassa pohditaan, mikä on pohjakosketus: pitääkö ensin menettää työpaikkansa, jotta juominen loppuu, vai riittääkö ”vain” sammuminen eduskuntaan?

Katri Ylinen jätti alkoholin 2019 ja kirjoitti kokemuksestaan selviämisoppaan. Matkallaan raittiuteen Ylinen teki havaintoja, joista monelle alkoholiongelmasta kärsivälle voi olla todellista hyötyä. Kirja on viihdyttävä, mutta sopivan vakava käsikirja raitistumiseen, ja malliesimerkki suositusta quit lit -kirjallisuusgenrestä. Teos etsii vastauksia siihen, miksi Suomi on yksi maailman janoisimmista maista. Se pureutuu myös siihen, mihin jokaisen liikaa juovan olisi olennaista keskittyä: oman vastuun kohtaamiseen.

Alkoholiongelma ei katso luokkaa tai yhteiskunnallista statusta

”Tämä kirja syntyi siinä puolipilvisessä harmaudessa, johon minä tipuin alkoholiongelmani kanssa. Ongelman, joka ei ollut vielä täysin ryöstäytynyt käsistä ja jota ei tunnistanut päällepäin, ellei tiennyt tarkasti, mihin katsoa ja mitä etsiä.”

2020-luvun tyypillinen alkoholisti ei ilmesty duuniin viinanhajuisena, eikä juo piilopullosta salaa kirkkaita. Alkoholisteja arvioidaan olevan Suomessa noin 400 000, joista työssäkäyviä on noin kolmeneljäsosaa. Tämä kattaa yli kymmenen prosenttia maan lähes 2,5 miljoonasta työssäkäyvästä aikuisesta. Kuitenkin vain 1/3 päihdeongelmaisista päätyy päihdehoidon piiriin. Alkoholiriippuvaiset sairastavatkin Suomessa pääosin itsekseen. Aamu ilman darraa pureutuu tähän ajankohtaiseen ongelmaan nuoren sukupolven perspektiivistä – ensimmäistä kertaa Suomen historiassa.

Kun henkilökohtaisesta tulee poliittista – rakenteelliset muutokset lääkkeeksi alkoholismiin

Aikamme tyypillisin alkoholiongelmainen saattaa hyvin olla se vähän väsynyt kollega, joka hoitaa käsittelemätöntä burnoutiaan viinillä. Kirjassa kysytäänkin, miksi me olemme luoneet yhteiskunnan ja työkulttuurin, josta on tarve nollata? Ihmisen aivot eivät ole tietokone, jonka voi resetoida vetämällä perseet joka viikonloppu. Koneet toimivat etanolilla, eivät ihmiset, kirjoittaa Ylinen.

Katri Ylisen teos tarjoaa lukijalleen konkreettisia esimerkkejä ja perusteltuja työkaluja, joiden avulla kuka tahansa voi tarkastella kriittisesti omaa juomistaan. Aamu ilman darraa sukeltaa häpeilemättä syvään päähän ja puhaltaa pölyt jäykästä alkoholikeskustelusta.

Katri Ylinen (s. 1990) on helsinkiläistynyt kirjoittaja. Häntä kiinnostavat erityisesti sanattomat sopimukset ja sosiaaliset normit, joita hän mielellään pysähtyy kyseenalaistamaan ja joskus myös pilkkaamaan. Vuonna 2021 Ylinen perusti yhdessä Laura Wathénin kanssa alkoholittoman Darravapaa-yhteisön, josta on kasvanut valtakunnallinen ilmiö. Lisäksi he ovat julkaisseet Yle Areenassa palkittua Darravapaana-podcastia. Aamu ilman darraa on Ylisen esikoiskirja.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain?

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta. Löytyykö tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen rauha?

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.


Parikymppinen Joonas ja nelikymppinen Pasi piinasivat kuukausia Ville Suomalaista. Lapsuudenystävä ja isäpuoli lähettivät nuorelle miehelle tappouhkauksia prepaid-liittymästä ennen kuin murhasivat hänet syrjäisellä metsäautotiellä.


Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.

Mika Suomalainen päästi irti vihasta kohdattuaan poikansa surmaajat

Kun Mika Suomalainen kohtasi vuonna 2018 viisi vuotta aiemmin menehtyneen poikansa Villen surmaajat, oli vihan vähentyminen merkittävä muutos, jonka sureva isä huomasi arjessaan. Jälkikäsittely vapautti paljon energiaa ja voimia riitti sen myötä enemmän myös perheelle.

– Kohtaamisesta oli paljon apua, ja jälkikäsittely on auttanut toipumista. Tällä oli myös merkittävä vaikutus terveyteeni. Kun viha rupesi häviämään, jaksoin olla mukana enemmän perheeni arjessa, kertoo Mika muutoksista.

Kohtaamisen myötä sureva isä saattoi myös antaa anteeksi itselleen. Kuten moni muukin lapsensa tapaturmaisesti tai henkirikoksen kautta menettänyt vanhempi, myös Mika pohti, olisiko voinut pelastaa poikansa. Tekijöiden kohtaaminen toi rauhan ja Mika saattoi hyväksyä tapahtuneen osaksi menneisyyttään.

– Kun surmaajat sanoivat, ettei tekoa olisi kukaan voinut estää, pystyin antamaan itselleni anteeksi. Sen myötä elämä on tullut omalla tavallaan takaisin, Mika kuvaa kohtaamisen konkreettisia seurauksia.

Mika ei ole varsinaisesti miettinyt, millaisia vaikutuksia jälkikäsittelyllä oli hänen poikansa surmaajien elämään. Hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä kohtaamisen olleen varmasti myös katuville surmaajille hyvin vaikuttava.

Kohtaaminen kasvokkain auttaa toipumaan traumoista

Poikansa menettänyt isä toivoo, että muutkin saman kokeneet hakeutuisivat tuen piiriin. Hän kuitenkin huomauttaa, että se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu muille. Tukea pitääkin hänen mukaansa hakea itselleen sopivalla tavalla. Mikalle vakavien rikosten jälkikäsittelystä oli hyötyä.

– Ennen ensimmäistä tapaamista surmaajien kanssa olin nähnyt asiantuntijat monta kertaa ja oli varmistettu, että kohtaaminen oli todella järkevää ja harkittua. Tapaamiseen ei mennä suin päin, vaan katsotaan, että kaikki ovat varmasti valmiita siihen, Mika kuvaa jälkikäsittelytapaamisen tarkkaa valmisteluprosessia.

Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Harkittu prosessi auttaa ihmisiä työstämään traumojaan turvallisessa ympäristössä ja ammattilaisten tukemana. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä, mutta myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta toimii vakavien rikosten Sauma-toiminnan koordinaattorina.  Konttilan mukaan vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä jälkikäsittelyn avulla. Mikan ja hänen poikansa tarina on osa Kasvokkain rikoksen jälkeen -teosta, jossa kerrotaan yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjassa kerrotut tarinat näyttävät, että toipuminen on mahdollista.

Tiina Saaren ja Kati Pukin kirjoittama teos Kasvokkain rikoksen jälkeen on julkaistu kesäkuussa 2022.


Lue tai kuuntele yhdeksän tositarinaa kokonaisuudessaan! Löydät kirjan Innon verkkokaupasta, useimmista kirjakaupoista ja äänikirjapalveluista.


Lue myös:

Isyys henkirikollisen silmin: voiko vankilasta käsin katkaista ylisukupolvisia traumoja? Jani Bollströmin tarina avaa raadollisella tavalla sitä, miten haastavaa omia virheitään ja suhdetta lapsiin on korjata vankilasta käsin.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Voiko murhaajalle tai hyväksikäyttäjälle antaa anteeksi? Rikosten uhrit tai heidän omaisensa kohtaavat tuomitut kasvokkain

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä. Miten tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen löytyy rauha?

”Tavatessani Emilian isän Pekan en voinut olla miettimättä: Millaista on elää tietoisena siitä, että on tuhonnut oman tyttärensä lapsuuden ja nuoruuden? Pekka katuu tekojaan ja on pyytänyt niitä anteeksi. Ymmärtääkö hän kuitenkaan täysin, mitä on teoillaan aiheuttanut? En ole varma. Joskus ymmärtämättömyys on armollisempaa kuin ymmärtäminen.”

-Kati Pukki

Kirja, joka muuttaa käsityksen anteeksiannosta

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.

Jälkikäsittely on auttanut tuhansia hyväksymään rikoksen osaksi omaa historiaansa

Mikä sai Emilian tapaamaan isänsä Pekan vankilassa ja antamaan tälle anteeksi, vaikka Pekka oli käyttänyt tytärtään seksuaalisesti hyväksi yli 20 vuotta? Entä mikä sai Taru Virtasen tapaamaan Karin, jonka itsemurhayrityksen seurauksena Tarun 17-vuotias Milla-tytär sai surmansa? Auttoiko Karin tapaaminen Tarua pääsemään irti silmittömästä vihastaan?

”Vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.”

-Arja Konttila, Sauma-toiminnan koordinaattori, Rikosseuraamuslaitos

Eemelin isä Taisto oli neljä ihmistä murhanneen Veli Matti ”Metsuri” Huohvanaisen ensimmäinen uhri. 20 vuoden ajan Eemeli mietti, olisiko voinut estää isänsä kuoleman. Sitten hän voitti pelkonsa ja kohtasi Suomen vaarallisimpiin rikollisiin listatun miehen.

”Seuraavaksi huoneeseen saapuu lähes kaksimetrinen, tummahiuksinen mies. Hän on neljästä murhasta tuomittu Veli Matti Huohvanainen, lempinimeltään ”Metsuri”, Suomen vaarallisimpien rikollisten joukkoon useita kertoja listattu mies. Hän on Eemelin isän murhaaja. He katsovat toisiaan silmiin. Eemeli kysyy, pelottaako Veli Mattia, ja tämä vastaa kieltävästi. Sitten Veli Matti esittää saman kysymyksen Eemelille. ”Ei pelota”, Eemeli vastaa, vaikka on juuri ennen tapaamista saanut paniikkikohtauksen.”

Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä. Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjan tarinat näyttävät, että vakavan rikoksen tekijä voi muuttua ja läheiset toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.

Kati Pukki on vastaava tuottaja, toimittaja ja filosofian maisteri. Hän on työskennellyt toimittajana muun muassa MTV:llä ja Ilta-Sanomissa ja on kiinnostunut rikosjournalismista ja ihmiskohtaloista rikosten takana. Häntä kiehtoo ihmisen kyky selviytyä äärimmäisen vaikeassakin tilanteessa.

Tiina Saari on luova tuottaja, toimittaja, filosofian maisteri ja sosionomi. Hän on työskennellyt toimittajana iltapäivälehdissä ja maakuntalehdissä. Saari on kiinnostunut rikosten syistä ja seurauksista. Tiina Saaren ja Maiju Majamaan Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua (Into 2020) oli lukijoiden ja kuuntelijoiden suosikki, joka nousi myös Storytel Awards -ehdokkaaksi.

Lisätietoa vakavien rikosten jälkikäsittelystä: Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erikoissuunnittelija ja Sauma-toiminnan koordinaattori, psykologian tohtori Arja Konttila; arja.konttila@om.fi, p. 050 440 8699

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan historia julkaistaan kirjana

 

Tervetuloa Maritta Pohlsin kirjoittaman Viini, laulu ja taustajoukot − Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan historia -kirjan julkistamistilaisuuteen maanantaina 23.5. kello 14.0016.00. Tilaisuus järjestetään Hotelli- ja ravintolamuseossa, Kaapelitehtaalla osoitteessa Tallberginkatu 1 G, Helsinki. Kirjan julkaisee Into Kustannus yhteistyössä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa.

Viini, laulu ja taustajoukot kertoo ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, työpaikkaruokaloissa ja majoitusliikkeissä työskentelevien ihmisten työstä 1930-luvulta 1990-luvulle. Kirja kuvaa yhden matalapalkka-alan palkkausjärjestelmän muodostumista: lähtökohtaa naispalvelijan palkkauksesta, palkkasäännöstelyn naispalkkaluokkia ja hidasta hivutusta kohti teollisuuden palkkoja.

Kirjassa kuvataan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n tekemää työtä alan työntekijöiden aseman parantamiseksi ja kerrotaan siitä, miten omistajan taloudessa elävät palkolliset muuttuivat itsenäisiksi ammatti- ihmisiksi. HRHL:n historian kautta seurataan, mikä on palvelualan liiton asema suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja miksi naisia ei juuri näy liittojen ja keskusjärjestöjen johtotehtävissä. Kirjassa nostetaan esille myös alan työntekijöiden ajatuksia turvattomuuden tunteen lisääntymisestä johtuen osa-aikaisuuden, ekstratyövoiman ja vuokratyön tullessa yhä yleisemmiksi työnteon muodoiksi.

Tilaisuudessa kuullaan kirjoittaja Maritta Pohlsin haastattelu sekä PAMin puheenjohtaja Ann Selinin sekä Into Kustantajan Jaana Airaksisen puheenvuorot. Tilaisuudessa on tarjolla aiheeseen liittyen kuohuviiniä ja cocktailpaloja 1930-luvun tyyliin. Tilaisuuden lopuksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua museossa avoinna olevaan Rinta rinnan -näyttelyyn.  Median on mahdollista haastatella kirjantekijöitä historiallisessa miljöössä.

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot: timo.forss@intokustannus.fi 040 5332961

Ilmoittautumiset tilaisuuteen 20.5. mennessä timo.forss@intokustannus.fi

 

Jaa tämä: