Avainsana-arkisto: Sami Keto

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Miksi ihminen on nostanut itsensä yli muiden ja miten palauttaa kestävä suhde muihin lajeihin?

Millaista on olla ihminen keskellä ekokriisiä ja miten tähän on päädytty? Sami Keto avaa kirjassaan Enemmän kuin sapiens miksi moni länsimaalainen kokee merkityksettömyyttä, vaikka meillä on jo kaikki. Kun ihminen on nostettu muiden lajien yläpuolelle, olemme kadottaneet merkitykselliset suhteet sekä toisiin ihmisiin että muihin eliöihin.

Mitä on olla ihminen? Ihminen on hakenut tähän kysymykseen vastausta – ja tullut luoneeksi kertomuksia ihmisyydestä. Kertomukset ovat olleet ihmisyyden erityisyyden kertomuksia, joiden tarkoitus on usein ollut oikeuttaa muun elämän hallitsemista ja kaltoinkohtelua.

Räikeimmillään erityisyyden kertomukset esittävät, että ihminen on aivan eri luokkaa kuin muut eliöt. Luokkaeron rinnalle on luotu vähemmän räikeä erityisyyden kertomus, jossa puhutaan aste-erosta. Mutta tässäkin kertomuksessa on se ongelma, että mittarina on edelleen ihmisen ominaisuudet ja ihmiselämän merkitykset, joihin muita eliöitä, pääasiassa eläimiä, verrataan. Muut eliöt tai eläimet tulee siis samalla määritellyksi sen kautta, mitä niiltä puuttuu suhteessa ihmiseen.

Vuorovaikutus on mahdollista, vaikka elämme erilaisissa aistitodellisuuksissa 

Kaikki elämänmuodot ovat keskinäisriippuvaisessa suhteessa toisiin elämänmuotoihin. Ihmisellekin tärkein kysymys ei ole “mitä on olla ihminen?” vaan “miten elää yhdessä muiden kanssa?” Vaikka eri eliöt elävät erilaisissa aistitodellisuuksissa, on näiden eri “maailmojen” välillä kuitenkin kosketuspintaa, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen. Ihmisen ja muiden eliöiden välinen vuorovaikutus ei perustu yhteiseen kieleen ja käsitteisiin, vaan aisteihin, tunteisiin ja kehollisuuteen. Empatia on hyvä esimerkki lajienvälisen      vuorovaikutuksen mahdollistajasta.

Vanhoissa alkuperäiskansojen kulttuureissa lajienvälisellä vuorovaikutuksella on ollut tärkeä rooli, joka on usein myös yhdistetty heidän kykyynsä elää ekologisesti kestävästi. Modernissa länsimaisessa kulttuurissa ei kuitenkin voi omia tai omaksua alkuperäiskansojen läheistä luontosuhdetta suoraan, vaan täällä on muodostettavaa omaa aikaan ja paikkaan sopivaa kestävää luontosuhdetta.

Ekokriisin aika ei kutsu sankareita vaan hyviä jäseniä

Teos valaisee toisenlaista elämän ja ihmisyyden kertomusta ja pyrkii antamaan vastauksia kysymykseen, miten elää yhdessä muiden kanssa, osana elonkirjoa. Keto osoittaa, että kaikessa on aina kyse enemmän kuin ihmisestä.

Hyvän elonkirjon jäsenyyden mahdollisuus on siinä, kun ihmiset yhdessä sitoutuvat johonkin paikkaan ja alkavat muuttaa tapaansa ajatella, toimia ja elää tuossa paikassa ja tuosta paikasta, tuhoamatta sitä. Keto esittelee eri tyylilajeja yhdistävässä kirjassaan kasvatusajattelua ja -käytäntöjä, joilla hyvään elonkirjon jäsenyyteen voisi kasvaa.

Sami Keto on ekologi ja kasvatustieteilijä. Työssään hän pyrkii kuromaan yhteen repeämää, jonka kulttuuriset kertomukset ovat ihmisen ja muun elämän välille aiheuttaneet. Kedon aikaisempia teoksia ovat muun muassa yhdessä Elisa Aaltolan kanssa kirjoitetut Eläimet yhteiskunnassa (Into 2015) ja Empatia – Myötäelämisen tiede (Into 2017).

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Empatia on ainutlaatuinen taito, mitä se on?

Ajan hermoon iskevä tietokirja Empatia – Myötäelämisen tiede popularisoi empatiatutkimusta ja kartoittaa empatian syntyä, luonnetta, mahdollisuuksia sekä riskejä. Kirja julkistetaan keskiviikkona 27.9. kello 18 Kirjasto 10:ssä (Elielinaukio 2 G, 00100 Helsinki). Filosofi Elisa Aaltola ja tutkija Sami Keto kertovat miksi he kirjoittivat kirjan, ja miksi se on juuri nyt kovin tärkeä. Tekijöitä haastattelemassa kirjailija Laura Gustafsson.

Kirja sisältää tieteellisen katsauksen empatiaan eri näkökulmista, lujasti yhteiskunnallisella otteella. Kirja punoutuu osaksi keskustelua yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvistä ilmiöistä, kuten rasismista ja syrjäytymisestä. Empatia ei kuitenkaan ole vain ihmisten välinen asia, vaan se liittyy myös mahdollisuutemme jakaa maapallo muun elämän kanssa.

Empatiasta puhutaan paljon, mutta mitä se todella tarkoittaa? Sekä empatian evoluutiohistoria, psykologia, eri muodot, haasteet että yhteiskunnalliset ja moraaliset ulottuvuudet ovat Empatia-kirjassa tarkastelun alla. Mitä empatia on? Voiko se olla kulttuurista ja poliittista? Miten empatiaa voi kehittää?

Elisa Aaltola, FT, on filosofi ja yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistosta. Hän on erikoistunut eläin- ja ympäristöfilosofiaan, kärsimyksen filosofiseen kuvastoon ja moraalipsykologiaan. Aaltola on urallaan julkaissut ahkerasti sekä kirjoja että artikkeleita ja keskittyy tällä hetkellä tunteiden, narratiivien, identiteetin ja moraalin suhteen tutkimiseen.

Sami Keto on empatian vapaa tutkija ja kirjoittaja. Häntä kiinnostaa erityisesti se, millainen olisi yhteiskunta, joka perustuisi mahdollisimman monet – ihmiset ja muut eläimet – tavoittavaan empatiaan. Keto on koulutukseltaan ekologi, FM, ja on aikaisemmin työskennellyt muun muassa ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön parissa.

Jaa tämä: