Avainsana-arkisto: kirjailija

Kuva: Bryan Adams

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Neumann, Ariana

Ariana Neumann syntyi ja vietti lapsuutensa Venezuelassa. Hän opiskeli historiaa ja ranskalaista kirjallisuutta Tuftsin yliopistossa Massachusetsissa, espanjaa ja Latinalaisen Amerikan kirjallisuutta New Yorkin yliopistossa sekä uskonnon psykologiaa Lontoon yliopistossa. Hän on työskennellyt venezuelalaisen The Daily Journal -lehden ulkomaankirjeenvaihtajana ja kirjoittanut useisiin julkaisuihin, kuten The European, The Jewish Book Council ja The New York Times. Nykyään Neumann asuu Lontoossa miehensä, kolmen lapsensa ja kolmen koiransa kanssa. Isäni sodan salaisuudet on hänen ensimmäinen kirjansa.

Jaa tämä:

Kuva: Jenny Rostain

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kuoppa, Samu

Samu Kuoppa (s. 1995) on tamperelainen kirjoittaja, aktivisti ja fillarisosialisti. Kuoppa on yhteiskuntatieteiden maisteri ja viimeistelee kirjallisuustieteen maisteritutkintoaan Tampereen yliopistossa.

Kuoppa päätoimittaa postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa yhdessä Riina Tanskasen kanssa.

Kapitalismin suuri illuusio
Riina Tanskanen & Samu Kuoppa

Kapitalismin suuri illuusio

Jaa tämä:

Kuva: Niklas Palmklint

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Davidsson, Camilla

Camilla Davidsson (s. 1969) kirjoittaa laadukasta viihdettä ja on yksi Ruotsin menestyneimmistä feelgood-kirjailijoista. Pikkuista unelmien kaksiota on myyty Ruotsissa yli 80 000 kappaletta.

Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Camilla Davidsson työskenteli markkinoinnin parissa useissa kansainvälisissä yrityksissä. Stressi ja suorituspaineet olivat tuttuja vieraita hänen arjessaan. Sairastuttuaan burnoutiin Davidsson kuuli sattumalta Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitistä Espanjassa. Vaellus sai hänet ymmärtämään, miten väärin on elää toisia miellyttääkseen sen sijaan, että seuraisi omaa sydäntään. Nykyään Davidsson kirjoittaa ja pyörittää kesäisin omaa majataloa Fårön saarella. Hänen teoksiaan ahmivat lukijat toivovat, ettei hän koskaan lopettaisi kirjoittamista, eikä se ole hänen aikomuksensakaan. Davidssonin kirjoja on myyty Ruotsissa jo puoli miljoonaa kappaletta.

Pikkuinen unelmien kaksio
Camilla
Davidsson

Pikkuinen unelmien kaksio

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kronlöf, Bianca

Bianca Kronlöf on ruotsinsuomalainen koomikko, näyttelijä ja kirjailija. Hän opiskeli Göteborgin teatterikorkeakoulussa ja on esiintynyt teattereissa Tukholmassa ja Göteborgissa sekä Ylellä näytetyissä ruotsalaisissa draamasarjoissa. Koomikkona hän on tullut tunnetuksi feministisestä satiiristaan. Kirjeitä miehille on hänen esikoiskirjansa. Se oli ehdokkaana vuoden parhaaksi tietokirjaksi (Adlibrispriset 2021). Kronlöf palkittiin vuoden äänenä 2022. Ruotsinkielinen äänikirja oli Storytel Awards -finalisti.

Kirjeitä miehille
Bianca
Kronlöf

Kirjeitä miehille

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Hanski, Jari

Jari Hanski, VTT, FM, on helsinkiläinen historiantutkija ja tietokirjailija. Hänen väitöskirjansa käsitteli juutalaisvastaisuutta suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944. Hanski on historiantutkijana ja kirjoittajana laaja-alainen, mutta erityisen paljon hän on kirjoittanut Suomen 1900-luvun historiasta.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Talvitie, Heikki

Heikki Talvitie (s. 1939) työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön palveluksessa vuodesta 1964 lähtien ja on toiminut mm. suurlähettiläänä Belgradissa, Moskovassa ja Tukholmassa. Talvitie on ollut edistämässä rauhanneuvotteluja Armenian ja Azerbaidzhanin välillä, toiminut EU:n erityisedustajana Etelä-Kaukasiassa sekä erityislähettiläänä Etelä-Kaukasian ja Moldovan kriisien neuvotteluissa.

Talvitie on aktiivinen esitelmöitsijä, joka on julkaissut mm. teokset Venäjä, Venäjä, Venäjä sekä Suomi, konjunktuurien vanki (2020). Talvitie on toiminut useiden seurojen ja yhdistysten hallituksien puheenjohtajana. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin erikoislähettilään arvonimi.

Artikkeleita ei löytynyt.
Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

RIINA TANSKASELLE TIEDONJULKISTAMISEN VALTIONPALKINTO YHTEISKUNNALLISEN KESKUSTELUN AVAAMISESTA JA TIEDONVÄLITYKSESTÄ SARJAKUVAN KEINOIN

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittaisen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kuvataiteilija Riina Tanskaselle, jonka sarjakuva-albumi Tympeät Tytöt (Into Kustannus, 2021) käsittelee armottoman paljastavasti ja oikeudenmukaisesti maailmaa, jossa tytöt elävät.

Riina Tanskanen on historian nuorin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut nainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Vuonna 2022 palkinto myönnetään kuvataiteilija Riina Tanskaselle, jonka uraauurtava työ käsittelee sarjakuvan keinoin maailmaa, jossa tytöt elävät. Palkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen jakaa vuoden 2022 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 13.9.2022. Tänä vuonna jaetaan yhdeksän palkintoa. Riina Tanskanen on historian nuorin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut nainen.

”Riina Tanskasen Tympeät tytöt -kirja on riemukkaan feministinen ja anti-kapitalistinen, sen hykerryttävä maailma asettuu hyvin Into Kustannuksen arvoihin.”

-Jaana Airaksinen, kustantaja, Into Kustannus

Palkitsemisperusteluissa Tanskasen kerrotaan tuovan esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kohtelua. Hänen sarjakuvataiteensa käsittelee epätasa-arvoa, kehonkuvaa, ulkonäköpaineita, seksuaalisuutta, rasismia ja seksismiä. 

Tympeät tytöt
Tympeät tytöt on feministinen sarjakuvakirja.

Epämukavien aiheiden tärkeää sanoittamista ja näkyväksi tekemistä

Tympeät tytöt -julkaisuissa käsitellään armottoman paljastavasti ja oikeudenmukaisesti maailmaa, jossa tytöt elävät. Sarjakuvan keinoin Tanskanen sanoittaa nykypäivän tyttöjen ja naisten kokemuksia ja antaa ilmiöille myös taustat. Hän tuo esiin, miten menneiden vuosisatojen filosofit ja oppineet, vallankäyttäjät ja tasa-arvon puolustajat ovat muovanneet yhteiskuntaa. Arkiset esimerkit tuovat näkyväksi ennakkoluulojen ja hierarkioiden pitkän historian ja painolastin.

”Kirjailija Riina Tanskanen on aikamme keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kommentoi upean Tympeät tytöt -sarjakuvakirjansa avulla maailmaa ja muuttaa sitä. Tanskasen kirjasta ei puutu asennetta. Juuri tuollainen minäkin haluan olla, kuten hänen rempseän terävä-älyiset sarjakuvahahmonsa, jotka vaaleanpunaisina pistävät palasiksi tyttöihin edelleen kohdistuvia ennakkoluuloja. Me tiedämme, keitä me olemme, eikä mun yli kävellä.”

Jaana Airaksinen, kustantaja, Into Kustannus

Tanskasen työt vievät lukijat epämukavuusalueelle. Seksuaalinen häirintä on yleistä. Hän ottaa kantaa myös nykypäivän ulkonäkö- ja poseerauspaineiden mekanismeihin. Epämukavien aiheiden sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen on tärkeää, jotta kokemus ja häpeä ei jää yksilön taakaksi. Tanskasen työskentelyssä erottuvat erityisesti monikanavaisuus ja vaikuttavuus sekä yleisön moninaisuus.

Tanskanen osoittaa tiedonjulkistamisen tärkeimmän sanoman: asenteellisuus ja sortavat tavat asuvat meissä jokaisessa. Sen edessä on syytä olla nöyränä.

RiinaTanskanen (s. 1998) on sarjakuvapiirtäjä ja yhteiskuntakriitikko. Instagramissa karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on yksi Suomen seuratuimmista taidetileistä. Vuonna 2021 ilmestynyt Tympeät tytöt-sarjakuvateos oli bestseller ja Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana 2021. Keväällä 2022 Tanskanen julkaisi vaatemalliston yhteistyösssä Makian kanssa. Tympeät tytöt on kokonaisuudessaan kasvanut Suomen tunnetuimmaksi popfeministiseksi projektiksi. Syksyllä 2023 Tanskaselta ja Samu Kuopalta ilmestyy kapitalismia käsittelevä kirja. Tympeät tytöt saa jatkoa kirjan muodossa 2024. Tanskanen opiskelee kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Hän on (post)millenniaalien verkkomedian Vita nuovan perustaja ja päätoimittaja yhdessä Samu Kuopan kanssa.

Jaa tämä:

Kuva: Jenny Rostain

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tanskanen, Riina

Riina Tanskanen (s. 1998) on tamperelainen sarjakuvapiirtäjä ja yhteiskuntakriitikko. Hänen karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on noussut suomalaisen popfeminismin suosituimmaksi projektiksi. Vuonna 2021 ilmestynyt Tympeät tytöt -sarjakuvateos oli bestseller ja Sarjakuva-Finlandia-ehdokas. Vuonna 2022 Tanskaselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta ja tiedonvälityksestä sarjakuvan keinoin.
Hän on postmillenniaalien verkkomedian Vita nuovan perustaja ja päätoimittaja yhdessä Samu Kuopan kanssa.

Syksyllä 2023 Tanskaselta ja Samu Kuopalta ilmestyy kapitalismia käsittelevä kirja. Tympeät tytöt saa jatkoa kirjan muodossa 2024. Tanskanen opiskelee kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa.

Kapitalismin suuri illuusio
Riina Tanskanen & Samu Kuoppa

Kapitalismin suuri illuusio

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pentti Sainio in memoriam

Saimme suru-uutisen: Toimittaja, tietokirjailija Pentti Sainio menehtyi vakavaan sairauteen lauantaina 23.4.2022. Hän oli kuollessaan 71-vuotias.

Jäämme kaipaamaan hyvää yhteistyökumppaniamme, joka väsymättä nosti esiin tärkeitä turvallisuuspoliittisia asioita ja jonka kanssa kävimme monta merkittävää keskustelua puolustuspolitiikasta. Hänen asiantuntemuksensa avasi uusia näkökulmia meille kaikille. Jäämme syvästi kaipaamaan myös hänen lämmintä ihmisläheistä huumoriaan.

Sainio oli syntynyt 29.9.1950. Hän valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1976 ja  työskenteli sen jälkeen muun muassa Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Pohjolan Sanomissa ja Avussa. Sainio oli opiskellut myös Kadettikoulussa ja yleistä historiaa Helsingin yliopistossa.

Pentti Sainio on julkaissut yhdeksän kirjaa, kuten Mitä tapahtui Urho Kekkoselle, Ministeri Mattila, Operaatio Ahtisaari, Harkimoiden hattutemppu, Maanpuolustusta vai suurvaltapolitiikkaa? , Armeijan hukatut miljardit, Minne Suomi pommittaa? Kummolan kääntöpiiri – Urheiluviihteen kulissien takaista peliä, Punaisia tappamassa – Valkoisen nuoren Osmo Selinheimon sota 1918

 

 

 

 

Jaa tämä:

Mitä Paavo Haavikko todella sanoi?

Matti Salminen keskittyy teoksessaan Haavikon yhteiskunnalliseen tuotantoon. Kirja Paavo Haavikon linja kertoo, miten ylistetystä runoilijasta kasvoi vuosikymmenten mittaan tiukka aikalaiskeskustelija ja yhteiskuntakriitikko.

Taiteen akateemikko, kirjailija Paavo Haavikko (1931–2008) oli yksi Suomen kansainvälisesti tunnustetuimmista ja käännetyimmistä kirjailijoista. Suomessa Haavikon maine oli kuitenkin hyvin kaksijakoinen. Runoja, näytelmiä, tv-käsikirjoituksia ja oopperalibrettoja kiiteltiin, mutta kirjailijan historiateokset, yhteiskuntakriittiset kirjoitukset sekä hänen antamansa televisio- ja lehtihaastattelut herättivät kipinöivää keskustelua, Haavikon sanoin tässä ”korkeakoulutetussa, mutta sivistymättömässä maassa”.

Paavo Haavikon lempiaiheita olivat suomalainen konsensus ja propaganda sekä kaikkialle levinnyt opportunismi ja pikkuporvarillisuus. Kirjailijan linja oli niin tiukka, että pahimmillaan – tai parhaimmillaan – hän sai vastaansa niin historiantutkijat, poliitikot kuin valtamedian edustajatkin.

Haavikko katsoi, että kirjailijan on kyettävä kirjoittamaan maailmasta sellaisena kuin hän itse sen näkee ja kokee – valmiiksi pureskeltu tieto ei hänelle kelvannut. Oman historiankirjoituksensa hän sanoi olevansa kirjoittamista historiasta, ei historiantutkimusta akateemisessa mielessä.

Kirjoituksillaan Paavo Haavikko loi omanlaisensa kertomuksen maailmasta ja erityisesti Suomen historiasta.

Matti Salminen on 65-vuotias tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Paavo Haavikon linja on hänen seitsemäs tietokirjansa. Salmisen tunnetuimpia teoksia ovat Yrjö Kallisen elämä ja totuus (2011), Pentti Haanpään tarina (2013), Toisinajattelijoiden Suomi (2016) ja Erno Paasilinnan kirjallinen elämä (2018). Lisäksi hän on toimittanut viisi Pentti Haanpään teosta, joista viimeisimmän Pentti Haanpään parhaat (2018) yhdessä Petri Laukan kanssa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Into Kustannus ja Supla etsivät yhdessä uusia kirjoittajakykyjä ja tositarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi ja kuulluiksi

Kuukauden kestävän kampanjan tavoitteena on löytää suurta yleisöä kiinnostavia tosielämän tarinoita ja kertojia niiden takaa.

Supla ja Into Kustannus etsivät yhdessä uusia kirjoittajakykyjä ja tositarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi ja kuulluiksi. Kirjoituskilpailussa haetaan koskettavia kertomuksia, uskomattomia selviytymistarinoita, samaistuttavia elämänkohtaloita ja kaikkea siltä väliltä.

Kilpailun parhaimmiston kanssa tehdään kustannussopimukset ja kirjat julkaistaan äänikirjoina Supla+-palvelussa lokakuussa 2021. Kuulijat saavat äänestää parhaimmistosta voittajan, joka palkitaan kustannussopimuksen lisäksi 30 vapaavalintaisella Into Kustannuksen kirjalla, sekä vuoden käyttöoikeudella Supla+ ja Ruutu+ -palveluihin.

Kirjoituskilpailu alkaa 15.3. ja siihen voi osallistua 18.4.2021 asti. Lue lisää kilpailusta täältä.

”Viime vuosien äänikirjojen suosion myötä kirjallisuuden pariin ovat löytäneet aivan uudet yleisöt. Uskon, että olemme aloittamassa ihan uutta kirjallisuuden ja kirjoittamisen aikakautta, jonka tekijöitä etsimme nyt yhdessä Suplan kanssa. Jaamme vision siitä, että äänikirja formaattina etsii jatkuvasti tuoreita muotoja ja uskomme, että sen täyttä potentiaalia ei olla vielä tavoitettu. Tämä tekee yhteistyöstä erityisen hedelmällistä molemmille osapuolille.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

“Äänikirjojen kulutus on rajussa kasvussa, eikä ihme, sillä puhuminen ja kuunteleminen on kuitenkin se ihan ensimmäinen tarinankerronnan muoto. Äänikirjoissa onkin palattu meille ihmisille luonnollisimpaan tapaan jakaa ja kuulla tarinoita. Olen vakuuttunut, että löydämme koskettavia, kiehtovia tai hauskoja tarinoita, jotka antavat elämyksiä kuulijoille ja kehittävät äänikirjailmaisua taas eteenpäin.” kommentoi Nelonen Median audiosisällöistä ja -palveluista vastaaja sisältöjohtaja Johannes Saukko.

Supla on Sanoman vuonna 2015 julkaisema sovellus, joka laajeni keväällä 2020 tarjoamaan kuuntelijoilleen podcast- ja radiosisältöjen lisäksi täysimittaista Supla+ -äänikirjapalvelua. Suplan kautta voi kuunnella kuukausitilauksella kaikkien suurimpien kustantajien äänikirjat, ja ilmaiseksi satoja podcasteja sekä kahdeksan radiokanavan live-lähetykset. Suplan tavoitteena on tarjota erilaista kuunneltavaa hetkeen kuin hetkeen. Into Kustannus on itsenäinen kotimainen kustantamo, jota on vuodesta 2007 lähtien ajanut intohimo vavahduttavaan kirjallisuuteen ja usko siihen, että kirjallisuuden parissa pitää myös viihtyä.

 

Jaa tämä:

Kuva: Anna-Lena Ahlström

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Rudberg, Denise

Tukholmassa asuva Denise Rudberg (s. 1971) on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Eleganttia jännitystä tarjoavaa Marianne Jidhoff -sarjaa on myyty yli neljä miljoona kappaletta ja sarjan kymmenes osa oli marraskuussa 2020 Ruotsin myydyin kirja.

Rudbergin historiallinen romaanisarja Liittolaiset kertoo nuorten naisten tärkeästä roolista toisen maailmansodan aikaan koodinpurkajina ja myös suomalaisilla on roolinsa. Sarjan ensimmäinen osa Salainen koodi nousi myös Ruotsissa heti myyntilistojen kärkeen.

Yhdeksän yön piina
Denise
Rudberg

Yhdeksän yön piina

Vieras joukossa
Denise
Rudberg

Vieras joukossa

Vaarallinen yhteys
Denise
Rudberg

Vaarallinen yhteys

Salainen koodi
Rudberg
Denise

Salainen koodi

Ihan vain väliaikaista
Denise Rudberg & Hugo Rehnberg

Ihan vain väliaikaista

Kun kello lyö viisi
Denise
Rudberg

Kun kello lyö viisi

Niin se sitten meni
Denise Rudberg & Hugo Rehnberg

Niin se sitten meni

Neljä kertaa kosto
Denise
Rudberg

Neljä kertaa kosto

Jaa tämä: