Avainsana-arkisto: rakkaus

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ruotsalaisen Camilla Davidssonin uutuus on lämminhenkinen romaani elämän rakentamisesta uudelleen

Yhden Ruotsin menestyneimmän feelgood-kirjailijan Camilla Davidssonin Viikunapuun varjossa kertoo elämän rakentamisesta uudelleen, uskalluksesta ja antautumisesta jollekin uudelle. Kirja on itsenäinen jatko-osa menestysromaanille Pikkuinen unelmien kaksio.

Susanne on omistanut perheelleen koko elämänsä, mutta nyt aikuiset tyttäret Sofia ja Lovisa ovat vieraantuneet ja aviomies Lars on yhtäkkiä jättänyt hänet nuoremman naisen takia. Susanne joutuu luomaan itselleen kokonaan uuden elämän. Ensin pitää löytää asunto, sitten uusi työpaikka, ja jonnekin on hävitettävä perheen huvilan taloustavarat.

Onneksi Gotlannin nurkassa on vanha maitokauppa, perintö, jonka Susanne aikoi myydä mutta joka toimii nyt väliaikaisena varastona huonekaluille ja laitteille. Kesäpaikan rauhassa ja hiljaisuudessa hän selvittää ajatuksiaan ja kerää voimia avioeron jälkeen. Kun komea mutta röyhkeä naapuri ilmestyy paikalle ja haluaa ostaa kirjan, käynnistyy tapahtumaketju, joka nostaa Susannen takaisin elämään. Uskaltaako hän sanoa kyllä ​​kaikelle uudelle?

Kirja nyt kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Kirjan on kääntänyt Sirpa Parviainen. Äänikirjan lukee Maija Lang.

Camilla Davidsson kirjoittaa laadukasta viihdettä ja on yksi Ruotsin menestyneimmistä feelgood-kirjailijoista. Hänen kirjojansa on myyty Ruotsissa jo puoli miljoonaa kappaletta ja Pikkuista unelmien kaksiota yli 80 000 kappaletta.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomalaiset naiset ovat hyvin romanttisia ja elävät varsin rakkaudentäyteistä elämää

Osmo Kontula kysyi suomalaisilta, miten rakkaus mullistaa elämän ja mitä rakkaus ylipäätään on.

Rakkaus mullistaa elämän kertoo kaiken oleellisen suomalaisesta rakkaudesta. Rakkaus on sosiaalisessa mielessä epäilemättä elämän merkittävin asia. Kirja perustuu yli 2500 naisen kertomuksiin rakkauselämästään. Miten he ovat ensin tavanneet rakastettunsa, mihin he ovat hänessä rakastuneet, miten rakkaus on sitten kehittynyt ja mitä he ovat tehneet sen eteen, että heidän rakkautensa kestäisi. Kirja on iso kokoelma tarinoita siitä, miten rakkaus on siitä kirjoittaneiden ihmisten elämää muokannut ja mullistanut.

Kirja sai alkunsa siitä, kun Osmo Kontula suunnitteli yhteistyössä Meidän perhe -lehden kanssa lehden toukokuun 2016 numeroon rakkaus-aiheisen avoimen kyselyn, johon saattoi vastata avoimiin kysymyksiin netin välityksellä. Yhden viikon aikana tekstejä tuli eri vastaajilta yli 1000 sivua.

Useimmat vastaajat elivät rakkaussuhteessa. Jos rakkaussuhde oli jo päättynyt, niin tarinansa kertovia pyydettiin muistelemaan aiempaa rakkaussuhdettaan ja sitä, miten se oli muuttanut heidän elämäänsä. Nämä muistot olivat yllättävän positiivisia.

Rakkausteemaan johdattelevassa kirjan alkuluvussa on käytetty lähteinä aihepiirin kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta. Siinä tarkastellaan esimerkiksi sitä, mitä mystisenä pidetty rakkaus on, miksi on rakastuttu tietynlaisiin ihmisiin ja miten rakkaus on alun huuman jälkeen kehittynyt. Kirjan lopussa on koottu yhteen tärkeitä teemoja rakkaudesta ja onnellisista parisuhteista.

Kirja antaa konkreettisia vastauksia ikuiseen kysymykseen siitä, mitä rakkaus käytännössä on ja miten se ilmenee

Rakkaussuhteet ovat olleet hyvin vahvoja siitä päätellen, että tarinansa kertoneista neljä viidestä oli sitä mieltä, että heidän kumppaninsa oli heille se ainoa oikea. Kirjassa on myös lukuisia esimerkkejä siitä, millaista rakkaus ensi silmäyksellä oli ollut ja mihin se oli sen kokeneita sittemmin johtanut.

Rakkaus on yksi ihmisen elämän merkittävimmistä ja mullistavimmista asioista. Monet kirjoittavat sen antaneen suorastaan tarkoituksen heidän elämälleen. Rakkauden ansiosta ihmiset olivat voineet kokea tulevansa hyväksytyiksi omana itsenään. Rakkaus oli antanut heille peilin, jonka avulla he olivat voineet saada tarkemman kuvan itsestään. Rakkaus oli tarjonnut myös korvaamattoman henkisen ja käytännöllisen tuen silloin kun omassa elämässä oli ollut vaikeaa.

Rakkaus pyörittää ja tukee monin tavoin kansantalouttakin tarjoamalla ihmisille sosiaalista, emotionaalista ja käytännöllistä tukea säästäen sen ansiosta huimia summia yhteiskunnan sote-kuluista. Rakkaus myös ylläpitää suomalaista yhteiskuntaa ja parantaa monin tavoin ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia.

Rakkaus on arvokas voimavara, joka edistää ja ylläpitää hyvinvointia yhteiskunnan hyvinvointipalveluiden tukena

Kirjoituksista on kirjattu kirjaan keskeisimmät rakkauteen liittyvät teemat. Ne käsittelevät rakkauden tunnistamista, kehittymistä ja tunnusmerkkejä arjessa. Rakkaus antaa kirjoittajien mukaan aivan ratkaisevan lisän jokapäiväiseen elämään, jossa turvallinen, huolehtiva ja hemmotteleva kumppani ylläpitää positiivista asennetta elämään ja tarjoaa lohdutusta, silloin kun elämä ottaa koville. Rakkaussuhteen ytimessä on se, että kokee tulevansa kumppaninsa hyväksymäksi ja rakastamaksi juuri sellaisena kuin on. Eipä siis ihme, että naiset ovat rakastuneet miehiin, jotka ovat suhtautuneet heihin näin hyväksyvästi.

Kirjoittajien mukaan rakkaus antaa ratkaisevan panoksen heidän arkipäiväänsä, jossa turvallinen, huolehtiva ja jopa hemmotteleva kumppani ylläpitää positiivista asennetta elämään ja tukee, jos elämä ottaa koville. Rakkaus ehkäisee myös yksinäisyyttä jo pelkästään sillä, että heillä on ihminen, jonka kanssa voi jakaa ja käsitellä päivittäin oman elämän merkityksellisiä tapahtumia. Jotkut jopa kirjoittivat jaksavansa käydä töissäkin vain kumppaninsa rakkauden ansiosta.

Rakkaus on keskeinen hyvinvoinnin lähde

Ihmiset tekevät moninaisia asioita ja tekoja vaaliakseen rakkauttaan. Rakkaudessa tarvitaan tekoja. Erilaiset kosketukset, suukot ja hyväilyt ovat epäilemättä kaikkein yleisin tapa osoittaa rakkautta. Osalla kirjoittajista erilaiset fyysiset kosketukset olivat ainoa asia, josta he kertoivat vastatessaan kysymykseen siitä, mitä he tekevät saadakseen rakkauden kestämään. Monet kertoivat hellivänsä toisiaan hyvin aktiivisesti. Sen koettiin olevan ihaninta maailmassa.

Seksiä on kutsuttu parisuhteen liimaksi ja parisuhteen solminnan keskeiseksi motiiviksi. Onnellisissa parisuhteissa on tutkimusten mukaan yleensä tyydyttäväksi koettu seksielämä. Monet naiset nimeävät seksin siksi asiaksi, johon he panostavat, jotta rakkaus kestäisi. He tekevät sen mieluusti. Seksi on parisuhteen tärkeä yhteinen asia.

Päättyneiden suhteiden hyviä muistoja vaalitaan

Vastoin odotuksia useimmat päättyneestä rakkaussuhteesta kirjoittaneet muistelivat ongelmien sijasta, mitä hyviä asioita suhteesta oli heille koitunut. Rakkaussuhteella koettiin olleen monia myönteisiä vaikutuksia omaan myöhempään elämään. Ihmiset arvostivat romanttista historiaansa. Useimmat tunsivat oppineensa tärkeitä asioita tulevaa elämää ja seuraavaa rakkauttaan varten. Koettu rakkaus oli sosiaalinen resurssi, joka oli hyödynnettävissä oleva voimavara erilaisissa uusissa sosiaalisissa tilanteissa.

Olemme eläneet viime vuodet synkkää ja monien mielestä jopa uhkaava aikaa. Nyt jos koskaan tarvitaan rakkautta. Onneksi suurin osa meistä elää parisuhteessa, jossa kokee olevansa rakastettu. Rakkaus lisää myös kaikkien kaipaamaa turvallisuutta. Korona-aikana jouduimme lukemaan liikuttavia tarinoita siitä, kuinka puolisot olivat joutuneet katselemaan toisiaan vain ikkunan läpi, kun toinen heistä oli hoitolaitoksessa.

Pakollinen eristäytyminen on saanut useimmat tajuamaan, kuinka tärkeää on läheinen vuorovaikutus rakastetun kumppanin kanssa. Ihminen elää yhtä paljon rakkaudesta ja kosketuksesta kuin leivästä.

Ihmisoikeuksista lausutaan paljon ja painavasti esimerkiksi monien YK:n järjestöjen julkilausumissa ja kannanotoissa. Rakkautta ei ole niissä kuitenkaan määritelty ihmisoikeudeksi. Kansalaisoikeutta rakkauteen ei löydy myöskään Suomen perustuslaista. Se on rajattu yksityisasiaksi, johon yhteiskunnalla ei ole halua, oikeutta eikä velvollisuutta puuttua. Suhteessa asian laajaan hyvinvointimerkitykseen tämä on ehdottomasti tärkeä ja suuri puute.

 

Osmo Kontula on Väestöliiton tutkimusprofessori. Hän on erikoistunut seksuaaliterveyden ja -kasvatuksen tutkimukseen ja julkaissut aiheista lukuisia tietokirjoja. Kontula on työskennellyt myös muun muassa oikeusministeriössä, apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa ja Suomen Akatemian tutkimusassistenttina.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Löytyykö tosirakkaus eksien joukosta?

Bestseller-kirjailija Lucy Vinen Seitsemän eksää on nokkelan hauska ja samastuttava romaani tosirakkauden etsimisestä eksien joukosta. Kenestä ei olisi kannattanut luopua?

Rakkauselämässään onneton Esther on viettämässä iltaa ystäviensä kanssa, kun hän sattuu löytämään vanhan naistenlehden. Lehden artikkelin mukaan naisella on seitsemän erilaista suhdetta ennen kuin hän löytää sen oikean: Ensirakkaus, Duunimoka, Sivusuhde, Kaveripano, Menetetty mahdollisuus, Mulkku ja Vakava juttu. Estherin ystävät nauravat teorialle, mutta itse hän tajuaa, että hänen seitsemän eksäänsä sopivat kuvauksiin täydellisesti.

Onko joku seitsemästä sittenkin Estherin tosirakkaus, jonka hän on päästänyt käsistään? Esther päättää ottaa yhteyttä heistä jokaiseen. Alkaa jäljitys- ja stalkkausoperaatio täynnä kommelluksia, naurua ja kyyneleitä. Käydessään läpi rakkauselämänsä historiaa hän oppii samalla paljon itsestään ja virheistään. Löytyykö sydämen mielitietty, vai onko tosirakkaus vain haavehöttöä?

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Kirjan on suomentanut Kristiina Vaara. Äänikirjan lukee Maija Lang.

Lucy Vine on kirjailija ja toimittaja. Hänen aiemmat teoksensa ovat nousseet bestsellereiksi ja Comedy Women in Print -palkintoehdokkaaksi. Hän kirjoittaa myös lehtiin kuten Marie Claire, Cosmopolitan, Daily Telegraph, Sun ja Mirror.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uusi Tampereelle sijoittuva feelgood-sarja Blooming you vie elämän merkityksellisyyden äärelle

Laura Suomelan uutuusromaanin päähenkilö kaipaa elämäniloa, luovuutta, kepeyttä ja varsinkin kukkia, mutta arki on kaikkea muuta. Nelikymppinen Helena aikoo toteuttaa vanhan aarrekarttansa unelmat ennen kuin kevään viimeisin tulppaani on auennut.

Moni kaipaa rauhaa ja haluaisi olla tietoisemmin läsnä elämässään eikä vain kiitää ohituskaistaa. Miten hidastaa, kun on tottunut kovaan tahtiin?

Tulppaanitoiveunien päähenkilö Helena on tottunut elämään ylivirittyneessä tilassa ja kroppa ja mieli alkavat nyt sanoa itseään irti jatkuvasta yli voimien elämisestä. Miten palautua niin, että työpäivän jälkeen jaksaisi tehdä muutakin kuin maata?

– Tunnistan oikein hyvin Helenan elämän kipuilija, sillä olen uupumisen vaaravyöhykeläinen ja kokemusta aiheesta on. Tapani tehdä työtä on usein nopea ja intensiivinen. Olen myös taipuvainen överiempatiaan ja toisten tunteet uivat helposti ihon alle, ellen vedä rajoja. On ollut pakko opetella hidastamaan ja sanomaan tarvittaessa myös ei, sanoo Laura Suomela, jolle kirjoittaminen on samaan aikaan sekä sinnikästä aivotyötä että rentouttavaa mielikuvituskuplassa lillumista.

Päähenkilö alkaa voida paremmin, kun hän alkaa panostaa omaan jaksamiseensa. Mutta voiko aikuinen ihminen elää koko ajan vain unelmiaan toteuttaen? Helena alkaa miettiä kaiken merkityksellisyyttä. Hän haluaa elää elämän, joka jättää toisiin kauniin jäljen. On toki ihanaa hemmotella itseään ja hyvin tervettäkin vihdoin pysähtyä oman jaksamisensa äärelle. Silti Helenan sisin kaipaa jotain enemmän. Hän haluaa mission, jossa oppii antamaan itsestään ilolla eikä selkänahasta repien. Lontoon reissu vie Helenan prosessiin, jonka kautta hän tekee syviä, suorastaan elämää mullistavia oivalluksia.

Kun alanvaihdosta tulee vuosien jahkaamisprojekti ja ajatukset kiertävät samaa umpikujaan johtavaa kehää

Pitäisikö pysyä tutussa työssä, vaikka ei olisikaan enää mitään annettavaa ja takki olisi aivan tyhjä? Mitä enemmän tulee ikää, sitä todennäköisempää, että ei enää tehdä isoja ammatillisia muutoksia. Voi lähteä uudistumaan tai alkaa laskea, montako vuotta on vielä eläkkeeseen. Riskin ottaminen tuntuu valtavalta eikä siihen ole kaikilla mahdollisuutta. Päähenkilö on nykyisessä mielenterveystyössä jo jatkoajanjatkoajanjatkoajalla. Miten päästä eteenpäin pattitilanteesta?

Yksi rohkeimpia elämänvalintojani on ollut hakea Tampereen yliopistoon 47-vuotiaana opiskelemaan kasvatustiedettä ja elinikäistä oppimista. Ajattelin pitkään, että minun ikäisenä on jo liian myöhäistä lähteä suorittamaan alusta akateemista tutkintoa. Mutta niin vaan siellä olen parikymppisten mimmien kanssa ryhmätehtäviä vääntänyt ja kyllä olen joutunut haastamaan aivojani välillä toden teolla, mutta on ollut iso ilo huomata, että keski-iässä oppiminen yhdistyy vahvasti käytännön työelämään eikä jää irralliseksi teoriaksi, Suomela toteaa. 

Millainen on oman elämäsi soundtrack?

Helena pääsee kosketuksiin omien syvimpien tarpeidensa kanssa, kun hän löytää kuusi vuotta sitten tekemänsä aarrekartan.

– Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina kysyn usein, millainen olisi se toivottu tulevaisuus, jossa haluaisi elää ja miten sitä kohti voisi edetä pienin askelin Joskus hyvä pysähtyä kysymään, mikä saa sieluni tanssimaan ja mistä aidosti nautin?  Minusta ajatus oman elämän soundtrackistä on kutkuttava ja sitä romaanin päähenkilö Helenakin miettii. Itse toivoisin elämäni soundtrackin olevan ilon, lempeyden, levollisuuden, huumorin ja rakkaiden ihmissuhteiden täyteinen, Suomela sanoo.

Esteettisyyden hoitava vaikutus ja käsillä tekemisen terapeuttisuus

Kirjan päähenkilö kaipaa viipymistä leikkokukkien äärellä. Ne symboloivat kiireettömyyttä ja niiden kauneus saa Helenan unohtamaan murheet ja taakat. Kukkakaupan esteettinen euforia saa Helenan kaipaamaan kauneutta yhä enemmän.

Leikkokukkien on todettu vähentävän yksinäisyyden tunnetta ja esteettisyys voi hoitaa hyvin syvällisellä tasolla sekä auttaa rauhoittumaan. Kun ympärillä on harmonia, säteilee se myös sisäiseen oloon. Kaikenlainen käsillä tekeminen on rentouttavaa ja siinä pääsee usein flow-tilaan, jossa ajantaju katoaa ja ihminen on läsnä tässä hetkessä.

Äänikirjan lukee Rosanna Kemppi.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Laura Suomela tunnetaan rennoista ja elämänmakuisista nuortenromaaneistaan, joista Minä vastaan marraskuu oli Nuori Aleksis -palkintoehdokkaana 2022. Tulppaanitoiveunia on Suomelan ensimmäinen aikuistenromaani. Suomela kirjoittaa mielellään arjen kitkasta, tavallisesta elämästä, johon sisältyy koko ihmisen tunnekirjo. Dialogin kirjoittaminen on kaikkein hauskinta, sillä sen kautta kirjan henkilöt heräävät henkiin ja heidän persoonansa sävyt tulevat esiin. Kirjailija kuuntelee sivukorvalla ihmisiä toreilla ja kahviloissa ja nauttii suuresti, jos kuulee jonkun käyttävän puhuessaan rikasta kieltä.  Suomelan suosikki viihdekirjailija on hauska ja nokkela Marian Keyes. Suomela rakastaa myös Solsidania, sillä arjesta revitään parasta komiikkaa.

Laura Suomela Instagramissa

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Menestysromaani rakkaudesta ja itsensä löytämisestä ilmestyy vihdoin suomeksi

Camilla Davidssonin suuren suosion Ruotsissa saanut Pikkuinen unelmien kaksio on syvällistä feelgoodia. Se kertoo uskalluksesta muuttaa elämänsä suuntaa ja käsittelee tarkkanäköisesti uupumuksen eri vaiheita ja siitä selviytymistä.

Suurkaupungin kasvatti Sofia nauttii hallinnan tunteesta ja uskottelee itselleen, että tietää mitä haluaa. Hänellä on komea ja menestynyt poikaystävä, hyväpalkkainen työ sijoitusalalla, ja uusi oma kaksio Tukholman keskustassa. Sofian elämää kuormittavat kuitenkin vanhempien ero, pitkät työpäivät ja asunnon remontti.

Kaiken lisäksi Sofian palkkaama urakoitsija Arvid vaikuttaa epäluotettavalta ja hänellä on mielipide kaikkeen, mikä ärsyttää Sofiaa. Toisaalta mies näkee Sofian läpi paremmin kuin kukaan muu. Kun Arvid kyseenalaistaa Sofian tekemät valinnat, ensimmäiset hiusmurtumat ilmestyvät Sofian kiillottamaan julkisivuun. Hätäpäissään Sofia tekee Arvidille lupauksen, jonka seuraukset ovat arvaamattomat.

Ihastuttava rakkaustarina odottamattomine kohtaamisineen

Pikkuinen unelmien kaksio on valloittava romaani, joka liikkuu vilkkaan Stureplanin ja idyllisen Taalainmaan, toivon ja epätoivon välimaastossa. Se kertoo uskalluksesta, jota vaatii elää itselleen merkityksellistä elämää.

Kirjassa Davidsson käsittelee myös aikamme suurta kansantautia; uupumusta. Hän kuvaa sairauden kulkua, kuten sitä, ettei henkilö itse huomaa tilanteen vakavuutta ennen kuin sängystä nouseminen on mahdotonta. Davidsson kirjoittaa myös siitä, miten ulkopuolinen näkee uupumuksen merkit herkemmin, sekä epäonnistumisen valtavasta häpeän tunteesta.

”Camilla Davidsson on loistava vangitsemaan päähenkilön tunteet tavalla, joka auttaa samaistumaan heihin. Ajatuksia herättävä… Romanttista feelgoodia parhaimmillaan.”

 Johannas Deckarhörna

Pikkuinen unelmien kaksio nyt kaupoissa. Ilmestyy e- ja äänikirjapalveluihin 27.3.

Kirjan on kääntänyt Sirpa Parviainen ja äänikirjan lukee Maija Lang.

Camilla Davidsson (s. 1969) kirjoittaa laadukasta viihdettä ja on yksi Ruotsin menestyneimmistä feelgood-kirjailijoista. Pikkuista unelmien kaksiota on myyty Ruotsissa yli 80 000 kappaletta.

Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Davidsson työskenteli markkinoinnin parissa useissa kansainvälisissä yrityksissä. Stressi ja suorituspaineet olivat tuttuja vieraita hänen arjessaan. Sairastuttuaan burnoutiin Davidsson kuuli sattumalta Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitistä Espanjassa. Vaellus sai hänet ymmärtämään, miten väärin on elää toisia miellyttääkseen sen sijaan, että seuraisi omaa sydäntään. Nykyään Davidsson kirjoittaa ja pyörittää kesäisin omaa majataloa Fårön saarella. Hänen teoksiaan ahmivat lukijat toivovat, ettei hän koskaan lopettaisi kirjoittamista, eikä se ole hänen aikomuksensakaan. Davidssonin kirjoja on myyty Ruotsissa jo puoli miljoonaa kappaletta.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Joutonainen on hersyvä romaani pakkomielteistä ja rakkaudesta – saa lukijan nauramaan keskiluokkaisen elämäntyylin tavoittelulle

Kirjailija ja teatteriohjaaja Aino Kiven toinen romaani Joutonainen on irrallisen sukupolven kuva. Se nostaa pöydälle kutkuttavan hauskalla tavalla ajankohtaisia teemoja niin parisuhteista kuin myös yhteiskunnasta, joka sekä tarvitsee keikkatöissä hääriviä joutonaisia että hylkii heitä.

Aino Kiven toinen romaani Joutonainen osuu kutkuttavalla tavalla keskiluokkaisen perheidyllin ytimeen

Aino Kiven kirjoittaman Joutonainen -uutuusromaanin päähenkilö Annu on taivaanlintu, joka majailee puolituttujen nurkissa ja vaihtaa duunista toiseen heti kun palkka ehtii tilille. Kodiksi riittää kangaskassi ja vakituiseksi ihmissuhteeksi oma veli. Miksi pitäisi sitoutua vain yhteen työpaikkaan, ihmiseen, asuntoon tai edes etunimeen? On helpompaa, kun voi aina tarvittaessa vaihtaa maisemaa.

Annu kuitenkin tutustuu mieheen, joka osoittautuu ärsyttäväksi ja vieläpä varatuksi. Hänen ”tyttöystävähkönsä” on kaikkea mitä Annu ei ole: simpsakka, tehokas ja kunnianhimoinen. Annu jää suhteen kolmanneksi pyöräksi ja alkaa kietoutua kahteen ihmiseen, joista ei edes pidä.

“Leiki mitä leikit mut imho sä haluisit vaan heteromiehen ja ydinperheen ja kultaisen noutajan ovelles. Siksi sä oot jumissa tossa kolmiodraamassa, kuvittelet voivasi varastaa ne toiselta.”

”Onkssiulla ikinä semmonen olo että mieluummin räjäyttäisit ittes ilmaan kuin jatkaisit elämääs?”

”Päivittäin. Mut minkäs teet, on elettävä.”

Yhtä aikaa purevan hauska ja itkettävä Joutonainen on kieroutunut romanttinen komedia ja irrallisten sukupolven kuva. Se kertoo ajasta, jossa jokainen luo oman versionsa perheestä eikä niiden suhteen mikään ole itsestäänselvää. Joutonainen on sielukas, kutkuttava ja elämänmakuinen romaani, joka paikoin myös härnää lukijaansa. Mistä nyhtää onni, kun itsellä ei ole muuta kuin vippivelkaa?

Huumori on näkökulmakysymys

Aino Kiven esikoisteos Maailman kaunein tyttö oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2016. Kun Kivi alkoi kirjoittaa Joutonaista, oli hän erilaisessa elämäntilanteessa kuin nyt. ”Kiersin Suomea teatteriohjaajana keikkatöissä ja olin yksityiselämässäni joutilas, kuten kirjan päähenkilö. Minulla oli kaikki maailman aika kirjoittamiseen, kun toisaalta kaipasin kotia”, kuvailee Kivi aikaa ennen perheen perustamista. Samasta kaipuusta kertoo myös Joutonainen, jonka päähenkilö Annu jää kolmanneksi pyöräksi toisten ihmisten parisuhteeseen.

”Nyt kun olen saanut kodin ja perheen, tekee se kirjoittamisesta vaikeampaa. Kirjoittamista varten pitää aina varastaa aikaa joltain muulta, kuten lapsilta, kotitöiltä, parisuhteelta tai itseltä. Naisen elämä ei siinä ole juuri muuttunut Minna Canthin ajoista, joista juuri ohjaan näytelmää Lahden kaupunginteatteriin. Kirjoittaminen tapahtuu keskellä elämää”, Kivi kuvailee perheellisen arkeaan.

Joutonaisen elämään on lopulta helppo samaistua: moni kipuilee vapauden ja perheen tuoman kiinnittymisen välillä. Se, onko Joutonainen lopulta koominen vai traaginen tarina, on näkökulmakysymys.

Joutonainen julkaistaan 26.9. ja se on löydettävissä painettuna sekä ääni- ja e-kirjoina. Äänikirjan lukee Karoliina Niskanen.

Kiven ohjaus Rouva C. ensi-illassa Lahden Kaupunginteatterissa 28.9.2022

Aino Kivi (s. 1985) on teatteriohjaaja, kirjailija ja dramaturgi. Hän on tehnyt pätkätöitä Helsingistä Kajaaniin niin ohjaajana kaupunginteattereissa, vapaana kirjoittajana kuin hanttihommissakin ja tuntee olevansa kotona missä tahansa. Kivi rakastaa intensiivisiä väittelyitä ja yrittää aina löytää tavan nauraa asioille, jotka kauhistuttavat liikaa. Joutonainen on Aino Kiven toinen romaani.

Jaa tämä: