Avainsana-arkisto: koulukiusaaminen

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ajankohtainen uutuuskirja avaa koulukiusaamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja etsii keinoja kiusaamisen kitkemiseen

Elina Välimäen kirjassa Kiusatut – Kertomuksia koulusta nyt jo aikuiset kiusaamisen uhrit kertovat, miten kaltoinkohtelu on vaikuttanut heidän elämäänsä. Välimäki pohtii kiusaamista myös laajemmin yhteiskunnan ja lainsäädännön näkökulmasta. Mikä yhteiskunnassa ruokkii kiusaamista, ja miksi lainsäädännön epäkohtia ei korjata? 

Kiusaamisen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaamme. Kouluväkivalta voi aiheuttaa päihde- ja mielenterveysongelmia, traumatisoitumista, sekä vaikeuksia muodostaa ihmissuhteita ja kiinnittyä työelämään. Kiusattu saattaa havahtua vasta aikuisena siihen, että hänen ongelmiensa osasyynä on lapsuusajan koulukiusaaminen.

Kiusaamisen luonne on muuttunut yhä painostavammaksi. Sosiaalinen media mahdollistaa kiusaamisen ajasta ja paikasta riippumatta, ja kiusattu joutuu elämään jatkuvassa paineessa ja pelossa. 

Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia

Kiusaaminen sisältää monenlaisia tekoja, kuten eristämistä, syrjimistä, nimittelyä ja eriasteisia fyysisiä tekoja. Ne voivat täyttää jonkin rikoksen, esimerkiksi kunnianloukkauksen, vahingonteon tai pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Suurin osa koulukiusaamisesta tapahtuu alakoulussa ja yläkoulun alkuvaiheessa, jolloin tekijät ovat alle 15-vuotiaita. Näissä tapauksissa asia ei etene syyttäjälle. Vaikka rikosoikeudellisia seuraamuksia ei tule, ei rikosilmoituksen tekeminen silti ole turhaa. ”Se johtaa siihen, että poliisi tulee selvittämään asiaa ja myös lastensuojelu tulee mukaan”, julkisoikeuden professori Niina Mäntylä sanoo.

Vastuu lasten turvallisuudesta huolehtimisesta koulussa on viranomaisilla. Koululla on puuttumiskeinoja, mutta laki ei niiden osalta ole riittävän tarkka, sillä se ei määrittele ojentamiskeinojen ja kurinpitorangaistusten käytölle asteittaista etenemistä. Mäntylän mielestä asian vieminen lakiin olisi selkeä viesti siitä, että puuttumisessa pitää edetä systemaattisesti ja seurata kunkin puuttumiskeinon vaikutusta. Perusopetuslakiin tehtiin muutoksia viimeksi keväällä 2022, mutta vieläkään lainsäädäntö ei ole asianmukainen.

Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä 

Kirjaan haastatellut asiantuntijat huomauttavat, että Suomessa on tutkitusti paljon myös työpaikkakiusaamista. He uskovat kiusaamisen olevan laajempi yhteiskunnallinen ongelma.

”Se, minkälaiset ihmistyypit julkisuudessa nostetaan jalustalle ja miten ylistävästi aikuiset heistä puhuvat, paljastaa, minkälaisia ihmisiä yleisesti pidetään hyvinä, arvostettavina ja pärjäävinä. Toisaalta se, keitä aikuiset julkisesti mollaavat ja keiden ominaisuuksille he pahantahtoisesti naureskelevat, viestii siitä, millaiset ihmiset eivät ansaitse hyväksyntää.”

”Ei ole samantekevää, mihin sävyyn kanssaihmisistä puhutaan. Aikuisten välinen nokittelu, nimittely ja epäasiallinen puhe julkisuudessa hämärtävät sallitun ja kielletyn kohtelun rajoja. Julkisuudessa esiintyvien puhetavat heijastelevat myös koululaisten maailmaan.”

Kirja muistuttaa, että kiusaamisen kitkeminen on yhteinen asiamme. Kaikkiin kiusaamistekoihin pitää puuttua. Lisäksi tarvitsemme avoimen, suvaitsevaisen ja erilaisuutta sallivan ilmapiirin niin koulumaailmaan kuin koko yhteiskuntaankin.

Kirjaan haastatellut, nyt jo aikuiset koulukiusaamisen uhrit rohkaisevat muita kiusattuja puhumaan, etsimään apua ja vertaistukea. Raskaiden kokemusten jälkeenkin on mahdollista rakentaa hyvä elämä.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Johanna Kokko.

Elina Välimäki (FM) on erikoistunut seuraamaan rikos- ja oikeusaiheita ja erityisesti rikoksia kokeneiden asemaa. Vapaana toimittajana ja tietokirjailijana hän haluaa antaa äänen niille, jotka yhteiskunnassamme muuten usein ohitetaan. Hän on viehättynyt ihmisen kyvystä toipua, muuttua ja auttaa muita. Häneltä on aiemmin ilmestynyt tietokirja Ei unohdu koskaan – henkirikoksen jäljet (PS-kustannus, 2017).

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uusi lastenkirjasarja esittelee erilaisen toimintasankarin, 78-vuotiaan Rauha-mummon

Ilkka Olavin kirjoittama ja Kai Vaalion kuvittama Agenttimummo ja lentävät tekarit avaa hillittömän hauskan lastenkirjasarjan, jossa palvelutalossa asuva mummo on suojelupoliisin leivissä toimiva salainen agentti.

Kaksitoistavuotias Alex valmistautuu Fortnite-viikonloppuun kavereidensa kanssa, mutta joutuukin Rauha-mummonsa lapsenvahdiksi pieneen kylään. Miten viikonlopusta voi selvitä lanittamatta ja ilman toimivaa nettiä?

Pian Alex huomaa, ettei mummolassa kaikki olekaan pelkkää kanelipullaa ja kettukarkkeja – eikä mummo niin höperö kuin äiti väittää. Tietokonepelit vaihtuvat tosielämän seikkailuun.

Lastenkirjoissa ikäihmiset näyttäytyvät usein yksiulotteisina

Lastenkirjoissa usein kärttyisinä, herttaisina tai harmittomina sivustakatsojina esitettävät mummot ovat Agenttimummo-sarjassa aktiivisten toimintasankareiden rooleissa.

– Minulle oli tärkeää luoda varhaisnuorille kirjasarja, jossa lapselle turvallinen ikäihminen voi olla myös tarinan toiminnallinen, vauhdikas ja jopa jännittävä päähahmo, Ilkka Olavi kertoo.

Kirjasarja sai alkunsa mummon kaipuusta.

– Oma mummoni oli hiljattain nukkunut pois. Sen lisäksi, että Agenttimummosta kirjoittaminen oli ikävän taltuttamista, halusin kirjoittaa hauskalla tavalla eräänlaisen kunnianosoituksen kaikille rohkeille ja itsenäisille supermummoille.

Mummo ja lapsenlapsi löytävät kadotetun yhteyden

Sarjan avausosa on pohjimmiltaan tarina mummon ja lapsenlapsen kadotetusta yhteydestä ja sen löytämisestä uudelleen. Voiko sukupolvien välisen kuilun kuroa umpeen? Miten lapsenlapsi suhtautuu isovanhempaansa, kun tästä paljastuu kokonaan uusia kerroksia?

”Tasasin hengitystäni ja yritin selventää ajatuksiani. Pässinlihaa oli siis se, että mummo eli vauhdikasta kaksoiselämää ja nähtävästi täysin järjissään! Mutta keiden kanssa ja miksi? Kuka Rauha-mummoni todellisuudessa oli?”

Lopulta Alex avautuu mummolleen myös salaisuuksistaan – ulkonäköpaineista ja koulukiusaamisesta. Vaikka hän kamppailee mummon kanssa rikollisia vastaan, koulun käytävillä hänen pahimmat vihollisensa ovat koulukiusaaja Veikko ja kasvoilla kukkiva akne.

”Vedin syvään henkeä lopetettuani, ja valtava helpotuksen tunne vyöryi ylitseni kuin hyökyaalto. ”Tiedätkö, tuo on sinun salaisuutesi…” mummo aloitti sanojaan harkiten. ”Huomaatko, miten helpottavaa on jakaa salaisuus toisen kanssa?”

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Ilkka Olavi on kirjailija ja näyttelijä. Hän on kirjoittanut useita nuortenkirjoja, sekä vastannut nuorten kysymyksiin Demi-lehden Kysy kundilta -palstalla.

Kai Vaalio on ansioitunut lastenkirjojen kuvittaja. Hänen käsialaansa ovat muun muassa suositun Isämies-sarjan kuvitukset.

Jaa tämä: