Avainsana-arkisto: musiikki

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia taustoittaa epätasa-arvoista musiikkialaa

Suomalaisista musiikintekijöistä vain viidennes on naisia tai muunsukupuolisia. Uutuuskirjassa Lailasta Almaan musiikintutkijat täydentävät historiankirjoitusta nostamalla esille naisten työpanoksen. He löysivät kolme merkittävää kultakautta, jolloin naisten populaarimusiikki kehittyi.

Populaarimusiikin historia, kuten valtaosa muustakin historiankirjoituksesta, on viime vuosiin saakka ollut miehistä. Historiaa kirjoitetaan miesten tekojen ja toimijuuden kautta, miehille keskeisistä aloista ja tapahtumista. Naisten työn kautta kuunneltuna populaarimusiikin historiassa nousevat esiin eri painopisteet. Kirjassaan Lailasta Almaan Anna-Elena Pääkkölä ja Tiina Käpylä kuvaavat, miten naiset ovat muuttaneet ja muovanneet populaarimusiikin kulkua.

Tarina alkaa 1950-luvulta Laila Kinnusesta ja päättyy vuoteen 2020 ja Alma Miettiseen. Kirjassa käydään läpi populaarimusiikin aikakaudet, tyylit ja genret. Aikamatkalla kuullaan satojen artistien ja muusikoiden tarina. Heistä kirjaan on haastateltu yli 70. Osa heistä pääsee ääneen ensimmäistä kertaa huolimatta pitkästä urasta, osan tarinat ovat vasta aluillaan.

”Miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki”

Teoston teettämässä kyselytutkimuksessa suurin syy naisten ja muunsukupuolisten vähäiselle määrälle musiikintekijöissä on perinteinen miehisyys ja vallitsevat asenteet. Vastauksissa nousevat toistuvasti esille hyvä veli -kerhot, miehet musiikkiteollisuuden portinvartijoina sekä yleisesti tunne siitä, että miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki.

Anna-Elena Pääkkölä ja Tiina Käpylä ovat syventyneet aiheeseen yhdessä Henna-Riikka Peltolan kanssa tekemässään tutkimusartikkelissa Populaarimusiikkitoiminnassa koettu sukupuolittunut epäasiallisuus. Lailasta Almaan -kirjassa he keskittyvät häirinnän ja alan ongelmien sijaan ensisijaisesti naisten uriin ja saavutuksiin.

Jazz-iskelmän myötä naiset alkavat laulaa naisten kokemuksista

Yksi kirjan keskeisimmistä havainnoista on kolme merkittävää käännekohtaa, jolloin naisten populaarimusiikki kehittyi. Naisten ensimmäinen musiikillinen kultakausi suomalaisessa populaarimusiikissa oli jazz-iskelmän aika 1950–1963. Naisten määrä laulajina kasvoi ja moni päätyi yhä suurempien yleisöjen tietoisuuteen levytysten kautta.

”He edustivat uutta, toiveikasta ja raikasta sodanjälkeistä sukupolvea. Naisten toimiminen julkisissa ammateissa, kuten laulajana, oli yhä hyväksyttävämpää, vaikka taustamuusikot olivat yhä miehiä. Kappaleiden aiheet alkoivat myös vaihtua.”

Rocknaisten tuleminen laajentaa iskelmän ja popin naiskuvaa

Naisten toinen musiikillinen kultakausi ajoittuu vuoden 1995 vedenjakajan molemmin puolin. Sen taustalta löytyy 1990-alussa kansainvälinen teinitytöille markkinoitu viihde, jossa kohderyhmää kiinnostavat aiheet nostettiin tärkeiksi ja hyväksytyiksi. Musiikillisesti esikuvia oli tarjolla enemmän 1980-luvun pioneerien, kuten Liisa Akimofin myötä.

Vuonna 1995 ilmestynyt Alanis Morrisetten Jagged Little Pill -esikoisalbumi avasi musiikkiteollisuuden ja valtavirtamedian silmät naisten potentiaalille rockin parissa. Samana vuonna ilmestyi monia muitakin merkittäviä kansainvälisten ja suomalaisten artistien ja muusikoiden albumeita, ja naisten julkaisujen määrä kasvoi huomattavasti. Pian sen jälkeen Suomen populaarimusiikkikentälle saapuivat Jonna Tervomaa ja Maija Vilkkumaa, minkä lisäksi Spice Girls muutti tyttöjen ja naisten maailmaa radikaalisti kansainvälisellä tasolla.

Iskelmän ja popin feminismi näkyikin 1990-luvulla enemmän siinä, mitä nainen sai artistina tehdä tai mitä ja miten hän sai laulaa. Ääniestetiikka muuttuikin kohti pop-estetiikkaa. Laulusta tuli suorempaa ja nasaalit äänet saivat kuulua, mikä kuului eritoten tyttöyhtyeiden musiikissa.”

Musiikin tekijöitä tuli jatkuvasti lisää myös vaihtoehtomusiikkiin, punkkiin ja metalliin. Varsinkin metallin suosio nousi vuosituhannen vaihteessa ja mahdollisti jälleen uuden tavan olla nainen ja muusikko.

Naiset osallistuvat musiikin tekemiseen ja julkaisemiseen

Suomalaisten naisten populaarimusiikin kolmas kultakausi alkaa vuodesta 2008 ja Chisun ensimmäisestä, täysin hänen itse tekemästään ja tuottamastaan albumista. Musiikin tuottamiseen tarvittava teknologia yleistyy ja halpenee kaikkien saataville. Asenneilmasto muuttuu, naisten odotetaan osallistuvan musiikin tekemiseen, myös musiikin omatoiminen julkaiseminen yleistyy vauhdilla.

”Chisu ja Paula Vesala ovat esimerkkejä popmusiikin vaikuttajista, jotka löysivät urilleen 2010-luvun puolella upouudet suunnat. Heidän ansionsa laulaja-lauluntekijöinä ovat kiistattomat, ja heidän suhteensa musiikin tuottamiseen, uusien soundien keksimiseen ja suomalaisen popin eteenpäin viemiseen täytyy mainita erikseen. Chisu ja Vesala ovat toistuvasti ottaneet musiikillisen moukarin käteensä ja rikkoneet säpäleiksi valtavirtapopin musiikkiin ja esiintyjien ulkonäköön liittyviä sääntöjä, sukupuolirooleja ja live-esitysten mahdollisuuksia.”

Paikallisten bändikellareiden kautta koko kansan artisteiksi

Kirja kuvaa myös, miten populaarimusiikin eri genret ovat kehittyneet eri puolella Suomea paikallisten musiikintekijöiden ansiosta. Kirjoittajat ovat Turun yliopiston musiikkitieteen oppiaineen kasvatteja, ja kaupunki onkin esillä monien eri tyylilajeihin lukeutuvien artistien ja kokoonpanojen työn kautta.

Pori kuvaillaan yhtenä Suomen aktiivisimpana bändikaupunkina myös naisten näkökulmasta. Oulun, Lapin ja esimerkiksi Rovaniemen tanssilavakulttuuri ja punk-musiikki ovat esillä. Kirjassa muistutetaan, miten Lahti oli 2000-luvun alussa yksi räpmusiikin keskeisistä näyttämöistä, ja Jyväskylä ja piskuinen Kuhmo ovat puolestaan tuottaneet Indie-Pop-tekijöitä. Tampere on edustettuna lukuisten musiikkialalla vaikuttavien naisten kautta.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Fanni Noroila.

Anna-Elena Pääkkölä on musiikintutkija ja laulaja-lauluntekijä, jolle suurimpia innoittajia ovat suomalainen iskelmä, populaarimusiikki, ooppera ja musikaalit. Tutkimustyössään Pääkkölä keskittyy musiikin, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin.

Tiina Käpylä on naisten näkökulmiin erikoistunut populaarimusiikin tutkija, tuottaja ja tietokirjoittaja, joka on kiinnostunut populaarimusiikin tyyleistä ja skeneistä sekä naisten tekijyydestä ja toimijuudesta.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Musiikillinen elämäkerta Aki Sirkesalosta paljastaa millainen koko kansan rakastama huippumuusikko oli kulisseissa

Uransa aikana yli 100 000 levyä myyneen Sirkesalon elämästä on kerrottu vielä verrattain vähän. Tuore elämäkerta Aki Sirkesalo – Musiikki soi raottaa ensimmäistä kertaa verhoja muusikon rikkaaseen historiaan ja musiikin siivittämään arkeen.

”Musiikki groovasi. Se ei ollut rockia, se ei ollut iskelmää, se oli aivan jotain muuta…”

Sirkesalo olisi täyttänyt kuluvana vuonna 60 vuotta

Aki Sirkesalo – Musiikki soi on ensimmäinen kirja huippumuusikko Aki Sirkesalon urasta ja tämän liian varhain päättyneestä elämästä. Teos uppoutuu Aki Sirkesalon elämään muusikkona ja musiikkitoimittajana ja käy läpi hänen intohimoista taivaltaan musiikin parissa. Jo pienenä Sirkesalon sisällä soi bändi, jonka musiikki siirtyi vihkoihin ja demokaseteille. Hän omaksui eri musiikkityylejä progesta punkiin ja reggaesta souliin. Vuonna 1995 ilmestyneen Mielenrauhaa-albumin myötä määrätietoisen musiikintekijän visio ja Suomen kansan maku kohtasivat toisensa. Ensimmäinen soololevy oli välitön menestys.

”Tšeljabinskiin saavuttua Aki kaiken lisäksi sairastui…Paikallisessa sairaalassa kielimuuri oli korkea, mutta hoitohenkilökunta tuntui ymmärtävän vaivan.

”Ne laitto siellä kurkkuun jotain mömmöä ja piikkiä perseeseen ja verenpainelääkkeitä”, Aki kertoi kotiuduttuaan Rumban haastattelussa Timo Pennaselle.

Juuri tuon piikin asianosaiset muistavat hyvin. Lääkettä annosteltiin julmetun kokoisesta ”truutasta”, josta Aki päättäväisesti alkuun kieltäytyi… Pitkin hampain Aki otti lääkkeen vastaan, ja oireet hävisivät. Mitä lääkettä ruiskussa oli, ei tiedä kukaan. Ja ehkä parempi niin.”

Valovoimainen musiikkipiirien isähahmo

Sirkesalon musiikillinen elämäkerta perustuu haastatteluihin ja arkistomateriaaleihin. Haastatteluja ovat antaneet lukuisat Akin ystävät, yhteistyökumppanit, musiikkialan vaikuttajat ja aikalaismuusikot.

Sessiot saatiin nippuun aivan joulun alla, ja niinpä Aki halusi kutsua Suomessa paikalla olevan työryhmän studioon kuuntelemaan lopputulosta. Tunnelma oli katossa, sillä kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä levyyn. Rupeaman jälkeen olisi hyvä ottaa iisisti… Aki oli lähdössä studiolta suoraan lentokentälle ja sieltä Thaimaan Khao Lakiin. Nylund soitti hänelle taksin, jota odotellessa Ala-Kojola jäi vielä ovenpieleen juttelemaan Akin kanssa. Ison porukan jouluntoivotukset olivat veljelliset ja halailun täyteiset. Kukaan ei tiennyt, että ne jäisivät lopullisiksi jäähyväisiksi.”

Antti Luukkanen ja Laura Haarala kuvaavat kirjassaan taitavasti ja avoimesti Sirkesalon elämän eri puolia sekä kehitystä nuoresta muusikonalusta koko kansan rakastamaksi taiteilijaksi. Aki Sirkesalo jätti kuulijoihinsa valovoimaisuudessaan lähtemättömän vaikutuksen, joka huokuu elämäkerrassa haastateltujen henkilöiden kertomuksissa.

Antti Luukkanen (s. 1975) on koko ikänsä musiikin parissa viihtynyt toimittaja. Hän on kirjoittanut Soundiin vuodesta 1998 lähtien artistihaastatteluja sekä levyarvosteluja. Akaan Viialassa asuva Luukkanen on erityisen kiinnostunut suomalaisen populaarikulttuurin ja rockin historiasta.

Akaan Toijalasta kotoisin oleva Laura Haarala (s. 1982) on musiikkialan asiantuntija, joka on erikoistunut populaarimusiikkiin ja -kulttuuriin ja musiikkialan tuotantoihin. Haarala on vaikuttanut kulttuurialan yhdistyksissä, laulanut useissa yhtyeissä ja kirjoittanut mm. Bändin käsikirjan (2018) Aiju Salmisen ja Hanna Kauppisen kanssa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.


Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena.

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.

Into Kustannus julkaisee lokakuussa yhdessä Nelonen Media -radioiden kanssa Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjakokonaisuuden. Kanavan monitahoista historiaa juhlistetaan printtiteoksella ja uudenlaisella audiotuotannolla, joka yhdistää äänikirjan ja kuunnelman omaksi formaatikseen. Juhlakirjakokonaisuuden kansi tulee olemaan odottamisen arvoinen helmi juhlavuodelle.

“Juhlakirjakokonaisuuden eri formaatit tulevat kukin omalta osaltaan syventymään kirjan kokemuksellisuutta: uudenlainen audiotuotanto lähtee kuuntelijan näkökulmasta liikkeelle yhdistäen muun muassa perinteisiä äänikirjan, kuunnelman ja podcastin ominaisuuksia toisiinsa. Painetusta kirjasta tulee taas visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus, jonka luokse haluaa palata kerta toisensa jälkeen.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

Radio Suomipop on kahdenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa populaarikulttuurikentässä. Kanavan persoonat – mm. Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, Juha Perälä ja Hovimuusikko Ilkka ovat nousseet radiotaivaalla aivan omaan galaksiinsa. Radio Suomipop on ollut vuosien saatossa myös mahdollistavana ponnahduslautana lukuisille kotimaisille artisteille. Esimerkiksi Lauri Tähkä ja Arttu Wiskari lähtivät lentoon juuri Suomipopin siivittäminä.

”Valitsin rautakapassa asiakkaalle tapetteja ja kuulin, kuinka Suomipopilta pärähti eetteriin Mökkitie. Sen jälkeen myivät tarvikkeita jo muut jätkät. Suomipopin musavelhot antoivat minulle ja biisilleni mahdollisuuden!” Näin kauniisti kertoo kanavan merkityksestä uralleen Arttu Wiskari. ”Olen maksanut velkaani Suomipopille tunnollisesti – sillä se olin minä, joka lahjoitti heille Hovimuusikon.”

Ja Lauri Tähkä jatkaa: ”Pakko myöntää – Tyttörukka oli hitti jo syntyessään, mutta Suomipop teki siitä megahitin!”

Painettu kirja sisältää reilusti paljastuksia ja runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia kanavan vieraista, risteilyistä, festareilta ja studion syövereistä. Kanavan vannoutuneiden fanien kohtaloilla on kirjassa oma, tärkeä roolinsa. Monet kuuntelijat ovat rytmittäneet koko elämänsä kanavan kanssa samaan tahtiin. Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjan sisällöntuotannosta vastaa kirjailija Antto Terras.

”Juhlakirjakokonaisuuden myötä lukijat ja kuuntelijat pääsevät vieläkin lähemmäksi Suomen rakastetuimpien radioäänien elämää. Kirja antaa myös tekijöille mahdollisuuden kertoa myös ne hiemoimmat, mutta myös ne noloimmat hetket radiotaajuuksilla”, kertoo Radio Suomipop -radiokanavan ohjelmapäällikkö Sami Virtanen.

Lisätietoja:

Into Kustannus: Camilla Gabrielsson / 0456682223 / camilla.gabrielsson@intokustannus.fi

Nelonen Media: Sami Virtanen / 0505957024 / sami.virtanen@sanoma.com

Lue lisää kirjasta täältä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juice 70 vuotta! Tervetuloa Juice puhuu -kirjanjulkistamistilaisuuteen

Kansantaiteilija Juice Leskisen syntymäpäivää juhlistetaan tänään 19.2.2020 sekä Bar Loosessa että Helsingin Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla. Klo 17 alkava Bar Loosen tilaisuus on samalla Juice puhuu – Kootut muistelmat -kirjanjulkistamistilaisuus.

Suomirockin legenda Juice Leskinen täyttäisi tänään 70 vuotta. Edesmennyttä legendaa muistellaan tänään Bar Loosessa (Annankatu 21, 00100 Helsinki) klo 17 alkavassa kirjanjulkistamistilaisuudessaJuice puhuu perustuu leikkaamattomiin, alkuperäisiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Leskinen itse pyysi nauhat viimeisinä vuosinaan 2000-luvun alussa CD-levyille poltettuna antaakseen ne uudelle vaimolleen, koska ei itse jaksanut kertoa tälle tarinaansa.

 

Illan aikataulu:
17:00 Tilaisuus alkaa
18:00 Juice-paneelikeskustelussa kirjan tekijät Kaj Lipponen, Harri Tuominen, Waldemar Wallenius ja kirjailija Arno Kotro
19:00 Juho Pitkänen tulkitsee Juicea

Lisätietoja löydät täältä.

Juice puhuu – Kootut muistelmat teoksen tekijät Harri TuominenWaldemar Wallenius ja Kaj Lipponen saapuvat myös Arno Kotron haastateltaviksi Helsingin Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalle tänään kello 17 (Kirjatalo, Keskuskatu 1, 00100 Helsinki).

Lue lisää tilaisuudesta täältä.

Lämpimästi tervetuloa molempiin tilaisuuksiin!

Arvostelukappaleetarvostelukappaleet@intokustannus.fi

Haastattelupyynnöt:
Camilla Gabrielsson
markkinointi- ja viestintäkoordinaattori
Puh. 045 668 2223
Sähköp. camilla.gabrielsson@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Erakot, Juice Leskinen ja muita omintakakeisia suomalaisia

Juice Leskinen täyttäisi 70 vuotta 19. helmikuuta 2020, jolloin Into julkaisee “Juice puhuu – Kootut muistelmat”. Ainutlaatuinen teos perustuu 40-tunnin leikkaamattomiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Juice oli luonteenlaadultaan erakko ja perin omintakeinen ihminen. Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen. Milla Peltosen “Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita” kertoo yhteiskunnan “ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä. Se tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla. Se kurkkii myös menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, ja kertoo niin tunnettujen kuin tuntemattomien erakkojen kiehtovia tarinoita.

Marilyn, Syksyn sävel, Viidestoista yö, Ei elämästä selviä hengissä…
1990-luvun alkuun tultaessa Juice Leskinen oli muuttanut suomalaisen rockmusiikin.
Hän täytti 40 vuotta ja keskittyi myöhempinä vuosina kirjoittamiseen, perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa toimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius pistivät nauhurin pyörimään ja haastattelivat Juicea kuukausien ajan.
Tuloksena syntyi ensin huikea 40-tuntinen radio-ohjelma, ja nyt 30 vuotta myöhemmin kustannustoimittaja Kaj Lipponen on herättänyt henkiin alkuperäisestä haastatteluaineistosta teoksen Juice puhuu – Kootut muistelmat.
Ainutlaatuinen kirja perustuu leikkaamattomiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Se julkaistaan Juicen 70-vuotispäivillä 19. helmikuuta kello 18 Bar Loosessa (Annankatu 21, Helsinki), tervetuloa!

Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen. Tai ainakaan niinkuin yksioikoiset käsityksemme heistä. Keitä ja mitä erakot ovat? Miksi he ovat valinneet elämän muiden ulottumattomissa, vai ovatko? Mitä he haluavat elämäntavallaan sanoa, vai haluavatko? Mitä erakkous meikäläisissä oloissa oikeastaan merkitsee?
Kirjallisuudentutkija Milla Peltosen tietokirja Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita kertoo yhteiskunnan “ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä. Se tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla.
Se kurkkii menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, kertoo Lapin kultaerokkojen tarinoita ja kulkee legendojen jäljillä mutta keskustelee ennen muuta suomalaisten nykyerakkojen kanssa. Ja kertoo heidän kiehtovat tarinansa.

Jukka Tapio ”Waldemar” Wallenius on suomalainen musiikkijournalisti. Wallenius on uransa aikana perustanut viisi populaarimusiikkiin erikoistunutta lehteä (mm. Soundin), ja neljässä niistä hän on toiminut päätoimittajana. Lisäksi hän on juontanut 1980-luvun lopulla Yleisradion TV-musiikkiohjelmaa Yölinja ja työskennellyt myös tamperelaisessa Radio 957:ssa.
Harri Tuominen on Ylen musiikkitoimittaja, joka pitää Yle Radio 1-kanavalla maailmanmusiikki- ja jazz-ohjelmia. Hän toimi Radio 957:n musiikkipäällikkönä kanavan perustamisesta lähtien vuodesta 1985 vuoteen 1992 asti. Yle Radio Suomen musiikkitoimituksen päällikkönä Tuominen oli vuosina 1995–2003.
Kaj Lipponen on vuosaarelainen kustannustoimittaja ja suomentaja.
Milla Peltonen on pirkanmaalainen vapaa tutkija ja tietokirjailija, joka haaveilee hiljaisesta elämästä metsässä. Hänen edellinen teoksensa Paperilla seisova perkele – Hannu Salaman elämä ja kirjat (2016) oli arvostelumenestys.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juice Leskinen omin sanoin, Millenniaalit ja ruokaväärennökset

19. helmikuuta 2020 on suomalaisen populaarikulttuurin merkkipäivä: Juice Leskisen syntymästä tulee silloin 70 vuotta ja Into julkaisee “JUICE PUHUU – Kootut muistelmat”, joka perustuu Harri Tuomisen ja Waldemar Walleniuksen 90-luvun alussa tekemiin Juicen haastatteluihin. Heti loppiaisen jälkeen kauppoihin ilmestyy Tuija Sorjasen & Annina Vainion “Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät” ja Mari Koistisen “Syötkö väärennettyä ruokaa? – Elintarvikepetokset meillä ja muualla“. 

Kun Juice Leskinen täytti 40 vuotta 1990, hän oli jo noussut suomalaisen rock-musiikin legendaksi, ja keskittyi myöhempinä vuosinaan kirjoittamiseen, perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa musiikkitoimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius haastattelivat Juicea kuukausien ajan. Haastattelujen pohjalta tehtiin 40-tuntinen radio-ohjelma.
Juicen 70-vuotispäivänä 19.2.2020 ilmestyvä JUICE PUHUU – Kootut muistelmat perustuu näihin leikkaamattomiin, alkuperäisiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päästetty julkisuuteen. Leskinen itse pyysi 2000-luvun alussa nauhat CD-levyille poltettuna antaakseen ne uudelle vaimolleen, kun ei itse jaksanut kertoa tälle tarinaansa.

Miten toteuttaa unelmansa maailmassa, jonka ainoa varma asia on jatkuva epävarmuus? Tervetuloa millenniaalien, 1980–1990-luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten maailmaan. Tuija Sorjasen & Annina Vainion Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät tarjoaa kiehtovan katsauksen siihen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, jossa nuoret aikuiset elävät.
Edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa säännöstä poikkeukseksi. Lyhytikäiset parisuhteet, työn epävarmuus ja huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille uusi normaali. Millaista maailmaa tuo sukupolvi haluaa ja voi rakentaa?
Äänessä on 22 kirjaan haastateltua millenniaalia, joiden lisäksi kirjoittajat ovat hyödyntäneet tiedonhankinnassaan tilastoja, tutkimustietoa ja Tampereen yliopiston Jako kahteen? -tutkimushankkeen tuloksia. Haastateltavina on joukko millenniaalisukupolven vahvimpia ääniä. Muun muassa koreografi Sonya Lindfors, palkittu runoilija Susinukke Kosola, demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi ja trap-artisti Wille Hyvönen.
Kirjoittajat Tuija Sorjanen ja Annina Vainio ovat 1980-luvun lopussa syntyneitä journalisteja ja tietokirjailijoita, joita teoksen teemat koskettavat omakohtaisesti.

Ruokaväärennösten maailma on kirjava: värjättyä tonnikalaa, lyijyä sisältävää paprikajauhetta, naudaksi väitettyä hevosenlihaa… Elintarvikepetosten kiemurat ulottuvat syvälle ruokaketjuun, alkaen laittomista kasvinsuojeluaineista ja päättyen ravintoloiden työntekijöiden alipalkkaukseen. Mari Koistisen Syötkö väärennettyä ruokaa? – Elintarvikepetokset meillä ja muualla tarjoaa laajan kattauksen esimerkkejä elintarvikepetoksista ja kertoo niiden selvittelystä.
Kun ruokaväärennöksiä paljastuu, niiden takana ovat hyvin monenlaiset toimijat, niin yksittäiset pienet tahot kuin isot yrityksetkin. Vaikka ilmiö näyttäytyy helposti lähinnä muista maista tulevien kohu-uutisten kautta, niin myös suomalaiset tekevät elintarvikepetoksia.
Väärennösriskiä kasvattaa myös muun muassa ilmastonmuutos, joka muuttaa monien tuttujen kasvien viljelymahdollisuuksia ja vaikuttaa satomääriin. Syötkö väärennettyä ruokaa? tarjoaa kuluttajalle vinkkejä siihen, miten ruokaväärennösriskiä voi pienentää omilla valinnoilla.

 

Jaa tämä:

Gösta Sundqvist elää musiikissa ja kirjan sivuilla – useita julkistustilaisuuksia Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa

Suomirockin suurmies, Leevi and the Leavingsin nerokas Gösta Sundqvist (1957–2003), jätti pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaisemaan. Nyt julkaistava elämäkerta Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo pureutuu moniulotteiseen persoonaan myytin takana.
Julkisuutta ja keikkailua karttanut Gösta Sundqvist on ollut salaperäisyyden verhoama myytti. Hänen tekemistään lauluista, kuten ”Teuvo, maanteiden kuningas”, ”Pohjois-Karjala” ja ”Mitä kuuluu Marja-Leena?” on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy lempeän humoristiseksi kokonaisuudeksi. Lauluissaan Gösta oli aina heikoimman puolella.

Elämäkerta  koostuu työtovereiden ja ystävien haastatteluista, arkistomateriaalista sekä Sundqvistin laajan tuotannon esittelystä ja analysoinnista. Kirja valottaa myös Sundqvistin uraa jalkapallojoukkueen valmentajana, huikeita radio-ohjelmia, kuten Koe-eläinpuistoa, ja viimeisiä vuosia.Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo
Elämäkerran julkaisua juhlitaan useissa eri tapahtumissa:

Torstaina 16.8. klo 18.30 Timo Forss kertoo kirjasta Turun Akateemisessa kirjakaupassa

Tiistaina 22.8. osana Art Goes Kapakka -tapahtumaa pidetään Bat Dubrovnikissa Gösta-ilta, jossa on mm. yhteislaulua ja biisikilpailu.

Torstaina 24.8. Helsingin Taiteiden yössä on luvassa muun muassa yllätysnumero Akateemisessa kirjakaupassa, kun kello 18.30 lavalle nousee Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti tulkitsemaan Leevi and the Leavingsin lauluja.

Lauantaina 26.8. klo 12.00 Forss keskustelee kirjastaan Rosebudin kirjateltassa Kuopion torilla

Lauantaina 2.9. klo 12.00 keskustelu jatkuu Työväenkirjallisuuden päivässä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella

Perjantaina 29.9. klo 19.00 Timo Kalevi Forss analysoi Leevi and the Leavingsin tuotantoa Bar Dubrovnikissa Tutkijoiden yössä

Varsinaiset julkistuskonsertit Tavastialla ja Tampereen Pakkahuoneella ovat siirtyneet sairaustapauksen vuoksi. Lisätietoja lähiaikoina Tiketin sivuilla.

>> Tilaa Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo klikkamaalla tästä!

 

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Gösta Sundqvistin 60-vuotissynttäreitä juhlitaan kirjalla ja levyillä

Leevi and the Leavingsin nerokas nokkamies Gösta Sundqvist (1957–2003) täyttäisi 60 vuotta 17.5. Leevi and the Leavingsin musiikki elää, mutta tästä Suomi-rockin suurmiehestä tiedetään varsin vähän. Elokuun 16. päivä julkaistava elämäkerta Gösta Sundqvist − Leevi and the Leavingsin dynamo valottaa Sundqvistin persoonaa myytin takana. 16.8. Tavastialla järjestetään muistokonsertti kirjan kunniaksi, jossa muun muassa Leevi and the Leavingsin jäljellejääneet muusikot esiintyvät. Svart Records julkaisee näköispainoksena kaikki Leevi and the Leavingsin vinyylilevyt.

Gösta Sundqvistin panos suomalaiselle populaarikulttuurille on mittava. Hän oli Reino Helismaan ja Juha Vainion perinteen jatkaja, joka yhdisti rahvaanomaisen jätkäkulttuurin terävän ironiseen rockkulttuuriin. Pienten piirien kulttisuosikista tuli koko kansan Gösta, joka jätti pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaisemaan. Monista hänen tekemistään lauluista kuten ”Teuvo, maanteiden kuningas”, ”Pohjois-Karjala” ja ”Mitä kuuluu Marja-Leena?” on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy omaperäiseksi lempeän humoristiseksi kokonaisuudeksi. Sundqvistin teksteissä oli myös syvempi pohjavire, jossa nousivat esiin yhteiskunnalliset teemat kuten heikomman puolella oleminen, ympäristönsuojelu ja ihmisoikeudet.

Julkisuutta ja keikkailua karttaneesta Gösta Sundqvistista on tullut salaperäisyyden verhoama myytti. Elämäkerta pureutuu moniulotteiseen persoonaan myytin takana. Kirja koostuu Sundqvistin kanssa työskennelleiden sekä ystävien haastatteluista, arkistomateriaalista sekä Sundqvistin laajan tuotannon esittelystä ja analysoinnista. Elämäkerran kirjoittaja Timo Kalevi Forss on tehnyt mittavan työn.

>> Gösta-ohjelmapaketti Yle teemalla torstaina 18.5. ja perjantaina 19.5.

Timo Kalevi Forssin haastattelupyynnöt sekä muut tiedot kirjasta:

Kustantaja Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 436 2170

 

Jaa tämä: