Avainsana-arkisto: Ei kenenkään koirat

Laine, Katariina

Katariina Laine (s. 1967) on ammatiltaan kieltenopettaja ja hän on julkaissut aiemmin ranskan kielen oppikirjoja. Laine idean kirjaansa asuessaan Thaimaassa ja Espanjassa, jossa hän tutustui rescuekoiriin ja rescuetyöhön toimiessaan itse vapaaehtoistyöntekijänä hylättyjen koirien parissa. Hän pelasti Thaimaasta Turren ja Murren, jotka saivat hyvät kodit Suomesta.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kodittomien koirien määrä kasvussa – uutuuskirja avaa rescuetoiminnan periaatteet

Lemmikkibuumin hiipuminen on jättänyt yhä useamman koiran ilman kotia ja Ukrainan sota nostanut uudelleen koirien maahantuontiin liittyvät epäkohdat esiin. Rescueyhdistykset tekevät perusteellista työtä kodittomien koirien tuonnissa Suomeen ja ehdottavat tiukennuksia terveystarkastuksiin.

Rescuekoirat ovat hylättyjä ja kaltoin kohdeltuja koiria, jotka on otettu turvaan kuntien löytöeläintaloihin ja koiratarhoille. Katariina Laineen kirja kertoo työstä, jota vastuulliset rescueyhdistykset tekevät näiden eläinten hyväksi Suomessa ja ulkomailla. Yhdistykset tukevat paikallisia löytöeläintarhoja ja eläinsuojelijoiden työtä. Ne tekevät myös merkittävää ennaltaehkäisevää työtä eläintautien torjunnassa ja järjestävät eläinten sterilointeja.

”Nämä saavutukset sivuutetaan usein julkisuudessa käytävässä keskustelussa ja uutisotsikoihin nostetaan yksittäistapauksia, joissa tuontikoirien terveystarkastuksissa on ollut puutteita.”

Suomessa elää sitkeänä käsitys, että maahan tuotavat rescuekoirat muodostavat erityisen riskin.”

Rescueyhdistysten näkemys on, että viranomaisten tulisi ehdottaa koirien tuonnin kriteerien tiukennuksia – ei niinkään esittää arveluja siitä, tuoko jokin yksittäinen koira jonakin päivänä raivotaudin mukanaan Suomeen. Koirien tuontikriteerit tulisi määritellä Suomessa kokonaan uudelleen ja sellaiselle tasolle, että riskit tosiasiallisesti minimoitaisiin.

”Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kaikille maahantuoduille koirille tehtäisiin raivotaudin vasta-ainetesti jo lähtömaassa yhtenä maahantuonnin kriteerinä, ei pelkästään riskimaista saapuville koirille kuten tähän asti.”

Jehu isona Ei kenenkään koirat
Kannen koira Jehu adoptoitiin pentuna Viipurista Suomeen ja kotiutui hyvin. Jehu hakeutuu päivittäin kainaloon päiväunille ja nukkumaan mentäessä tulee viereen, laittaa pään tyynylle ja kuorsaaminen alkaa noin minuutissa. Lempipuuhiin kuuluu myös temppuilu ja kuonolla koskeminen käteen, siitä innostutaan niin, että koskeminen on enempi tönäisy ja kehuminen aiheuttaa vaikeuksia pysyä karvoissaan. Jehulla on myös hauskana tapana tulla halaamaan ja vaatimaan halauksia sekä rapsutusta.

Ukrainan sota nosti koirien maahantuontiin liittyvät ongelmat esiin

Ukrainalaisten pakolaisten mukana Suomeenkin saapui lemmikkejä, joiden tarkastuksessa oli puutteita. Viranomaiset reagoivat tilanteeseen viiveellä, koska tilanne oli Suomessa uusi – pakolaisten mukana ei ollut aiemmin tullut lemmikkejä.

SEY esitti huhtikuussa 2022 viranomaisille vaatimuksen, että ukrainalaisille lemmikkien kanssa saapuville on järjestettävä vastaanottokeskus, johon lemmikit voidaan eristää 30 päiväksi ja sellainen perustettiin Riihimäelle. Aiemmin Suomeen saapuneet lemmikkien omistajat pyrittiin kartoittamaan, jotta kaikki maahantuodut eläimet saataisiin tarkastettua.

Aluehallintoviraston tiedotteessa toukokuussa 2022 läänineläinlääkäri Sari Haikka esitti huolensa erityisesti rabiesriskistä ja Ukrainassa kadulta pelastettujen koirien tuomisesta Suomeen. Haikka suositteli kaikille rescuekoiria tuoville tehostettua omavalvontaa: raivotaudin vasta-ainetestiä ja riittävän pitkää varoaikaa. Samassa tiedotteessa otettiin esiin vastuullinen maahantuonti, mutta ei mainittu vastuullisten yhdistysten jo vuonna 2018 maahantulokriteereihin tekemiä tiukennuksia.

Sen sijaan ehdotettiin rescuekoirien tuonnin keskeyttämistä, vaikka ongelma oli ensisijaisesti Ukrainasta paenneiden pakolaisten mukanaan tuomien lemmikkien puutteellinen tarkastus ja viivästynyt vastaanottokeskuksen perustaminen. 

Korona-ajan lemmikkibuumin hiipuminen näkyy eläinten hylkäämisinä ja palautuksina

Kirjassa käsitellään myös korona-ajan vaikutuksia rescuetoimintaan ja lemmikkibuumiin. Eläimiä korona-aikana ottaneet eivät harkinneet tarpeeksi lemmikin ottamista ja lähitöihin palatessa etenkin koirat eivät sopeutuneet uuteen elämänrytmiin.

”Koirien määrän noustessa myös koirien omistajiksi valikoituu
yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole realistista käsitystä koiran otta-
miseen liittyvästä vastuusta. Koska koiria myydään etenkin netti-
palstoilla, koira on yhä helpompi ottaa ja yhä helpompi hylätä.”

SEY:n mukaan ihmisten vaikeudet ja pahoinvointi pandemian aikana näkyivät myös eläinten kaltoinkohtelusta tulleiden ilmoitusten määrissä. Kun eläinsuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2018 noin 2 300, oli ilmoitusten määrä vuonna 2020 peräti 8 000.

Koiria hylätään entistä herkemmin, myös ilman erityistä syytä

Taloudellisten vaikeuksien lisääntyessä, osa ihmisistä tinkii koi-
ran hyvinvoinnista. Koiria siis hylätään myös, koska niitä ei yksin-
kertaisesti ole varaa hoitaa. Taloudelliset syyt eivät kuitenkaan selitä kokonaan koirien hylkäämistä.

Myös asenneilmapiiri on muuttunut, niin Suomessa kuin
muissakin maissa, suhtautumisessa koiran ottamiseen. Koiran esi-
neellistäminen, sen mieltäminen yhä enemmän kulutustavarak-
si, jonka voi hetken mielijohteesta ostaa, lisää koiran hylkäämi-
sen riskiä.

Löytöeläintalot ottavat jatkuvasti vastaan koiria, jotka
on hylätty ilman mitään erityistä syytä tai että ongelmia olisi yri-
tettykään ratkaista.

”Ristiriitaista on, että samaan aikaan kun koiria
hoidetaan ja ruokitaan yhä paremmin ja kalliimmin, koira on myös
helpommin hylättävissä, kun se syystä tai toisesta ei enää sovellu-
kaan ihmisen elämäntilanteeseen.”

Tavoitteena herätellä ihmisiä ymmärtämään kokonaisvastuu eläimen ottamisesta

Eläinfilosofi Elisa Aaltola puhuu kirjassa koirien todellisesta arvosta.

”Koira määritetään usein siitä saadun jalostushyödyn tai harrastemahdollisuuksien kautta eikä omana olentonaan”, sanoo Elisa Aaltola.

Hylätty koira jää Aaltolan mukaan näiden määrittelyjen ulkopuolelle kokonaan. Se on hyötyajattelun näkökulmasta arvoton koira, jota kukaan ei enää tarvitse.

Katariina Laine (s. 1967) sai idean kirjaansa asuessaan Thaimaassa ja Espanjassa, jossa hän tutustui rescuekoiriin ja rescuetyöhön toimiessaan itse vapaaehtoistyöntekijänä hylättyjen koirien parissa. Hän pelasti Thaimaasta Turren ja Murren, jotka saivat hyvät kodit Suomesta. Laine on ammatiltaan kieltenopettaja ja hän on julkaissut aiemmin ranskan kielen oppikirjoja.

Jaa tämä: