Avainsana-arkisto: Ruotsi

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pohjoiseen sijoittuva hyytävä dystopia jatkuu

Tiivistunnelmainen Armasjärvi on Pohjoinen-trilogian toinen osa. Sarja, jota on verrattu jopa Game of Thronesiin, sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa pandemiat ja ilmastokatastrofit ovat tuhonneet yhteiskunnan. Ruotsista irrottautunutta Nordmarkia hallitsee yksinvaltainen jaarli.

Kiitetyn Nattavaaran jatko-osassa Nordmarkin asukkaat yrittävät pitää toivoa yllä samaan aikaan, kun vallanpitäjät rajoittavat kansalaisten vapauksia. Sisarukset Erik ja Sofia ovat joutuneet eroon toisistaan. Sofia jatkaa elämäänsä Kiirunassa. Hän on vihdoinkin päässyt käymään koulua, mutta sen lisäksi hän työskentelee majatalossa – ja pitää silmänsä ja korvansa auki. Erik on soluttautunut hesekieliläisiin ja päätynyt seurakunnan eliittikouluun Armasjärvellä. Myös hän elää vaarallisesti. Joka päivä hän ajattelee siskoaan ja toivoo näkevänsä tämän uudelleen.

Asukkaat taistelevat henkensä puolesta, kun maata riivaa nälänhätä. Kapina kytee, eikä kehenkään voi luottaa. Poliisivaltion varjoissa kukoistaa kuitenkin vastarinta.

Sarjan avannut Nattavaara maalasi karun kuvan lähitulevaisuudesta, jossa tuntemamme maailma on tuhoutunut. Armasjärvi kuljettaa lukijan takaisin tähän hyytävään dystopiaan. Pohjoisen trilogian tarinat ovat kihelmöivä yhdistelmä Margaret Atwoodia, Stephen Kingiä ja Ursula K. Le Guinia. Niin Erikin kuin Marjan kohtaloissa herää jatkuvasti kysymys siitä, kumpi voittaa, solidaarisuus vaiko tarve selviytyä hengissä.

”Sopivasti ajatuksia herättävä, sopivasti viihdyttävä. Pohjoisen trilogian jatkoa jää odottamaan kiinnostuneena.”Kansan Uutiset Nattavaarasta

”Välillä tuntuu kuin lukisi Game of Thronesin ja Mad Max II:n sekoitusta tai pessimistisempää versiota Isaac Asimovin klassikoksi muodostuneesta Säätiö-tieteiskirjasarjasta.” – Aftonbladet Nattavaarasta

”Nattavaara on taitavasti kirjoitettu, koukuttava ja varoittava kuvaus siitä, kuinka nopeasti asiat, joita pidämme itsestäänselvyyksinä, voivat kääntyä päälaelleen ja tuhoutua.” – Svenska Dagbladet Nattavaarasta

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Kirjan on suomentanut Anu Heino. Äänikirjan lukee Toni Kamula.

Armasjärvi on aviopari Thomas Engströmin ja Margit Richertin ensimmäisen yhteisen kirjaprojektin ja trilogian toinen teos. Engströmiltä on aiemmin julkaistu kuusi romaania. Hänen kirjasarjansa kaksoisagentti Ludwig Lichtistä oli arvostelumenestys, josta on tehty kansainvälinen tv-sarja. Nykyään hän kirjoittaa säännöllisesti Aftonbladetiin. Richert on puolestaan kulttuuritoimittaja ja kriitikko.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ulla Koskisen harvinainen elämäkerta 1500-luvun Tawastin soturiaateliperheestä kuvaa sotaisan ajan yhteiskunnan kirjoa

Tawastin perheen kattavan yksityisarkiston helmet valaisevat 1500-luvun ihmisten elämää ja arkea.  Ulla Koskisen kirjassa äänen saavat isäntäperheen ohella palvelusväki, sukulaiset ja ystävät ja muut perheen kanssa tekemisissä olleet varallisuuteen ja säätyyn katsomatta.

Ulla Koskisen historiateos Soturiaatelin  aika Suomessa kertoo Hämeessä asuneen menestyksekkään sotapäällikön Arvid Henrikinpoika Tawastin (1545-1599) sekä hänen perheensä, vaimo Margareta Mårtenintyttären ja poika Ivar Arvidinpojan elämäntarinan. He elivät sotaisaan aikaan, jolloin Suomen ja Ruotsin historia haki suuntaansa. Satojen kirjeiden ja asiakirjojen pohjalta Soturiaatelin aika Suomessa luo poikkeuksellisen yksityiskohtaisen kuvan päähenkilöistään sekä aikakauden yhteiskunnasta.

Rauhantahtoisen soturiaatelin elämäntehtävänä oli kuninkaan palveleminen

Elämäkerrat 1500-luvun ihmisistä ovat Suomessa harvinaisia: niitä on tehty kourallisesta suurmiehiä ja -naisia. Arvid Tawast syntyi rälssiperheeseen, joka kuului Suomen alueen 250 vauraimman ja etuoikeutetuin perheen joukkoon. Rälssit tai aateliset oli vapautettu veroista, ja he päättivät myös keskenään alueen asioista. Arvidin elämäntehtävä oli palvella kuningasta sotakentillä ja hallinnossa, vaikka soturiaateli toivoi rauhaa ja vastusti kuninkaan yltiöpäisiä sotahankkeita.

Kyvykkyytensä ansiosta hän kohosi melko vaatimattomista lähtökohdista valtakunnan merkkimieheksi. Hän vartioi linnoja sekä johti suomalaista jalkaväkeä Venäjää vastaan käydyn sodan aikana. Hänen vaiheensa Ruotsin kuninkaiden palveluksessa kuvaavat historialliset tapahtumat sellaisina kuin ne näyttäytyivät alamaisten arkisessa elämässä.

Runsaat lainaukset kirjeistä antavat äänen yli 400 vuoden takaisille ihmisille, jolloin myös korkeampiarvoiset elivät varsin vaatimattomasti

Arki oli hyvin erilaista 400 vuotta sitten. Elämisen puitteet olivat maanläheiset ilman minkäänlaisia palveluita. Suomen 1500-luvun rälssi ei vastaa mielikuvia linnansaleissa karkeloivista neidoista tai kullan ja loiston keskellä loikoilevista ylimyksistä. Elämä oli maanläheistä ja kiinni harmaahirsisen kartanotalouden arjessa. Rälssinaiset johtivat karjataloutta ja huolehtivat ylläpidosta, vaatetuksesta ja ruokahuollosta. Kun Arvidi palasi kotiin sotaretkiltään, häntäkin odotti ihan tavalliset askareet:

”Kurjalassa maalattiin, laitettiin ikkunalaseja ja nikkaroitiin ehkä huonekaluja. Syksyisin oli työnä sadonkorjuun ja teurastuksen tuotteiden säilöminen ja varastoiminen. Margareta Mårtenintytär valvoi itse suurinta osaa jalostuksesta ilman voudin välitystä:

Oluenpano, leipominen, teurastus, liha, vuodat ja nahat, niitä valvoo ja niistä huolehtii rouva itse, samoin voista, karjantuotosta ja lampaiden villasta.

Margaretan vastuulla oli myyntiin menevä tuotanto. Kartanoiden päämyyntituotteet olivat vilja ja voi. Niitä kaupattiin Porvooseen, Helsinkiin, Turkuun, Lyypekkiin, joskus myös Pietarsaareen ja Tallinnaan.”

1500-luvun Suomi oli arvaamaton, väkivaltainen ja sotaa käyvä, mutta yllättävän monikulttuurinen

Arvomaailma korosti mukautumista omaan asemaan sekä perheen ja kruunun etua yksilön sijaan. Mutta myös yhdistäviä piirteitä löytyy. Sosiaalisten turvaverkostojen ja hyvien suhteiden merkitys ei ole kadonnut minnekään. Arki oli karua 2020-luvun Suomesta katsottuna, mutta:

”Kuitenkin samaan aikaan tavoiteltiin kauniita moraalisia arvoja, kunniaa ja myötätuntoisuutta, tunnettiin rakkautta, hellyyttä, vihaa ja ymmärrettiin huumoria. Ainekset olivat loppujen lopuksi samat kuin nykyään, vain eri mitalla annosteltuina.”

Samat kristinuskoon palautuvat moraalisäännöt ohjaavat meidänkin elämäämme. Käsitys ystävyydestä ja siihen liittyvästä vastavuoroisuudesta on yhä tuttu.

Elämä Ruotsin laajenevassa valtakunnassa oli myös yllättävän monikulttuurista. Virkatehtävien hoitaminen kuljetti Arvidia ympäri Suomenlahtea. Yksinomaan sotajoukot koostuivat useiden valtakuntien alueelta lähteneistä ja useita eri kieliä puhuvista ihmisistä. Tawastien kartanoilla työskenteli lähiseudun väen lisäksi itärajalta ja sen takaa tulleita perhekuntia. 1500-luvun maailma ei ole Tawastien vinkkelistä katsottuna lainkaan niin paikallaanpysyvää kuin monesti on ajateltu. Sen monimuotoisuus rinnastuu nykyiseen elinympäristöömme.

Ulla Koskinen on historiantutkija ja tietokirjailija, jota kiehtoo elämänmeno keskiajan ja uuden ajan välimaastossa. Koskinen on filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti. Hän on työskennellyt tutkijana Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. Koskinen ryhtyi 15-vuotiaana harrastamaan sukututkimusta, joka on johdattanut hänet myös Tawastin perheen jäljille.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ruotsin dekkarikuningattaren Suomen valloitus jatkuu

Ruotsalaisen Denise Rudbergin suosittu Marianne Jidhoff-sarjan kolmas osa Kolmen kohtalokas leikki jatkaa Tukholman seurapiirejä ravistavien rikosmysteerien sarjaa.

Tukholmaa kuohuttaa kansan rakastaman poliitikon ja arvostetun diplomaatin murha. Samoihin aikoihin katoaa kaksi naista, joita yhdistää karu menneisyys murhatun miehen kanssa. Tapausta selvittämään ryhtyy syyttäjänvirastossa työsketelevä teräväpäinen Marianne Jidhoff. Näyttää siltä, että sankarin maineessa paistattelevalla poliitikolla oli paljon salattavaa menneisyydestään.

Rudbergin luoman Marianne Jidhoff -sarjan dekkareissa rikokset tapahtuvat Tukholman seurapiirien komeissa puitteissa, missä jokaisella on jotakin salattavaa. Rudbergiltä on aiemmin ilmestynyt suomeksi kaksi Marianne Jidhoff -kirjaa: Yksi tappava syrjähyppy (Into, 2015) ja Toinen toista pahempi (Into, 2016). Sarjan kirjat toimivat myös itsenäisinä teoksina.

Jo se, että pääroolin saa 55+ nainen, joka on aktiivinen niin elämässä kuin rakkaudessa, on hienosti tehty.

– Upsala Nya Tidning –

Denise Rudberg (s.1971) on Tukholmassa asuva kirjailija ja kolumnisti. Yli 20 teosta kirjoittanut Rudberg on Ruotsissa todellinen kirjailijastara, joka nähdään usein aikakauslehtien palstoilla ja tv-ohjelmien vieraana. Kirjailija itse luonnehtii Jidhoff-sarjan tyylilajia termillä elegant crime. 12-osaiseksi suunnitellusta sarjasta on Ruotsissa ilmestynyt kuusi osaa. Jidhoff-kirjoja on myyty yli 400 000 kappaletta Ruotsissa, ja niiden elokuvaoikeudet on myyty ruotsalaiselle tuotantoyhtiölle.

Denise Rudberg: Kolmen kohtalokas leikki (Into, 2017)

ISBN: 978-952-264-734-4

Sivumäärä285

https://intokustannus.fi/kirja/kolmen-kohtalokas-leikki/

Jaa tämä: