Avainsana-arkisto: natsismi

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tositarina holokaustista selvinneestä miehestä, joka onnistui salaamaan tyttäreltään kaiken

Ariana Neumannin kansainvälisesti ylistetty kirja on koukuttava matka menneisyyteen ja ajatuksia herättävä tositarina meitä kaikkia yhdistävistä ihmisyyden siteistä. Periytyvätkö vanhempiemme salatut traumat sukupolvelta toiselle?

Ariana Neumann haaveili lapsena salapoliisin työstä. Eräänä päivänä hän teki shokeeraavan löydön perheen dokumenttien seasta – hänen isänsä ei ollut se, kuka hän vaikutti olevan. Kun Arianan isä kuoli vuonna 2001, hän oli jättänyt jälkeensä ratkaisevan johtolangan: laatikollisen sota-aikaisia papereita. Ne avasivat oven isän menneisyyteen ja suvun salaisuuksiin.

“Vihjeitä oli tullut ennenkin. Siellä täällä muistoissani oli hetkiä, jotka herättivät levottomuutta eivätkä sopineet yhteen muun elämän kanssa. Säröjä oli ollut kaiken aikaa. Muistan, kuinka kerran noin seitsemänvuotiaana olin nähnyt pahaa unta ja kipitin pitkin käytävää etsimään turvaa vanhempieni sängystä…

Sinä yönä nukahdin lohdutusta saatuani isän ja äidin väliin. Heräsin siihen, että isä huusi kauhuissaan kielellä, jota en ymmärtänyt. Äiti kurkotti minun ylitseni ja halasi meitä molempia. Hän silitti isän käsivartta, hänen valkeaa tukkaansa ja kuiskutti: ”Handa, kaikki on hyvin, sinä olet kotona Caracasissa. Olet täällä meidän luonamme. Näit vain painajaista.””

Alkoi vuosikymmeniä kestänyt salapoliisityö, jonka aikana Arianalle paljastui hänen sukunsa juutalaistausta Euroopassa. Pikkuhiljaa Arianalle selvisi koko ihmeellinen totuus hänen suvustaan ja isän sodan aikaisesta pakomatkasta natsien hallitsemasta Prahasta ainoaan mahdolliseen turvapaikkaan – Berliiniin.

Isäni sodan salaisuudet on koukuttava salapoliisikertomus ja ajatuksia herättelevä tositarina meitä kaikkia yhdistävistä ylisukupolvisista traumoista. Kirja on kuvitettu valokuvin, jotka vievät lukijan mukanaan Neumannin tutkimusmatkalle, jonka löydökset saavat isän menneisyyden näyttäytymään raadollisessa valossa.

”Neumannin paljastama tositarina on kuin romaani täynnä jännittäviä juonenkäänteitä, uhkarohkeita rakkauden tekoja ja odottamattomia keveyden hetkiä synkkyyden keskellä.” -The New York Times

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Kirjan on suomentanut Susanna Tuomi-Giddings. Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Ariana Neumann syntyi ja vietti lapsuutensa Venezuelassa. Hän opiskeli historiaa ja ranskalaista kirjallisuutta Tuftsin yliopistossa Massachusetsissa, espanjaa ja Latinalaisen Amerikan kirjallisuutta New Yorkin yliopistossa sekä uskonnon psykologiaa Lontoon yliopistossa. Hän on työskennellyt venezuelalaisen The Daily Journal -lehden ulkomaankirjeenvaihtajana ja kirjoittanut useisiin julkaisuihin, kuten The European, The Jewish Book Council ja The New York Times. Nykyään Neumann asuu Lontoossa miehensä, kolmen lapsensa ja kolmen koiransa kanssa. Isäni sodan salaisuudet on hänen ensimmäinen kirjansa.

 

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mengelelle Auschwitzissa tanssinut Edith Eger: Vaikeimmistakin kokemuksista voi toipua mielen voimalla

Edith Egerin lohdullinen ja voimaannuttava tositarina siitä, kuinka kuka tahansa voi löytää avaimet vapauteen oman mielensä vankilasta.

Edith Eger joutui kuusitoistavuotiaana perheinensä Auschwitzin keskitysleirille. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Eger joutui tanssimaan Josef Mengelelle selviytyäkseen hengissä. Kun vangit vihdoin vapautettiin vuonna 1945, Eger löytyi ruumiskasasta, juuri ja juuri elossa. Sodan jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin ja opiskeli psykologian tohtoriksi. Eger auttoi potilaitaan käsittelemään traumojaan samalla, kun hän kamppaili omien muistojensa kanssa. Lopulta hänen oli kohdattava menneisyytensä voidakseen antaa anteeksi – itselleen.

”Minulla oli joskus tapana kysyä: Miksi minä? Miksi minä jäin henkiin? Tuo kysymys on sittemmin vaihtunut, ja nykyään kysyn: Miksen minä? Kun seisoin lavalla uuden sukupolven vapaustaistelijoiden ympäröimänä, pystyin havaitsemaan tietoisesti jotain, mikä on usein vaikeasti hahmottuvaa, lähes näkymätöntä: menneisyyttä pakenemalla tai nykyhetken tuskaa vastaan taistelemalla teemme itsestämme vankeja. Vapaus on sitä, että hyväksymme sen, mitä on, ja annamme itsellemme anteeksi, avaamme sydämemme löytämään tässä hetkessä olevat ihmeet.”

”Ihmisten suurin hätä on nälkä”

Edith Eger on erikoistunut traumaperäisen stressin (PTSD) hoitoon. Edelleen, vielä yli yhdeksänkymmenen vuoden iässä, hän ottaa vastaan potilaita ja toimii muun muassa Yhdysvaltojen puolustusvoimien konsulttina resilienssikoulutuksen ja PTSD:n hoidon alalla. Egerin mukaan potilaiden yleisin haaste on menneisyydestä irti päästäminen. Hän korostaa kirjassaan, että emme voi muuttaa sitä, mitä on tapahtunut, mitä olemme tehneet tai mitä meille on tehty. Sen sijaan voimme kuitenkin valita, miten elämme nyt – voimme valita vapauden.

”Jos minulta kysyttäisiin, mikä on ollut hoitamieni ihmisten tavallisin diagnoosi, se ei olisi masennus tai traumaperäinen stressihäiriö…sanoisin, että ihmisten suurin hätä on nälkä. Olemme nälkäisiä. Meillä on hyväksynnän, huomion ja rakkauden nälkä. Tunnemme nälkää, sillä haluaisimme syleillä elämää, tuntea itsemme paremmin ja toteuttaa aitoa minuuttamme.”

Vastoinkäymiset ovat osa elämää, mutta uhriksi jääminen on valinta

Kirjassaan Eger syventyy uhriuden käsitteeseen ja siihen, kuinka uhrius kumpuaa lopulta aina sisältäpäin. Tarina on esimerkki siitä, miten eheytyminen on lopulta omissa käsissämme. Egerin tarina on koskettava kuvaus toipumisesta, josta voimme oppia: Hän ohjeistaa lukijaa, että jokainen meistä voi selvitä vaikeimmistakin kokemuksista, kunhan otamme vastuun omasta hyvinvoinnistamme.

”Traumoista selviytyminen ja kyky nauttia elämästä vaikeiden kokemusten jälkeen edellyttää menneen ja nykyisyyden täydellistä hyväksymistä. Jos vähättelemme omaa tuskaamme tai rankaisemme itseämme siitä, että tunnemme olevamme eksyksissä, eristyksissä tai peloissamme elämän haasteiden edessä – niin vähäpätöisiltä kuin haasteemme jostakin toisesta saattaisivatkin vaikuttaa – valitsemme uhrin roolin. Silloin emme näe vaihtoehtojamme ja päädymme tuomitsemaan itsemme. ”

”Auschwitzin tanssija on lahja ihmiskunnalle. Harvinaislaatuinen ja ajaton tarina, jonka ei halua loppuvan ja joka muuttaa lukijan ikuisiksi ajoiksi.”

– Desmond Tutu

Kirjan on kääntänyt Kirsimarja Tielinen ja kansi on Emmi Kyytsösen käsialaa. Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Edith Eva Eger (s. 1927) on unkarilaissyntyinen psykologi ja holokaustin selviytyjä. Hän on erikoistunut traumaperäisen stressin hoitoon. Kalifornian yliopiston tohtori Eger on esiintynyt useissa televisio-ohjelmissa, ja hän on kysytty puhuja maailmalla.

 

Jaa tämä: