Avainsana-arkisto: talousjärjestelmä

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kapitalistinen talousjärjestelmä pitää romuttaa hyvinvoinnin kasvattamiseksi

Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kuvaavat kirjassaan miten kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Yhdessä meidän pitää luoda uusi järjestelmä, joka palvelee kaikkia ihmisiä ja elämää tasavertaisesti.

Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.

”Talouttamme kasvatetaan edelleen hyväksikäyttämällä ihmisiä ja luontoa. Orjuus ja riisto eivät ole historiallisia ilmiöitä vaan tuotantomme edellytys myös tänään. Planeettamme ekosysteemit romahtavat, joet haihtuvat ilmaan, metsät palavat karrelle. Mielenterveysongelmat lisääntyvät hälyttävällä tahdilla. Ihmiskunnalla ei mene paremmin kuin koskaan.”

Taloutta koskevat päätökset on suljettu pitkälti demokratian ulkopuolelle

Kapitalismi ja todellinen demokratia noudattavat täysin vastakkaista logiikkaa ja siksi kapitalismi luo yhteiskuntaa, jossa valta kasautuu yksittäisille tahoille.

”1980-luvun käänteen myötä talous haluttiin saada lopullisesti vapaaksi demokratiasta. — Valtaa siirrettiin entistä innokkaammin demokratian ulkopuolisille taloustahoille, kuten keskuspankeille, valtionvarainministeriöiden virkamiehille ja kansainvälisille talousjärjestöille. Ne edustavat demokratian ulkopuolista järjen ääntä, joiden arvioita talouden tilasta luetaan kuin Raamattua. Sattumalta näillä instituutioilla on ollut tapana ajaa talouspolitiikkaa, joka kasvattaa varallisuuseroja sekä heikentää niin ihmisten hyvinvointia kuin heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskuntaan.”

Yhtäläisen äänen sijaan päätöksentekopöytiin pääsee demokratiassamme rahalla

”Suomessa valituilla kansanedustajalla on keskimäärin ollut yli kymmenen tuhatta euroa, jonka he ovat voineet investoida vaalikampanjaansa. Tämä on kaukana tasa-arvosta. — Jos päättäjät ovat lähtökohtaisesti varakkaita eikä eduskuntaan käytännössä voi päästä ilman huomattavaa varallisuutta, onko ihme, jos päätöksissä ei huomioida heikommassa asemassa olevia? On helppoa leikata sieltä, mistä itse on vieraantunut.”

Hoiva on kaiken perusta, jota talousjärjestelmämme käyttää hyväkseen

”Kapitalistinen tuotanto vaatii jatkuvaa työskentely- ja kulutusvalmiudessa olevien ihmisten massaa. Jotta heidän perustarpeensa voidaan täyttää, jonkun on ensin synnytettävä, hoivattava ja kasvatettava ihmisiä ja pidettävä huolta jo olemassa olevasta työvoimasta. Talousjärjestelmämme on hyötynyt valtavasti siitä, että joku tekee tämän kaiken ilmaiseksi tai polkuhinnalla. Sen ansiosta tuotanto, voitot ja talous ovat ylipäätään voineet kasvaa.”

Hoiva ja talous on kudottu yhteen, mutta talouskeskustelussa hoiva näyttäytyy lähinnä ylimääräisenä menoeränä. Aliarvostetulla hoivalla on myös sukupuoli: valtaosan kaikesta hoivatyöstä, ilmaisesta ja palkallisesta, tekee ympäri maailmaa vielä 2020-luvullakin nainen.

”Naisten ja yli 15-vuotiaiden tyttöjen tekemän ilmaisen hoivatyön taloudellisen arvon on tutkittu olevan globaalisti vuosittain vähintään 10,8 biljoonaa dollaria. — Hoivan arvo on siis maailman talouden kannalta vähintään kolme kertaa suurempi kuin esimerkiksi koko teknologiateollisuuden.”

Kirjassa käsitellään myös kuluttamista, orjuutta, rasismia, velkaantumista ja vihreää kapitalismia.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Laura Eklund Nhaga.

Samu Kuoppa (s. 1995) ja Riina Tanskanen (s. 1998) ovat tamperelaisia kirjoittajia ja aktivisteja, jotka ovat julkaisseet laajalti tekstejä yhteiskunnallisista aiheista. Tanskanen tunnetaan myös sarjakuvaprojektistaan Tympeät tytöt. Kuoppa ja Tanskanen päätoimittavat yhdessä postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Onko valtiolle vaihtoehtoa?

Oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä kirjoittaa järjestyksen merkityksestä yhteiskunnalle ja siitä, millainen oikeusjärjestys olisi ilman valtiota.

Kirja Järjestys esittelee teorioita valtion käsitteestä, alkuperästä ja tarkoituksesta ja luo historiallisen katsauksen valtiomuotoihin.

”Valtio on suomen kielessä omaperäinen sana, joka kuvaa oivallisesti valtiota vallan keskittymänä.”

Pääkysymys on, missä määrin valtio on tarpeellinen nykyisessä laajuudessaan. Valtio on vain osa oikeusjärjestystä eikä päinvastoin. Vaikka kaikissa yhteiskunnissa on jonkinlainen oikeusjärjestys se ei kuitenkaan välttämättä edellytä valtiota pakkokoneistona.

Hölttä nostaa kriittiseen keskusteluun Suomen hallinto-organisaation ja erityisesti valtion väkivaltakoneiston tehtävät. Voidaanko tehtäviä siirtää itsehallintoelimille? Samalla eritellään perusoikeusjärjestelmää demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta sekä eri oikeudenaloja.

Millainen oikeusjärjestys olisi vaihtoehtoisissa tai ei-kapitalistisissa talousjärjestelmissä?

Kysymys valtiottomasta oikeusjärjestyksestä liittyy osaltaan marxilaiseen teoriaan valtion kuoleutumisesta kapitalismin jälkeisessä kommunistisessa yhteisössä.

Kapitalistinen järjestys on monimuotoinen ja se toimii yhtä lailla köyhissä ja nälkää näkevissä maissa, joissa väestö on vain osittain edes lukutaitoista, kuin rikkaissa maissa. Omistukseen perustuva valta ei ole riippuvainen siitä, kuinka paljon vaurautta tai luonnonvaroja maassa on. Kansainväliset pääomajärjestöt pyrkivät eroon kansallisvaltioiden asettamista rajoituksista hallitsemalla suoraan valtioiden kansalaisia.

”Mielestäni valtioiden koneistot ja tarvittaessa niiden väkivalta pystyy täysin estämään tällaisen kehityksen, mikäli tahtoa on. Jos ne eivät estä tätä kehitystä, se merkitsee kansainvälisten pääoman järjestöjen olevan osa valtioita ja valtioiden hyväksymiä ja suojelemia.”

Järjestys on siis asioiden, tekojen, puheiden ja ajatustenkin järjestämistä loogiseen suhteeseen toisiinsa. Järjestys sinänsä – huono tai hyvä – säilyy epäilemättä kaikissa yhteisöissä. Jos tai kun valtio vähitellen kuoleutuu, sen perustana oleva ja sen johtama järjestys vaihtuu toisenlaiseen järjestykseen. Olennaista on, perustuuko käskeminen – eli yhteiskunnan tasolla hallinto – demokraattiseen päätöksentekoon ja järkeen vai johonkin muuhun perusteeseen.

”Järjestys on välttämätön ihmisten ja yhteisön puolustamiseksi, mutta ei valtion tai hallinnon puolustamiseksi.”

Helppolukuinen kirja sopii kaikille poliittisesta teoriasta kiinnostuneille – niin opiskelijoille kuin työläisillekin.

Kalevi Hölttä on oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti. Hänen väitöskirjansa Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus (2012) on valtiosääntöoikeuden alalta. Ennen tutkimustyötään Hölttä toimi työmarkkinajuristina, ammattiyhdistystehtävissä sekä asianajotoimistossa. Hän on julkaissut mm. kirjat Työtaisteluopas (Into 2011), Kansalaistoiminta – lailliset oikeudet (Into 2013) ja Kuri (Into 2018).

Tutustu kevään uutuuskirjoihin 

Jaa tämä: