Avainsana-arkisto: raiskaus

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain?

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta. Löytyykö tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen rauha?

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.


Parikymppinen Joonas ja nelikymppinen Pasi piinasivat kuukausia Ville Suomalaista. Lapsuudenystävä ja isäpuoli lähettivät nuorelle miehelle tappouhkauksia prepaid-liittymästä ennen kuin murhasivat hänet syrjäisellä metsäautotiellä.


Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.

Mika Suomalainen päästi irti vihasta kohdattuaan poikansa surmaajat

Kun Mika Suomalainen kohtasi vuonna 2018 viisi vuotta aiemmin menehtyneen poikansa Villen surmaajat, oli vihan vähentyminen merkittävä muutos, jonka sureva isä huomasi arjessaan. Jälkikäsittely vapautti paljon energiaa ja voimia riitti sen myötä enemmän myös perheelle.

– Kohtaamisesta oli paljon apua, ja jälkikäsittely on auttanut toipumista. Tällä oli myös merkittävä vaikutus terveyteeni. Kun viha rupesi häviämään, jaksoin olla mukana enemmän perheeni arjessa, kertoo Mika muutoksista.

Kohtaamisen myötä sureva isä saattoi myös antaa anteeksi itselleen. Kuten moni muukin lapsensa tapaturmaisesti tai henkirikoksen kautta menettänyt vanhempi, myös Mika pohti, olisiko voinut pelastaa poikansa. Tekijöiden kohtaaminen toi rauhan ja Mika saattoi hyväksyä tapahtuneen osaksi menneisyyttään.

– Kun surmaajat sanoivat, ettei tekoa olisi kukaan voinut estää, pystyin antamaan itselleni anteeksi. Sen myötä elämä on tullut omalla tavallaan takaisin, Mika kuvaa kohtaamisen konkreettisia seurauksia.

Mika ei ole varsinaisesti miettinyt, millaisia vaikutuksia jälkikäsittelyllä oli hänen poikansa surmaajien elämään. Hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä kohtaamisen olleen varmasti myös katuville surmaajille hyvin vaikuttava.

Kohtaaminen kasvokkain auttaa toipumaan traumoista

Poikansa menettänyt isä toivoo, että muutkin saman kokeneet hakeutuisivat tuen piiriin. Hän kuitenkin huomauttaa, että se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu muille. Tukea pitääkin hänen mukaansa hakea itselleen sopivalla tavalla. Mikalle vakavien rikosten jälkikäsittelystä oli hyötyä.

– Ennen ensimmäistä tapaamista surmaajien kanssa olin nähnyt asiantuntijat monta kertaa ja oli varmistettu, että kohtaaminen oli todella järkevää ja harkittua. Tapaamiseen ei mennä suin päin, vaan katsotaan, että kaikki ovat varmasti valmiita siihen, Mika kuvaa jälkikäsittelytapaamisen tarkkaa valmisteluprosessia.

Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Harkittu prosessi auttaa ihmisiä työstämään traumojaan turvallisessa ympäristössä ja ammattilaisten tukemana. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä, mutta myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta toimii vakavien rikosten Sauma-toiminnan koordinaattorina.  Konttilan mukaan vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä jälkikäsittelyn avulla. Mikan ja hänen poikansa tarina on osa Kasvokkain rikoksen jälkeen -teosta, jossa kerrotaan yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjassa kerrotut tarinat näyttävät, että toipuminen on mahdollista.

Tiina Saaren ja Kati Pukin kirjoittama teos Kasvokkain rikoksen jälkeen on julkaistu kesäkuussa 2022.


Lue tai kuuntele yhdeksän tositarinaa kokonaisuudessaan! Löydät kirjan Innon verkkokaupasta, useimmista kirjakaupoista ja äänikirjapalveluista.


Lue myös:

Isyys henkirikollisen silmin: voiko vankilasta käsin katkaista ylisukupolvisia traumoja? Jani Bollströmin tarina avaa raadollisella tavalla sitä, miten haastavaa omia virheitään ja suhdetta lapsiin on korjata vankilasta käsin.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Klas Ekmanin Ne jotka tappavat on palkittu ja ylistetty trilleri, jota ei voi laskea käsistään

Crimetime Awardilla palkittu esikoisromaani kuvaa hyytävän taidokkaasti sitä, mihin yksi valhe voi pahimmillaan johtaa. Kirja on ilmestynyt jo 14 eri kielellä.

Yksi valhe, joka johtaa hyytävään kujanjuoksuun

Anna ja Johan kirjautuvat pikkukaupungin hotelliin. Vaikka Johan onjuuri jättänytvaimonsa, on Anna päättänyt lopettaasuhteen Johaniinlastensa vuoksi. Viikonloppu ei mene kummankaansuunnitelmien mukaan. Riitaisa paluumatka keskeytyy hirvittäväänonnettomuuteen, ja pari tekee hätäpäissään kohtalokkaanpäätöksen. Yksi harkitsematon teko johtaa toiseen, ja pian Annaja Johan huomaavat olevansa keskellä järkyttävää painajaista.Mihin asti he ovat valmiita menemään pelastaakseen itsensä?Crimetime Awardilla palkittu psykologinen trilleri kuvaapiinaavan koukuttavasti moraalin syöksykierrettä ja tavallisiaihmisiä kuilun partaalla.

”Mieletön ihmissuhdedraama, joka piti minut valveillakeskiyöhönasti. Lukija saa perhosia vatsaansa helvetillisestäjännityksestä. Kuin tehty Netflixiä varten.” – Aftonbladet

”Lumoava, hyvin kirjoitettu ja kauhistuttava tarina valheesta, joka vain kasvaa ja kasvaa. Se, mikä vaikuttaa ratkaisulta ongelmaan, tekee vain tietä tuholle. Loistava esikoinen!” Sofie Sarenbrant

”Tehokas ja jännityksen täytteinen juoni.” – Svenska Dagbladet

”Tunnelma on hiipivän jännittävä. Sitä janoaa lisää.” -Jens Lapidus, kirjailija

Klas Ekman on taidokas kirjoittaja, joka pitelee lukijaansa jännityksessä kirjan alusta loppuun saakka. Ne jotka tappavat on Ekmanin esikoisromaani, joka on ilmestynyt jo 14 eri kielellä. Trilleri on palkittu Crimetime Awardilla, ja se oli lisäksi Adlibris- ja Book of the Year -palkintoehdokkaana.

Klas Ekman (s. 1975) on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut useita muusikkoelämäkertoja ja kirjoittanut moniin Ruotsin merkittävimmistä sanoma- ja aikakauslehdistä. Nykyään Ekman työskentelee toimituspäällikkönä arvostetussa ruotsalaisessa Volante-kustantamossa.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Voiko murhaajalle tai hyväksikäyttäjälle antaa anteeksi? Rikosten uhrit tai heidän omaisensa kohtaavat tuomitut kasvokkain

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä. Miten tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen löytyy rauha?

”Tavatessani Emilian isän Pekan en voinut olla miettimättä: Millaista on elää tietoisena siitä, että on tuhonnut oman tyttärensä lapsuuden ja nuoruuden? Pekka katuu tekojaan ja on pyytänyt niitä anteeksi. Ymmärtääkö hän kuitenkaan täysin, mitä on teoillaan aiheuttanut? En ole varma. Joskus ymmärtämättömyys on armollisempaa kuin ymmärtäminen.”

-Kati Pukki

Kirja, joka muuttaa käsityksen anteeksiannosta

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.

Jälkikäsittely on auttanut tuhansia hyväksymään rikoksen osaksi omaa historiaansa

Mikä sai Emilian tapaamaan isänsä Pekan vankilassa ja antamaan tälle anteeksi, vaikka Pekka oli käyttänyt tytärtään seksuaalisesti hyväksi yli 20 vuotta? Entä mikä sai Taru Virtasen tapaamaan Karin, jonka itsemurhayrityksen seurauksena Tarun 17-vuotias Milla-tytär sai surmansa? Auttoiko Karin tapaaminen Tarua pääsemään irti silmittömästä vihastaan?

”Vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.”

-Arja Konttila, Sauma-toiminnan koordinaattori, Rikosseuraamuslaitos

Eemelin isä Taisto oli neljä ihmistä murhanneen Veli Matti ”Metsuri” Huohvanaisen ensimmäinen uhri. 20 vuoden ajan Eemeli mietti, olisiko voinut estää isänsä kuoleman. Sitten hän voitti pelkonsa ja kohtasi Suomen vaarallisimpiin rikollisiin listatun miehen.

”Seuraavaksi huoneeseen saapuu lähes kaksimetrinen, tummahiuksinen mies. Hän on neljästä murhasta tuomittu Veli Matti Huohvanainen, lempinimeltään ”Metsuri”, Suomen vaarallisimpien rikollisten joukkoon useita kertoja listattu mies. Hän on Eemelin isän murhaaja. He katsovat toisiaan silmiin. Eemeli kysyy, pelottaako Veli Mattia, ja tämä vastaa kieltävästi. Sitten Veli Matti esittää saman kysymyksen Eemelille. ”Ei pelota”, Eemeli vastaa, vaikka on juuri ennen tapaamista saanut paniikkikohtauksen.”

Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä. Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjan tarinat näyttävät, että vakavan rikoksen tekijä voi muuttua ja läheiset toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.

Kati Pukki on vastaava tuottaja, toimittaja ja filosofian maisteri. Hän on työskennellyt toimittajana muun muassa MTV:llä ja Ilta-Sanomissa ja on kiinnostunut rikosjournalismista ja ihmiskohtaloista rikosten takana. Häntä kiehtoo ihmisen kyky selviytyä äärimmäisen vaikeassakin tilanteessa.

Tiina Saari on luova tuottaja, toimittaja, filosofian maisteri ja sosionomi. Hän on työskennellyt toimittajana iltapäivälehdissä ja maakuntalehdissä. Saari on kiinnostunut rikosten syistä ja seurauksista. Tiina Saaren ja Maiju Majamaan Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua (Into 2020) oli lukijoiden ja kuuntelijoiden suosikki, joka nousi myös Storytel Awards -ehdokkaaksi.

Lisätietoa vakavien rikosten jälkikäsittelystä: Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erikoissuunnittelija ja Sauma-toiminnan koordinaattori, psykologian tohtori Arja Konttila; arja.konttila@om.fi, p. 050 440 8699

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Denise Rudbergin tuorein dekkari Kahdeksan askelta pimeässä käsittelee vaiettua aihetta: miesten raiskauksia

Dekkarisarjan kahdeksannessa osassa Marianne Jidhoff avaa 30 vuotta vanhan katoamistapauksen tutkinnan ja varakkaan perheen taustoista paljastuu likaisia salaisuuksia.

Ruotsin rikkaimpiin sukuihin kuuluvan Renaudot’n perheen nuorin tytär Isabelle katoaa kesken siskonsa hääjuhlan toukokuussa 1988. Isabellen kohtalo jää mysteeriksi. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin perhettä haastatellaan katoamisesta kertovaan radiodokumenttiin. Ohjelma herättää myös poliisin huomion, ja esitutkinnanjohtaja Marianne Jidhoff avaa uudelleen tapauksen tutkinnan. Minne Isabelle katosi, ja mikä on totuus perhetragedian taustalla?

Kun Jidhoffin kollega saa ilmoituksen mahdollisesta vainoajasta, herää epäilys, että nuoreen mieheen kohdistuva uhka liittyy katoamistapaukseen. Vuosikymmeniä piilossa pysyneet salaisuudet alkavat nousta pinnalle, eikä kukaan ole turvassa epäilyiltä.

”Rudberg osaa pakata samaan kääreeseen samppanjakuplia ja raadollisuutta.”

– Kauppalehti –

Kirjan on suomentanut Anu Koivunen ja äänikirjan lukee Erja Manto.

Kahdeksan askelta pimeässä on suositun sarjan kahdeksas osa. Jännitystä tarjoavaa Marianne Jidhoff -sarjaa on myyty jo yli 3 miljoonaa kappaletta, ja sarjan elokuvaoikeudet ovat ruotsalaisella tuotantoyhtiöllä. Aiemmin Jidhoff sarjassa on ilmestynyt kirjat: Yksi tappava syrjähyppyToinen toista pahempiKolmen kohtalokas leikki, Neljä kertaa kosto, Kun kello lyö viisi, Kuuden metrin syvyydessä ja Seitsemän syytä kuolla. 

Tukholmassa asuva Denise Rudberg (s. 1971) on yksi Ruotsin suosituimpia kirjailijoita. Hän aloitti kirjailijanuransa chick litillä, kirjoitti seuraavan vuosikymmenen eleganttia jännitystä ja viime vuosina myös historiallisia romaaneja. Liittolaiset -sarjasta on ilmestynyt kolme vakoojaromaania, viimeisimpänä Vieras joukossa.

Jaa tämä: