Avainsana-arkisto: kapitalismi

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kapitalistinen talousjärjestelmä pitää romuttaa hyvinvoinnin kasvattamiseksi

Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kuvaavat kirjassaan miten kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Yhdessä meidän pitää luoda uusi järjestelmä, joka palvelee kaikkia ihmisiä ja elämää tasavertaisesti.

Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.

”Talouttamme kasvatetaan edelleen hyväksikäyttämällä ihmisiä ja luontoa. Orjuus ja riisto eivät ole historiallisia ilmiöitä vaan tuotantomme edellytys myös tänään. Planeettamme ekosysteemit romahtavat, joet haihtuvat ilmaan, metsät palavat karrelle. Mielenterveysongelmat lisääntyvät hälyttävällä tahdilla. Ihmiskunnalla ei mene paremmin kuin koskaan.”

Taloutta koskevat päätökset on suljettu pitkälti demokratian ulkopuolelle

Kapitalismi ja todellinen demokratia noudattavat täysin vastakkaista logiikkaa ja siksi kapitalismi luo yhteiskuntaa, jossa valta kasautuu yksittäisille tahoille.

”1980-luvun käänteen myötä talous haluttiin saada lopullisesti vapaaksi demokratiasta. — Valtaa siirrettiin entistä innokkaammin demokratian ulkopuolisille taloustahoille, kuten keskuspankeille, valtionvarainministeriöiden virkamiehille ja kansainvälisille talousjärjestöille. Ne edustavat demokratian ulkopuolista järjen ääntä, joiden arvioita talouden tilasta luetaan kuin Raamattua. Sattumalta näillä instituutioilla on ollut tapana ajaa talouspolitiikkaa, joka kasvattaa varallisuuseroja sekä heikentää niin ihmisten hyvinvointia kuin heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskuntaan.”

Yhtäläisen äänen sijaan päätöksentekopöytiin pääsee demokratiassamme rahalla

”Suomessa valituilla kansanedustajalla on keskimäärin ollut yli kymmenen tuhatta euroa, jonka he ovat voineet investoida vaalikampanjaansa. Tämä on kaukana tasa-arvosta. — Jos päättäjät ovat lähtökohtaisesti varakkaita eikä eduskuntaan käytännössä voi päästä ilman huomattavaa varallisuutta, onko ihme, jos päätöksissä ei huomioida heikommassa asemassa olevia? On helppoa leikata sieltä, mistä itse on vieraantunut.”

Hoiva on kaiken perusta, jota talousjärjestelmämme käyttää hyväkseen

”Kapitalistinen tuotanto vaatii jatkuvaa työskentely- ja kulutusvalmiudessa olevien ihmisten massaa. Jotta heidän perustarpeensa voidaan täyttää, jonkun on ensin synnytettävä, hoivattava ja kasvatettava ihmisiä ja pidettävä huolta jo olemassa olevasta työvoimasta. Talousjärjestelmämme on hyötynyt valtavasti siitä, että joku tekee tämän kaiken ilmaiseksi tai polkuhinnalla. Sen ansiosta tuotanto, voitot ja talous ovat ylipäätään voineet kasvaa.”

Hoiva ja talous on kudottu yhteen, mutta talouskeskustelussa hoiva näyttäytyy lähinnä ylimääräisenä menoeränä. Aliarvostetulla hoivalla on myös sukupuoli: valtaosan kaikesta hoivatyöstä, ilmaisesta ja palkallisesta, tekee ympäri maailmaa vielä 2020-luvullakin nainen.

”Naisten ja yli 15-vuotiaiden tyttöjen tekemän ilmaisen hoivatyön taloudellisen arvon on tutkittu olevan globaalisti vuosittain vähintään 10,8 biljoonaa dollaria. — Hoivan arvo on siis maailman talouden kannalta vähintään kolme kertaa suurempi kuin esimerkiksi koko teknologiateollisuuden.”

Kirjassa käsitellään myös kuluttamista, orjuutta, rasismia, velkaantumista ja vihreää kapitalismia.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Laura Eklund Nhaga.

Samu Kuoppa (s. 1995) ja Riina Tanskanen (s. 1998) ovat tamperelaisia kirjoittajia ja aktivisteja, jotka ovat julkaisseet laajalti tekstejä yhteiskunnallisista aiheista. Tanskanen tunnetaan myös sarjakuvaprojektistaan Tympeät tytöt. Kuoppa ja Tanskanen päätoimittavat yhdessä postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa.

Jaa tämä:
Full-size Image

Kuva: Jenny Rostain

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kuoppa, Samu

Samu Kuoppa (s. 1995) on tamperelainen kirjoittaja, aktivisti ja fillarisosialisti. Kuoppa on yhteiskuntatieteiden maisteri ja viimeistelee kirjallisuustieteen maisteritutkintoaan Tampereen yliopistossa.

Kuoppa päätoimittaa postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa yhdessä Riina Tanskasen kanssa.

Kapitalismin suuri illuusio
Riina Tanskanen & Samu Kuoppa

Kapitalismin suuri illuusio

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Olemisen arvoitukseen sukeltava esseeteos ravistelee keskusteluilmapiiriä

Emilia Männynvälin (ent. Kukkala) intensiivinen ja rajoja uhmaava kirja limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla.

Toiste en suostu katoamaan -kirjan intensiivisissä ja tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, paikan, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoman jatkumon.

“Minun ja kaltaisteni sukupolvikertomus ei ole yksikään niistä, jotka kertovat luovan luokan lasten elämänmakuisista’ seikkailuista Kalliossa.”

Suurista teemoista huolimatta Toiste en suostu katoamaan on maanläheinen ja selkeydessään kirkas. Teksteissä lähestytään lihallisesti ja vaivattoman tuntuisesti sellaisiakin ikiaikaisia aiheita, jotka helposti pakenevat sanoja. Esseiden maailma on täynnä yllättäviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Milloin viimeksi olet lukenut esseen surun radikaaliudesta tai saunomisen metafysiikasta? Kaikupohjaa yleisinhimillisiin aiheisiin haetaan myös musiikillisista alakulttuureista.

“Ei ole sattumaa, että retorisen kamppailun keskiössä on juuri naiseus.”

Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. Teos on suoruudessaan hätkähdyttävä.

”En ole kirjoittanut asioista, joista haluan kirjoittaa, vaan asioista, joista minun on pakko kirjoittaa”, Männynväli kuvailee.

Suorapuheinen yhteiskuntabloggaaja kohtasi vakavaa häirintää

Männynväli haluaa, että asioista puhutaan eri lähtökohdista huolimatta avoimesti ja suoraan – aivan kuten hän halusi jo vuonna 2013 päättyneen blogiuransa aikana. Yhden ensimmäisistä yhteiskunnallisista naisbloggaajista osa ei ollut helppo. Silloinen Kukkala kuvaa kirjassaan kohtaamaansa uhkailua ja häirintää:

“Kerma saa, mitä kerma haluaa. Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa, mustiin pukeutuneet jääkaapin kokoiset miehet, eivät virka mitään. Autoni päällystetään verellä, jauhelihalla ja paskalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioikeiston tähtäimessä. Poliisia ei kiinnosta, miksi kiinnostaisi. En ole niin kuvitellutkaan.”

Rakentava erimielisyys ei ole edelleenkään suuressa huudossa. Männynväli on huolissaan lukutaidon rapautumisesta myös lukeneiden ihmisten keskuudessa. Somessa tapahtuvat tahalliset väärinymmärtämiset, joukkolynkkaukset ja uusmoralismi ovat osa ilmiötä.

“Lukijaa on otettava kädestä, talutettava, paljastettava kokonaisuutta pala kerrallaan, ettei hän säikähdä, joudu hämilleen tai peräti ajattelemaan itse. On kirjoitettava kuin idiootille. Ja minä mietin vain, mitä Umberto Eco kirjoitti kielestä ja fasismista: että fasismi tarvitsee ajattelun tyhmentämistä, mikä tapahtuu tyhmentämällä kieltä.”

Kirja nyt kaupoissa ja myös e- ja äänikirjapalveluissa. 

Tervetuloa Rosbeud sivulliseen perjantaina 17.3. Kadotuksen iltaan keskustelemaan kirjasta klo 17-18.

Emilia Männynväli (ent. Kukkala) on kirjailija, toimittaja ja kriitikko, jonka esikoisromaani Kaiken jälkeen (Into 2021) kertoi luopumisesta ollen hurmaava yhdistelmä rouheaa roadtripia ja kipeää henkistä matkaa. Esseeteoksessaan hän jatkaa samalla lahjomattomalla linjalla: Toiste en suostu katoamaan on villi pako ulkoa asetettujen lokeroiden ja ideologisten poteroiden vankilasta.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tympeät tytöt saavat jatkoa ja laajenevat Makian vaatemallistoksi

Riina Tanskanen tuo Tympeät tytöt -näyttelyn Helsinkiin ja toteuttaa Makian kanssa yhteistyömalliston. Tanskasen suositun feministisen sarjakuva-albumin toinen osa ilmestyy 2024.

Tympeät tytöt nähdään tänä keväänä katukuvassa Tanskasen ja Makian yhteistyömalliston myötä. Tanskasen mukaan Makia valikoitui yhteistyökumppaniksi juuri siksi, että se vetoaa hyvin erilaiseen kohderyhmään kuin Tympeät tytöt. Yleisöön, joka ei välttämättä eksy Tympeiden tyttöjen pariin itsenäisesti – hyvinä esimerkkeinä maakunnat ja nuoret miesporukat. Tavoitteena siis varmistaa, että feministinen sanoma tavoittaa myös miehet.

”Tällä yhteistyöllä haluamme nostaa keskusteluun sen, ettei feminismissä ole kyse vain “tyttöjen jutuista”, vaan jokaisen oikeudesta leveämpään tilaan. Sukupuolittuneet normit osuvat kyllä ihan kaikkiin sukupuoliin. Feminismissä on kyse energiasta, joka vapautuu, kun kenenkään sukupuolesta riippumatta ei tarvitse tunkea itseään normien mukaiseen muottiin tai elää pelossa. Feminismi tavoittelee yhdenvertaisuutta ihan jokaiselle.”

Mallisto tulee myyntiin Makian Helsingin myymälään, verkkokauppaan sekä muutamille valituille jälleenmyyjille.

Tympeät tytöt X Makia mallisto
Tympeät tytöt ja Makia tuovat feminismin laajemmalle yleisölle.

Seuraavat kirjat käsittelevät kriittisesti kapitalismia

Vaatemallisto on Tanskasen ensimmäinen kaupallinen yhteistyö, ja päätös sen tekemisestä aiheutti paljon pohdintaa kaupallisuuden, kuluttamisen ja vastuullisuuden suhteen. Syksyllä 2023 Tanskaselta ja Samu Kuopalta ilmestyy kapitalismia käsittelevä kirja. Tavoitteena on tehdä koko kansan antikapitalistinen teos, joka murtaa kapitalistisen yhteiskunnan absoluutteja ja tuo etäännyttävää talouskeskustelua lähelle ihmisiä.

Tympeät tytöt syntyivät Tanskasen tarpeesta löytää lohtua epätasa-arvoisen maailman keskellä. Tavoitteena ei ollut luoda kaupallista ilmiötä, mutta nyt Tympeistä tytöistä on kasvanut brändi, jonka ensisijainen alusta on läpeensä kapitalistisen logiikan mukaan toimiva Instagram.

”On aika lailla mahdotonta olla näkyvä ja täysin antikapitalistinen toimija kapitalistisessa maailmassa. Tämä yhteistyö on ehdottoman strateginen tasa-arvotyön mielessä: Makian ja Tympeiden tyttöjen yhteistyön lähettämän viestin suuruudella voi olla iso yhteiskunnallinen merkitys.”

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -kirjaa on myyty lähes 7000 kappaletta ja se oli myös Sarjakuva-Finlandiaehdokkaana 2021. Tympeät tytöt II ilmestyy 2024. Kirja käsittelee kapitalistisen talousjärjestelmämme suhdetta tyttöyteen: kuten luokkakipuja, trickle down -feminismiä, näkymättömäksi tehtyä hoivaa, tasa-arvopuheella höystettyä uusliberalismia, somen spektaakkelia ja psykokapitalismia.

Tyttöyden sirpaleet -näyttely auki 11.5 asti

”YK:n maailmanlaajuisen naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja kartoittavan tutkimuksen mukaan yli 90 % ihmisistä ajattelee, että naiset ovat jollain tavoin miehiä huonompia. Kun maailma on lapsesta asti opettanut, että ’maskuliiniset’ piirteet ovat ’feminiinisiä’ arvokkaampia, on naisvihan sisäistäminen helppoa.”

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä (2021)

Tympeät tytöt sarjakuva-albumi saa jatkoa 2024.

Naisviha on läsnä kaikkialla ja meissä kaikissa. Se on iskostunut pahaa tarkoittamattomista kommenteista, tieteestä, mediasta, rivien väleistä, kulttuurituotteista, ylisukupolvisista ”tosiasioista”, koulusta. Se on niin aktuaalista väkivaltaa, arkisia kipuja kuin rakenteellisia nyansseja. Naisvihan olemus on niin sirpaleista, että on vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkea se lopulta onkaan ja miten se meihin vaikuttaa.

Taidenäyttely Tyttöyden sirpaleet 19.4.-11.5.2022 ti-la klo 12–19 osoitteessa Uudenmaankatu 11.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Naomi Klein perustelee miksi Green New Deal ratkaisee ilmastokriisin

Dystopia on vältettävissä, vaikka raportit maalaavat synkkää kuvaa maapallon tulevaisuudesta. Nopea, kokonaisvaltainen muutos on mahdollinen, toteaa Naomi Klein kirjassaan Tuli on irti.

Naomi Klein on seurannut ilmastokriisin kehittymistä tulevaisuuden uhkakuvasta polttavaksi hätätilaksi yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuli on irti on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta. Klein sijoittaa ilmastokriisin historialliseen kontekstiin ja toteaa esimerkiksi, että 1980-luvun loppupuolella esitetyt ilmastotoimet kärsivät huonosta ajoituksesta.

”Kaikki tämä oli mahdollista 1980- ja 1990-luvulla (ja se on mahdollista edelleen), mutta se olisi vaatinut määrätietoista taistelua uusliberalismin aatteita vastaan, jotka tuohon aikaan pyrkivät väkivalloin hävittämään koko ajatuksen julkisesta sektorista.”

Green New Deal muuttaa rahamarkkinoita reilumpaan suuntaan ja ehkäisee konflikteja

Klein esittää, että voimme selättää ilmastokatastrofin vain muuttamalla kriisin aiheuttaneita rakenteita pysyvästi. Hän on ollut ensimmäisten joukossa puolustamassa poliittista ohjelmaa, joka tunnetaan ympäri maailmaa nimellä Green New Deal. Siinä maailman taloudet valjastetaan taisteluun ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta vastaan.

Kirjassaan Klein perustelee Green New Dealia muun muassa sillä, että elvytysohjelma kestää lamat, sillä uusiutuva energia-ala luo työpaikkoja ja talousjärjestelmästä tulee reilumpi. Fossiiliset energiayhtiöt eivät nimittäin ole ainoita, jotka ovat asettaneet oman hyötynsä ihmiskunnan tulevaisuuden edelle; samaa ovat tehneet rahoituslaitokset, jotka riskeistä tietoisina rahoittivat öljy-yhtiöiden investointeja. Kleinin mukaan valtiot voivat vaatia reilumpaa osaa finanssialan massiivisista tuotoista alkamalla verottaa rahaliikennettä. Näillä rahoilla kehitetään uusiutuvan energian hyödyntämistä, energiamuotoja, jotka jakaantuvat maapallolla tasaisemmin verrattuna fossiilisiin.

”Ei ole olemassa puhdasta, vaaratonta ja myrkytöntä tapaa pyörittää talousjärjestelmää, joka on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Sellaista ei ole koskaan ollut.”

Parempi tulevaisuus ja oikeudenmukainen, kukoistava yhteiskunta voidaan saavuttaa, jos toimimme heti.

Palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija Naomi Klein (s.1970) on yksi aikamme vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Hänen kirjansa No LogoTämä muuttaa kaiken ja  Tuhokapitalismin nousu olivat kansainvälisiä menestyksiä, jotka on käännetty yli 30 kielelle ja joita on painettu yli miljoona kappaletta. Tuli on irti nousi ilmestyttyään välittömästi The New York Timesin myyntilistalle.

Kirjan on suomentanut Laura Kalmukoski. Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Slavoj Žižekin uutuuskirja on teräväsanainen kritiikki länsimaiden osuudesta pakolaiskriisin syntyyn

Into Kustannus julkaisee Slavoj Žižekin uutuuskirjan Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt, joka tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen: Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla ja empatialla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu.

Kun eri maiden vaurastumista ja ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan yritetään estää ja hillitä, niin seurauksena yhteiskunnat hajoilevat liitoksistaan ja ihmiset valitsevat helpommin uskonnollisen tai ideologisen ääriliikkeen tai lähtevät muualle paremman elämän toivossa. Lännen vaatimukset tasa-arvosta ja demokraattisista ja liberaaleista arvoista jäävät ontoksi sanahelinäksi, olipa niiden täyttyminen miten suotavaa tahansa. Maahanmuuton ongelmien varaan rakennettu uhkakuva on vain seurausta taustalla vaikuttavasta suuremmasta ongelmasta: globaalin kapitalismin dynamiikka luo maailmanlaajuista epätasa-arvoa, mikä on kulkenut käsi kädessä maailmanlaajuisen fundamentalismin synnyn kanssa.

Žižek esittää kirjassaan hahmotelmia pakolaiskriisin syntyperistä sekä terävästi argumentoitua kritiikkiä nykyisistä toimintamalleista. Tarkastelun alaiseksi päätyy globaalin kapitalismin ohella muun muassa uskonto, kulttuurierot, aseelliset konfliktit sekä ideologisen tekopyhyyden haitallisuus.

Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek (s. 1949 Ljubljana) on yksi nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ajattelijoista. Hän on kulttuurikriitikko ja psykoanalyysin teoreetikko, jolla on lukuisia kansainvälisiä vierailijaprofessuureja muun muassa Columbian yliopistossa New Yorkissa ja Princetonissa.

Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt

Jaa tämä: