Avainsana-arkisto: koulutus

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ajankohtainen uutuuskirja avaa koulukiusaamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja etsii keinoja kiusaamisen kitkemiseen

Elina Välimäen kirjassa Kiusatut – Kertomuksia koulusta nyt jo aikuiset kiusaamisen uhrit kertovat, miten kaltoinkohtelu on vaikuttanut heidän elämäänsä. Välimäki pohtii kiusaamista myös laajemmin yhteiskunnan ja lainsäädännön näkökulmasta. Mikä yhteiskunnassa ruokkii kiusaamista, ja miksi lainsäädännön epäkohtia ei korjata? 

Kiusaamisen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaamme. Kouluväkivalta voi aiheuttaa päihde- ja mielenterveysongelmia, traumatisoitumista, sekä vaikeuksia muodostaa ihmissuhteita ja kiinnittyä työelämään. Kiusattu saattaa havahtua vasta aikuisena siihen, että hänen ongelmiensa osasyynä on lapsuusajan koulukiusaaminen.

Kiusaamisen luonne on muuttunut yhä painostavammaksi. Sosiaalinen media mahdollistaa kiusaamisen ajasta ja paikasta riippumatta, ja kiusattu joutuu elämään jatkuvassa paineessa ja pelossa. 

Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia

Kiusaaminen sisältää monenlaisia tekoja, kuten eristämistä, syrjimistä, nimittelyä ja eriasteisia fyysisiä tekoja. Ne voivat täyttää jonkin rikoksen, esimerkiksi kunnianloukkauksen, vahingonteon tai pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Suurin osa koulukiusaamisesta tapahtuu alakoulussa ja yläkoulun alkuvaiheessa, jolloin tekijät ovat alle 15-vuotiaita. Näissä tapauksissa asia ei etene syyttäjälle. Vaikka rikosoikeudellisia seuraamuksia ei tule, ei rikosilmoituksen tekeminen silti ole turhaa. ”Se johtaa siihen, että poliisi tulee selvittämään asiaa ja myös lastensuojelu tulee mukaan”, julkisoikeuden professori Niina Mäntylä sanoo.

Vastuu lasten turvallisuudesta huolehtimisesta koulussa on viranomaisilla. Koululla on puuttumiskeinoja, mutta laki ei niiden osalta ole riittävän tarkka, sillä se ei määrittele ojentamiskeinojen ja kurinpitorangaistusten käytölle asteittaista etenemistä. Mäntylän mielestä asian vieminen lakiin olisi selkeä viesti siitä, että puuttumisessa pitää edetä systemaattisesti ja seurata kunkin puuttumiskeinon vaikutusta. Perusopetuslakiin tehtiin muutoksia viimeksi keväällä 2022, mutta vieläkään lainsäädäntö ei ole asianmukainen.

Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä 

Kirjaan haastatellut asiantuntijat huomauttavat, että Suomessa on tutkitusti paljon myös työpaikkakiusaamista. He uskovat kiusaamisen olevan laajempi yhteiskunnallinen ongelma.

”Se, minkälaiset ihmistyypit julkisuudessa nostetaan jalustalle ja miten ylistävästi aikuiset heistä puhuvat, paljastaa, minkälaisia ihmisiä yleisesti pidetään hyvinä, arvostettavina ja pärjäävinä. Toisaalta se, keitä aikuiset julkisesti mollaavat ja keiden ominaisuuksille he pahantahtoisesti naureskelevat, viestii siitä, millaiset ihmiset eivät ansaitse hyväksyntää.”

”Ei ole samantekevää, mihin sävyyn kanssaihmisistä puhutaan. Aikuisten välinen nokittelu, nimittely ja epäasiallinen puhe julkisuudessa hämärtävät sallitun ja kielletyn kohtelun rajoja. Julkisuudessa esiintyvien puhetavat heijastelevat myös koululaisten maailmaan.”

Kirja muistuttaa, että kiusaamisen kitkeminen on yhteinen asiamme. Kaikkiin kiusaamistekoihin pitää puuttua. Lisäksi tarvitsemme avoimen, suvaitsevaisen ja erilaisuutta sallivan ilmapiirin niin koulumaailmaan kuin koko yhteiskuntaankin.

Kirjaan haastatellut, nyt jo aikuiset koulukiusaamisen uhrit rohkaisevat muita kiusattuja puhumaan, etsimään apua ja vertaistukea. Raskaiden kokemusten jälkeenkin on mahdollista rakentaa hyvä elämä.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Johanna Kokko.

Elina Välimäki (FM) on erikoistunut seuraamaan rikos- ja oikeusaiheita ja erityisesti rikoksia kokeneiden asemaa. Vapaana toimittajana ja tietokirjailijana hän haluaa antaa äänen niille, jotka yhteiskunnassamme muuten usein ohitetaan. Hän on viehättynyt ihmisen kyvystä toipua, muuttua ja auttaa muita. Häneltä on aiemmin ilmestynyt tietokirja Ei unohdu koskaan – henkirikoksen jäljet (PS-kustannus, 2017).

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tarvitseeko köyhän käydä koulua?

Suomen koulutuspolitiikan tulevaisuus -kirja  julkaistaan Työväenliikkeen kirjastossa 15.9. klo 17 (Sörnäisten rantatie 25 A 1), keskustelussa mukana entinen opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson, SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen  ja koulutussosiologian asiantuntija Maria Rytkönen. Tervetuloa!

Katri Söderin ja Anette Karlssonin toimittama teos Suomen koulutuspolitiikan tulevaisuus (Into Kustannus 2016) pureutuu Suomen koulutuksen tämänhetkiseen tilaan ja siihen, mikä on sen tulevaisuus tilanteessa, jossa subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajataan ja vähän koulutettujen lapsista kasvaa vähän koulutettuja.

Tasa-arvo on ollut Suomen koulutuspolitiikan avain ja johtanut ylistettyyn PISA-menestykseen, mutta tilanne on nyt muuttumassa. Erot esimerkiksi ammattikoulun ja lukion käyneiden tietoteknisissä taidoissa ovat huomattavat.

Teoksen kirjoittajat perehtyvät Suomen koulutuspolitiikkaan eri näkökulmista: käsittelyyn pääsevät niin koulutuksen periytyvyys, ammatillisen koulutuksen kehittäminen kuin opiskelijan toimeentulokin. Kaikki koulutusasteet saavat oman osansa pohdinnoista.  Tärkein kysymys onkin, onko Suomesta tulossa koulutuksen suhteen luokkayhteiskunta ja miten koulutuspolitiikkaa tulisi kehittää sen välttämiseksi.

Katri Söder on Työväen Sivistysliiton koulutusjohtaja ja Anette Karlsson Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja. Kirjoittajien joukossa on muun muassa kouluhallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho, entiset opetusministerit Krista Kiuru ja Jukka Gustafsson sekä entinen Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru.

https://intokustannus.fi/kirja/suomen-koulutus%c2%adpolitiikan-tulevaisuus/

ISBN: 978-952-264-681-1

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Katri Söder, katri.soder@tsl.fi
Anette Karlsson, anette.h.karlsson@gmail.com

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirja: Koululainen tarvitsee kasvatusta eikä kännykkäpelejä

”Mitä varsinaisesti tarkoittavat lapsilähtöisyys, ihmiskeskeisyys ja elämälähtöisyys? Entä mitä vapaus tarkoittaa hyvässä lapsilähtöisessä kasvatusajattelussa?”

Pienten koululaisten aloittaessa syyslukukauden puurtamisen on jälleen ajankohtaista nostaa kasvatuksen periaatteet keskusteluun. Jarno Paalasmaan Maailman parhaat kasvatusajatukset (Into Kustannus 2016) peräänkuuluttaa filosofisia ja humanistisia näkökulmia kasvatukseen klassikkoajattelijoiden hengessä.

Rousseaun, Pestalozzin, Steinerin ja muiden kasvatusajattelijoiden tärkeimpiä oivalluksia esittelemällä Paalasmaa kiteyttää taitavasti näkemyksiään siitä, mikä nykyisessä kasvatusajattelussa on vialla: sivistysajattelu on unohtunut talouspuheen ja digitalisaation ylistyksen vallatessa myös kasvatuskeskustelun. Lapsi tarvitsee vapautta leikkiä luonnossa eikä kännykkäruudun tuijottamista.

Paalasmaa kysyy kirjassaan: ”Olemmeko menettämässä kasvatuksessa lopullisesti jotain sellaista, mitä emme saisi menettää? Nykykeskustelussa painottuu liikaa tieto ja taito-oppiminen, kasvatuksen kustannuksella. Oppimaan oppimisen rinnalle tarvitaan näkökulmia kasvamaan kasvamisesta.”

Paalasmaa on opettaja ja kasvattaja 20 vuoden kokemuksella. Hän on ollut myös Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja ja mukana Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativassa työryhmässä. Maailman parhaat kasvatusajatukset on Paalasmaan viides kasvatusaiheinen kirja. Teoksesta löytyy kiinnostavia näkökulmia ja ajattelemisen aihetta niin vanhemmille kuin ammattikasvattajillekin.

ISBN: 978-952-264-669-9

https://intokustannus.fi/kirja/maailman-parhaat-kasvatusajatukset/

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Mika Rönkkö
mika.ronkko@intokustannus.fi
+358504362170

Jaa tämä: