Avainsana-arkisto: jännitys

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Julma tappaja riehuu Turun seudun metsissä uudessa dekkarisarjan avauksessa

Uhrin silmäluomiin viilletään rastit, hän ei saa nähdä. Pimeä mökki piilottaa sadistisen kohtaamisen. Tuuli työntyy seinälautojen välistä ja tuo kylmyyden sisään.

Huone on täynnä tahmeaa verta, kun rikostutkija Kasper Rahkola tiimeineen saapuu paikalle. Turun poliisin rikostutkijat aloittavat hurjan tutkinnan, jonka kirjailija punoo lukijalle taitavasti askel askeleelta auki.

Sanna Kotajärvi tarjoilee uutuusdekkarissaan Pimeän peto aukottoman tarkkaa rikostutkintaa, joka viehättää dekkareiden suurkuluttajaakin. Juoni kehkeytyy taitavasti edeten, eikä ole heti selvää, mikä on johtanut raakaan veritekoon tai mistä siinä lopulta on kysymys. Mitä paikalta löytyvät tavarat oikein merkitsevät?

Samaan aikaan Turun poliisin tutkintatiimin Kasper Rahkolan ihmissuhdekiemurat sekoittavat pakkaa. Voimakastahtoinen kollega valitsee hetket, jolloin hän haluaa läheisyyttä ja määrää tilanteen kulun. Aiempaa menetystään poteva Rahkola joutuu pyöritykseen, jota hän ei aina hallitse. Lisäksi tutkintaryhmän on selvitettävä välillä omiensakin tekemisiä, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Pimeän peto on upea avaus pohjoismaisen dekkarin ystäville ja aloittaa Pimeydenkylväjät-kirjasarjan.

Raumalaislähtöinen Sanna Kotajärvi on lääkekehitysalalla työskentelevä bioanalyytikko. Hän asuu Turussa 15- ja 10-vuotiaiden lastensa ja kissojensa kanssa. Bioanalytiikan lisäksi Kotajärveä kiinnostaa ihmisen anatomia ja biologia, ja ihmismielen kerrokset. Kotajärvi sukeltaakin Pimeän pedossa ihmisen pimeään puoleen ja yksi osa kirjan taustatyötä oli pureutua psykopatiaan.

Huolellinen poliisityön taustatutkimus antaa vakuuttavan tunteen rikostutkinnan vaiheista, Kotajärvi kuljettaa mukanaan toimivaan poliisityöhön ja palvelee dekkareihin uppoutuvaa lukijaa. Varsinaisia kirjallisia esikuvia Kotajärvellä ei ole, mutta hän kokee Satu Rämön tuotannon hengenheimolaisekseen.

”Viehätyn arvoituksista ja nokkelista johtolangoista, sekä tosielämän murhamysteereistä, siksi minusta tuli dekkaristi.”

Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Markus Niemi.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Risto Isomäen uutuusromaani vie keskelle maapallon viimeistä tuntematonta erämaata

Lauri Nurmi -menestyssarjan itsenäinen viides osa Viimeinen erämaa on piinaavan jännittävä trilleri, jonka teemat liikkuvat valtamerien tutkimuksen ja ilmastonmuutoksen ympärillä.

Maapallon mantereilla ei ole enää valkoisia läiskiä, eli alueita, joita ihminen ei vielä olisi tutkinut. Sen sijaan valtameristä löytyy edelleen sitä seikkailua ja arvoituksellisuutta, jonka satelliitit ja lentokoneet ovat mannerten yltä riistäneet.

Risto Isomäen uutuusromaani Viimeinen erämaa muistuttaa, että ihminen on tähän mennessä nähnyt vain noin miljoonasosan syvästä merenpohjasta. Ihmiskunnalla on muutamia sukellusveneitä, jotka pystyvät sukeltamaan usean kilometrin syvyyteen. Nekin pystyvät vain laskeutumaan suoraan alas ja tutkimaan hetken aikaa pikkuruista aluetta ennen kuin niiden täytyy palata samaa tietä takaisin.

Merien pintakerroksen ja merenpohjan välinen suuri sisäavaruus on vielä huonommin tunnettu kuin merenpohja. Valtamerissä on kaksi miljoonaa kuutiokilometriä avaruutta jokaista syvänmeren tutkimukseen erikoistunutta biologia kohti, tai 200 miljoonaa kuutiometriä jokaiselle maapallolla elävälle ihmiselle. Kestää siis vielä pitkään ennen kuin valtameret ja niiden eliöstö on kartoitettu edes hyvin pinnallisella tavalla.

Valtamerentutkimus voi tarjota tietoa elämän synnystä

Kirjan tarinassa ”viimeinen erämaa” viittaa valtameren pohjalla kulkevaan, 70 000 kilometrin pituiseen vuoristoon eli valtamerien keskiselänteeseen, jota romaanin tutkimusretkikunta alkaa kartoittaa uudenlaisten sukelluspukujensa avulla. Valtamerien keskiselänne on suurempi kuin kaikki mantereet yhteensä, ja sen keskellä kulkee Afrikan suurta hautavajoamarotkoa eli the Rift Valleytä muistuttava syvä kanjoni.

Romaani esittelee osana juontaan myös uusinta elämän syntyyn liittyvää kansainvälistä huippututkimusta. Sen perusteella on alkanut näyttää yhä selvemmältä, että elämä maapallolla on syntynyt nimenomaan merenpohjan emäksisissä kuumissa lähteissä. Merenpohjan emäksiset kuumat lähteet ovat ainoa tunnettu geologinen muodostuma, joka on kyennyt konsentroimaan erilaisten hiiliyhdisteiden pitoisuuksia jopa miljoonia kertoja suuremmiksi niin, että tuloksena on lopulta saattanut olla eräänlaisia rasvojen muodostamia solukalvoja ja alkeellista elämää.

Isomäki toivoisi Arandan lähtevän Atlantille

Viimeisen erämaan loppusanoissa Isomäki toteaa, että myös Suomen kannattaisi jälleen aktivoitua valtameren tutkimuksen alueella. Suomella on hieno, kansainväliset mitat täyttävä ja huippuvarusteltu merentutkimusalus, Aranda, joka on suurimman osan ajastaan seissyt käyttämättömänä Helsingin satama-altaissa tai Hangon edustalla – tai tehnyt Itämerellä tutkimuksia, jotka olisi voitu tehdä kanootista tai soutuveneestä.

Aikana, jolloin juuri valtamerien tutkimuksen alalla tehdään jatkuvasti maailmaa mullistavia löytöjä, Suomen kannattaisi käyttää Arandaa ennen kaikkea valtamerentutkimukseen. Isomäen mukaan eräät merentutkimuksen laiminlyödyt alueet auttaisivat ihmiskuntaa myös ymmärtämään, mitä meidän pitäisi tehdä uhkaavien ilmastonmuutosten torjumiseksi.

Kirja on nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Aarne Linden. Lauri Nurmi -sarjan aiemmat osat ovat Litium 6, Jumalan pikkusormi, Haudattu uhka ja Atlantin kuningatar.

Risto Isomäki on kirjailija, kolumnisti ja kansalaisaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Hänenkirjojaan on käännetty noin 20 kielelle. Vuonna 2020 Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Heine Bakkeidin Haudattu salaisuus palkittiin Norjassa parhaana dekkarina 2021

Riverton-palkinnon raati kuvailee suomeksi syyskuussa 2022 ilmestyvää jännäriä erityisen taitavasti kirjoitetuksi. Teos pitää lukijan otteessaan loppuun asti.

Riverton-seura on palkinnut dekkarikirjailijoita vuodesta 1972 ja on hyvin harvinaista, että kultaisen revolverin saa näin tuore kirjailija. Heine Bakkeidin dekkarisarjan ensimmäinen Thorkild Asken tutkinnoista kertova teos, Meren aaveet, ilmestyi norjaksi vuonna 2016.

Haudattu salaisuus on sarjan neljäs itsenäinen osa. Kirjassa Norjan Stavangerin hiekkadyyneiltä löytyy runneltu ruumis, jonka uskotaan kuuluvan viisi vuotta sitten kadonneelle konstaapelille Simon Bergelandille. Thorkild Aske lähtee etsimään vastauksia kaupungista, josta hän näkee yhä painajaisia.

”Norjalaista rikolliskirjallisuutta parhaimmillaan”

Palkintoraati ylistää Heine Bakkeidin taitavaa kerrontaa, juonen kehitystä ja hahmojen kuvausta.

”Kaikella on merkitys ja menneillä tapahtumilla yhteys nykyhetkeen. Kirja on erinomaisesti kirjoitettu ja jäsennelty.”

Riverton-raati

Heine Bakkeid (s. 1974) on varttunut Pohjois-Norjassa, jonka jylhistä seuduista ja tummista sävyistä hän ammentaa myös kirjoitustyössään. Jo Nesbøn veroinen lahjakkuus on pantu laajalti merkille ja hänen tuotantoaan on julkaistu jo yli 15 maassa.

Heine Bakkeid
Heine Bakkeid on kotoisin Pohjois-Norjasta. Kuva: Harriet M. Olsen

Dekkarisarjan kirjat on suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry ja äänikirjat lukee Toni Kamula. Haudattu salaisuus ilmestyy suomeksi syyskuussa 2022. Aiemmin sarjassa ilmestyneet: Meren aaveet, Paratiisin kutsu, Nuku lapsi armaani.

Tutustu syksyn uutuuskirjoihin:

Into syksy 2022
Syksyn kirjat vievät varjoyhteiskuntaan.
Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Arne Dahlin uusin dekkari Jäänlähtö on hyytävä jännäri täynnä yllättäviä käänteitä

Berger & Blom ­-sarjan viides osa sijoittuu Tukholman saaristoon.

Kevättalvi on juuri taittunut varhaiskesäksi. Sam Berger ja Molly Blom sekä heidän luottohenkilönsä rikoskomisario Deer, joka opettelee kävelemään uudestaan elämänsä perin pohjin mullistaneen raa’an hyökkäyksen jäljiltä, selvittävät saaristosta löytyneiden ruumiiden kohtaloita.

”Nuori mies kohottaa katseensa muistikirjasta. Aamu valkenee yhä kirkkaampana ikkunan takana. Hän kuulee liikkuvan jään äänen, jäälauttojen rytinän toisiaan vasten. Ylimaallinen ääni. Mutta siellä hän on. Keskellä jäänlähtöä.”

Ruumiiden väliltä löytyy yhteys ja pian murhia on luvassa lisää. Pys­tyvätkö Sam, Molly ja Deer asettumaan murhaajan tielle? Vai onko totuus vielä ihmeellisempää kuin he pystyvät kuvittelemaan?

Jäänlähtö on itsenäinen viides osa arvostettua Berger & Blom ­-sarjaa. Teos on raivoisa ja mestarillisesti orkestroitu trilleri, jonka juoni kehittyy kappale kappaleelta kohti hui­pennusta – tavalla, jonka vain Arne Dahl osaa.

”Pidän Dahlin taitavasta sanankäytöstä. Pitkästä aikaa dekkariaddiktille tarina, jonka käänteitä ei arvaa heti ensiriveistä, vaan kirja vie mukanaan.”

Helena, Bookbeat

Kirjan on suomentanut Kari Koski. Äänikirjan lukee Jukka Pitkänen.

Arne Dahl (s. 1963) on yksi arvostetuimmista rikoskirjailijoista Pohjoismaissa. Dahlin A-sarjan dekkarit ovat kiiteltyjä, ja niistä on tehty suosittuja tv-filmatisointeja. Dahlin kirjoja on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta, ja niitä on käännetty 32 kielelle. Hänelle on myönnetty rikoskirjallisuuden palkintoja Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Dahlia on verrattu mm. Raymond Chandleriin, Graham Greeneen ja John Le Carréhen. Kirjailija, kriitikko ja toimittaja Dahl asuu Tukholmassa perheensä kanssa.

Aiemmat sarjassa ilmestyneet kirjat: Vapaus, Äkkisyvä, Rajamaat

Jaa tämä: