Avainsana-arkisto: natsit

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Historiallisen vakoojasarjan palkittu neljäs osa ilmestyy suomeksi

Tehtävä Berliinissä palkittiin Adlibriksen vuoden romaanina vuonna 2022. Ylistetyn vakoojaromaanisarjan neljäs osa vie lukijan toisen maailmansodan aikaiseen Tukholmaan ja natsien Berliiniin.

Toinen maailmansota riehuu Euroopassa, ja koodinmurtajat Elisabeth, Iris ja Signe keskittyvät sodan varjossa myös oman elämänsä haasteisiin. Huippusuositun Liittolaiset-sarjan neljännessä osassa Tukholmassa työskentelevän tiedustelupalvelun tehtävät käyvät yhä vaarallisemmiksi. Vauhdikkaan kerronnan ansiosta kirja pitää otteessaan ja jännitys tiivistyy.

”Tässä kohtaa sota yltyi ja myös kirjoittaessani huomasin, miten vauhti kiihtyi, joten neljännessä osassa on ehdottomasti enemmän toimintaa kuin aiemmissa kirjoissa, sanoo Denise Rudberg.”

Saksa vie joukkojaan Ruotsin kautta kohti Norjaa, ja Ruotsin puolueettomuus on koetuksella, sillä se pelkää olevansa seuraava miehityskohde. Iris kutsutaan natsimielisen sisarensa häihin Berliiniin – vieraiden joukossa ovat myös Adolf Hitler ja Joseph Goebbels. Juhlat saavat järkyttävän päätöksen, ja Iriksen paluumatka vaarantuu. Elisabeth miettii tulevaisuuttaan uudesta näkökulmasta ja Signe kohtaa menneisyytensä yllättävän kuolemantapauksen vuoksi.

”Tämä oli erittäin kiinnostava ja jännittävä kirja” – Elisabeth, Bookbeat

Todellisiin tapahtumiin ja paikkoihin perustuva Liittolaiset-sarja on kunnianosoitus viime vuosisadan teräville, vahvoille naisille. Elisabethin, Signen ja Iriksen henkilöhahmojen esikuvat ovat kirjailijan omassa suvussa. 

“Dekkarikirjailijana tunnetun Rudbergin trilogia on ollut Ruotsissa menestys. Se perustuu todellisiin paikkoihin ja tapahtumiin ja kuvaa historiaa mukavan ymmärrettävästi ja inhimillisesti. Jatkoa on saatava” – HS

Kirjan on suomentanut Anu Koivunen ja äänikirjan lukee Meri Nenonen.

Tehtävä Berliinissä nyt saatavilla kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Tukholmassa asuva Denise Rudberg (s. 1971) on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Eleganttia jännitystä tarjoavaa Marianne Jidhoff -sarjaa on myyty yli neljä miljoona kappaletta ja sarjan kymmenes osa oli marraskuussa 2020 Ruotsin myydyin kirja. Liittolaiset-sarjan ensimmäinen osa Salainen koodi nousi myös Ruotsissa heti myyntilistojen kärkeen.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Reijo Rautajoen koskettava ja ajankohtainen tositarina inkeriläisten kohtalosta sekä pakkopalautusten jatkuvasta pelosta sodanjälkeisessä Suomessa

”Älä avaa ovea kenellekään vieraalle. Siellä voi olla miehiä, jotka vievät äidin pois.” Äitini kuului niihin, joita venäläisten hallitsema valvontakomissio etsi sodan jälkeen. Natsiarmeijan palveluksessa olleena hän sai neuvostohallinnon silmissä sotarikollisen leiman otsaansa. Pakkopalautus Neuvostoliittoon oli hänen suurin pelkonsa koko loppuelämän ajan.

Tsaarin Venäjältä natsien sihteeriksi ja äidiksi sodanjälkeiseen Suomeen

Inkeriläisten palautus Neuvostoliittoon 1944–1945 merkitsi jatkoa sille hitaalle kansanmurhalle, jota Stalinin hallinto harjoitti inkeriläisiä kohtaan neljännesvuosisadan ajan. Palautus oli petos, johon syyllistyivät sekä Neuvostoliitto että Suomen valtiojohto. Rautajoen historiateos on läpileikkaus Neuvostoliiton synkimpien vuosien vaikutuksista inkeriläisten elämänmenoon. Kirja Inkeriläinen äitini on taitavasti rakennettu kokonaisuus, joka laajentaa yksilön näkökulman koskemaan laajasti koko inkeriläisyyttä. Siinä toistuvat samat surulliset vaiheet, joita näemme tämänkin päivän maailmassa: vaino, sota, nälkä, karkotukset.

”Elsalla ei ollut valmiita keinoja kanavoida tai käsitellä pelkoa. Hän näki läheltä, miten vihollinen toimii, oli se venäläinen, saksalainen tai suomalainen. Suomeen tultuaan terapiaa ei ollut tarjolla. Oli luontevaa, että hän tapasi muita vainojen ahdistamia maanmiehiään. Hänen tukiverkkonsa olivat perhe ja laaja lähisuku. Vain läheisten kanssa hän saattoi puhua asioista.”

Filosofian tohtori Reijo Rautajoki kuvaa kirjassa äitinsä seikkailunomaisen tarinan, jossa Tsaarin Venäjällä syntyneestä tytöstä tuli ensin opettaja neuvostokouluun. Saksan miehitysaikana äiti ajautui natsien sihteeriksi ja sodan jälkeen lopulta opettajaksi Takahuhdin kansakouluun Tampereelle. Äidin elämäntarina on henkeäsalpaava matka, joka saa lukijan pohtimaan suhdettaan rauhaan, pysyvyyteen ja turvaan.

Inkerinsuomaisten kohtalo on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan

Inkerinsuomalaisia asui Leningradin ympäristössä ennen toista maailmansotaa 150 000 henkeä. Heistä lähes puolet vangittiin, karkotettiin tai teloitettiin Stalinin 25 vuotta kestäneen valtakauden aikana. Hidas kansanmurha kuihdutti lopulta koko inkerinsuomalaisen yhteisön. Rautajoki kutsuukin kirjassaan Neuvostoliittoa ”valheen valtakunnaksi”.

“Neuvostoliitto ei tyytynyt siihen, että valtaosa inkeriläisistä palasi takaisin. Loputkin haluttiin palauttaa entiseen kotimaahansa. Inkeriläisten jahti jatkui vielä vuosia sen jälkeen, kun valvontakomissio oli poistunut maasta Pariisin rauhansopimuksen perusteella vuonna 1947. Neuvostoliiton suurlähetystö Helsingissä peri komission tehtävät ja jatkoi Suomen hallituksen painostamista tänne jääneiden inkeriläisten palauttamiseksi 1950-luvun puoliväliin asti.”

Kirjan erityisen ajankohtaiseksi tekee Ukrainan sota: Nykyinen Putinin Venäjä toteuttaa politiikassaan Stalinin menetelmiä astetta hienostuneemmin. Valtion kanavat syöttävät kansalaisille uskomattomia valheita. Ihmisiä vangitaan tekaistuilla syytteillä. Kaava on sama kuin Stalinilla: ihmishengellä ei ole arvoa, mikä näkyy Ukrainan silmittömässä tuhoamisessa, sanoo Reijo Rautajoki.

Äänikirjan lukee Jukka Pitkänen.

Reijo Rautajoki (s. 1946) on filosofian tohtori ja tietokirjailija, joka on tehnyt inkerinsuomalaisuudesta väitöskirjan. Rautajoki on suosittu luennoitsija ja aktiivisesti mukana nostamassa inkeriläisyyttä uudelleen ihmisten tietoisuuteen.

Jaa tämä: