Avainsana-arkisto: Kortesuo

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Katleena Kortesuon uusin tietokirja kertoo puberteettisesta nyky-yhteiskunnasta

Kirjassa Kortesuo käy läpi yhteiskuntamme muutosta tunnevaltaiseksi hermokimpuksi, jossa päätökset ovat lyhytjänteisiä ja ratkaisut minäkeskeisiä.

Tunteet tapissa on Katleena Kortesuon 41. tietokirja ja se on tärkeä yhteiskunnallinen puheenvuoro, jossa käydään läpi puberteettisen yhteiskunnan nopea historia. Miksi meistä aikuisista tuli itsekeskeisiä teinejä?

Kirjan pääviestinä on tunnetaitojen merkitys. Ihminen ei voi eikä saa olla kylmä järkirobotti, mutta ilman tunteiden käsittelyn kykyä olemme vain lyhytjänteisiä oravia.

Tunteet tapissa myös varoittaa helppojen ja nopeiden tunnepäätösten riskeistä. Tunnevaltainen päätöksenteko on vaarallista sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Kirja koostuu tilastoista, tapausesimerkeistä, tutkimustuloksista ja asiantuntijoiden haastatteluista, jotka yhdistyvät toisiinsa Kortesuon sujuvalla kerronnalla. Kyseessä on laaja yhteiskunnallinen teos, joka näyttää suomalaiset aikuiset ja päättäjät varsin nolossa valossa.

Otteita kirjasta

Olemme yhteiskuntana erkaantuneet ikävistä tunteista. Kohtaamme vähemmän kuolemaa kuin esivanhempamme (toki hyvä niin), ja kuolevat ihmiset on siirretty kodeista hoitolaitoksiin. Sairauksia on vähemmän ja elämme pidempään. Emme näe yhteiskuntana nälkää, emme elä sodan keskellä emmekä kohtaa jatkuvaa kuoleman pelkoa. Kaiken lisäksi moni länsimainen yhteiskunta on turvassa luonnonmullistuksilta, koska sijaitsemme mutavyöry-, tulivuori- ja maanjäristysalueiden ulkopuolella. Elämä on siis mennyt kaikilla mittareilla parempaan suuntaan. 

Silti samalla tämä myönteinen kehitys on saanut meidät luulemaan, että jokainen negatiivinen tunne olisi pahasta. Ikään kuin ikävä tunne olisi jokin signaali epäonnistuneesta tai vääränlaisesta elämästä.

Vähitellen negatiivisista tunteista on tullut poikkeamia, epäkohtia, joita on syytä välttää. Emme enää muista, että ihmisyyteen ja elämään kuuluvat syyllisyys, ahdistus, pelko, suru, epävarmuus ja monet muut ikävät tunteet. Ne ovat osa meitä ja osa inhimillistä emootioiden palettia.

***

Aivojamme ei ole tehty sosiaalista mediaa ja ruutua varten

Aivomme on tehty elämään yhteisössä ja olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Haastattelin evoluutiobiologian ja -psykologian dosenttia Markus J. Rantalaa, joka kuvasi sosiaalisen median tuottamia ongelmia:

Sosiaalinen kasvokkaiskontakti, kosketus ja fyysinen läheisyys lisäävät aivoissa oksitosiinia, joka rauhoittaa mantelitumaketta ja stressijärjestelmää. Se on yksi tekijä, jonka takia metsästäjä-keräilijöiden sosiaalinen kulttuuri suojaa krooniselta stressiltä. Nyt kun meiltä puuttuu tämä komponentti, sosiaalinen verkosto, se edesauttaa stressin kroonistumista. Sosiaalinen media on oikeasti antisosiaalinen media. Kun ihmiset näkevät muiden antamia tykkäyksiä omiin kissavideoihinsa, se tuottaa hetkellisen dopamiiniannoksen ja mielihyvän tunteen. Mutta se ei toimi samoin kuin oksitosiini, eikä se rauhoita mantelitumaketta.

Markus J. Rantala 26.10.2023

Vaikka siis sometykkäykset ja kaverin hassun videon katsominen luovat meille illuusion yhteisöllisyydestä ja sosiaalisuudesta, se on sama kuin söisi 3D-tulostettua muoviporkkanaa. Ravintoarvo on jotain aivan muuta kuin pitäisi.

Katleena Kortesuo on tunnettu tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja. Kortesuo on kirjoittanut yli 40 tietokirjaa – viimeisimpänä Journalismin kuolema – mitä medialle oikein tapahtui (Tammi 2022) – ja hänet on palkittu Kultasulalla, Hopeasulalla ja Tietokirjailija-palkinnolla.

Jaa tämä:
Full-size Image

Kuva: Jarno Lindholm

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kortesuo, Katleena

Katleena Kortesuo on tunnettu tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja. Kortesuo on kirjoittanut yli 40 tietokirjaa – viimeisimpänä Journalismin kuolema – mitä medialle oikein tapahtui (Tammi 2022) – ja hänet on palkittu Kultasulalla, Hopeasulalla ja Tietokirjailija-palkinnolla.

Jaa tämä: