Avainsana-arkisto: Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

RIINA TANSKASELLE TIEDONJULKISTAMISEN VALTIONPALKINTO YHTEISKUNNALLISEN KESKUSTELUN AVAAMISESTA JA TIEDONVÄLITYKSESTÄ SARJAKUVAN KEINOIN

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittaisen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kuvataiteilija Riina Tanskaselle, jonka sarjakuva-albumi Tympeät Tytöt (Into Kustannus, 2021) käsittelee armottoman paljastavasti ja oikeudenmukaisesti maailmaa, jossa tytöt elävät.

Riina Tanskanen on historian nuorin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut nainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Vuonna 2022 palkinto myönnetään kuvataiteilija Riina Tanskaselle, jonka uraauurtava työ käsittelee sarjakuvan keinoin maailmaa, jossa tytöt elävät. Palkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen jakaa vuoden 2022 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 13.9.2022. Tänä vuonna jaetaan yhdeksän palkintoa. Riina Tanskanen on historian nuorin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut nainen.

”Riina Tanskasen Tympeät tytöt -kirja on riemukkaan feministinen ja anti-kapitalistinen, sen hykerryttävä maailma asettuu hyvin Into Kustannuksen arvoihin.”

-Jaana Airaksinen, kustantaja, Into Kustannus

Palkitsemisperusteluissa Tanskasen kerrotaan tuovan esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kohtelua. Hänen sarjakuvataiteensa käsittelee epätasa-arvoa, kehonkuvaa, ulkonäköpaineita, seksuaalisuutta, rasismia ja seksismiä. 

Tympeät tytöt
Tympeät tytöt on feministinen sarjakuvakirja.

Epämukavien aiheiden tärkeää sanoittamista ja näkyväksi tekemistä

Tympeät tytöt -julkaisuissa käsitellään armottoman paljastavasti ja oikeudenmukaisesti maailmaa, jossa tytöt elävät. Sarjakuvan keinoin Tanskanen sanoittaa nykypäivän tyttöjen ja naisten kokemuksia ja antaa ilmiöille myös taustat. Hän tuo esiin, miten menneiden vuosisatojen filosofit ja oppineet, vallankäyttäjät ja tasa-arvon puolustajat ovat muovanneet yhteiskuntaa. Arkiset esimerkit tuovat näkyväksi ennakkoluulojen ja hierarkioiden pitkän historian ja painolastin.

”Kirjailija Riina Tanskanen on aikamme keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kommentoi upean Tympeät tytöt -sarjakuvakirjansa avulla maailmaa ja muuttaa sitä. Tanskasen kirjasta ei puutu asennetta. Juuri tuollainen minäkin haluan olla, kuten hänen rempseän terävä-älyiset sarjakuvahahmonsa, jotka vaaleanpunaisina pistävät palasiksi tyttöihin edelleen kohdistuvia ennakkoluuloja. Me tiedämme, keitä me olemme, eikä mun yli kävellä.”

Jaana Airaksinen, kustantaja, Into Kustannus

Tanskasen työt vievät lukijat epämukavuusalueelle. Seksuaalinen häirintä on yleistä. Hän ottaa kantaa myös nykypäivän ulkonäkö- ja poseerauspaineiden mekanismeihin. Epämukavien aiheiden sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen on tärkeää, jotta kokemus ja häpeä ei jää yksilön taakaksi. Tanskasen työskentelyssä erottuvat erityisesti monikanavaisuus ja vaikuttavuus sekä yleisön moninaisuus.

Tanskanen osoittaa tiedonjulkistamisen tärkeimmän sanoman: asenteellisuus ja sortavat tavat asuvat meissä jokaisessa. Sen edessä on syytä olla nöyränä.

RiinaTanskanen (s. 1998) on sarjakuvapiirtäjä ja yhteiskuntakriitikko. Instagramissa karnevalistisen vakava Tympeät tytöt on yksi Suomen seuratuimmista taidetileistä. Vuonna 2021 ilmestynyt Tympeät tytöt-sarjakuvateos oli bestseller ja Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana 2021. Keväällä 2022 Tanskanen julkaisi vaatemalliston yhteistyösssä Makian kanssa. Tympeät tytöt on kokonaisuudessaan kasvanut Suomen tunnetuimmaksi popfeministiseksi projektiksi. Syksyllä 2023 Tanskaselta ja Samu Kuopalta ilmestyy kapitalismia käsittelevä kirja. Tympeät tytöt saa jatkoa kirjan muodossa 2024. Tanskanen opiskelee kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Hän on (post)millenniaalien verkkomedian Vita nuovan perustaja ja päätoimittaja yhdessä Samu Kuopan kanssa.

Jaa tämä:

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Anna Kontulalle teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä

Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontulalle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä. Onneksi olkoon!

Palkinnon perustelut ovat:
Anna Kontulan teos EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä on tiiviisti kirjoitettu kuvaus, joka esittää sisäpiiristä käsin, mitä suomalaisen demokratian ytimessä, eduskunnassa, tapahtuu.

Teos päästää tavallisen kansalaisen kulissien taakse sellaisen tiedon piiriin, jota ei löydä tiedotusvälineistä eikä asiakirjoista. Kirja kertoo kansanedustajien työtä määrittävistä hiljaisista säännöistä, eduskunnan tavoista ja nokkimisjärjestyksestä. Se havainnollistaa selkeillä esimerkeillä, kuinka kansanedustajan elämänhallinta, perhe ja parisuhde joutuvat työssä koetukselle. Kirjassa käsitellään eduskuntaan pääsemistä ja siellä pysymistä, kansanedustajan tuloja ja etuja, sekä verkostojen ja tiedon merkitystä päätöksenteossa.

Tutkija Anna Kontula on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien. Kirjassaan EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä Kontula tekee sosiologisia havaintoja yhteisössä, jonka täysivaltainen jäsen hän myös itse on. Lisäksi hän haastattelee 16 kansanedustajaa, jotka kertovat paineistaan eduskuntatyössä. Kirja ei kuitenkaan ole konfliktikeskeinen valtatutkimus vaan kansantajuinen kuvaus eduskunnan ryhmädynamiikasta.

Anna Kontulalla on taito yhdistää tutkijan ammattitaitoinen katse työhönsä kansanedustajana. Teoksessaan hän purkaa kuvitelmia eduskuntatyöstä pelkkänä kahvinjuontina ja äänestysnapin painamisena ja kohdistaa katseensa syvemmälle edustuksellisen demokratian toteuttamiseen työpaikassa nimeltään Eduskunta. Teos on tutkijan ja kokijan kertomus siitä, miten 200 kansanedustajan pienoismaailma toimii ja säilyy työkykyisenä.”

Anna Kontulan aikaisempia teoksia ovat mm. Tästä äiti varoitti (2009), Näkymätön kylä (2010), Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta (2012), Kirjeitä oikealle (2014) ja Luokkalaki (2016). Tällä hetkellä Kontulalla on tekeillä teos Pikkuporvarillisuus aikamme vitsauksena.

Kuva: Klaus Welp

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Hanna Nikkanen työryhmineen on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Hyvän sään aikana

Hanna Nikkanen & työryhmä ovat tänään saaneet opetusministeriön myöntämän tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken.

Valtionpalkinnon perusteluissa todetaan: “Kirjan tavoitteena ei ole kuvata ilmastonmuutosta vain tulevien sukupolvien haasteena vaan koko ajan tapahtuvana mullistuksena. Tämän lupauksen kirja lunastaa erinomaisella feature-journalismista tutulla otteella, jossa asiat tuodaan esille ihmisten ja tekojen kautta. Tietokirjoittajat vievät lukijan tutkimusmatkalle Suomeen, jossa eletään jo kaikenmuutoksen (everything change) keskellä. Juttutyypit vaihtelevat talousjournalismista henkilöpotretteihin, paikallisjournalismista politiikkaan.
Erityiskiitoksen ansaitsee myös kirjan esteettinen ulkoasu, jossa kuvat ja tietokuviot välittävät tietoa ja herättävät tunteita.
Kirja todistaa, että ilmastojournalismi voi olla kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa, pelottavaa mutta myös toiveikasta.”

Julkaisuvuonnaan 2017 Hyvän sään aikana palkittiin myös Kanava-palkinnolla vuoden parhaana tietokirjana ja valittiin tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.

Kirja kertoo muutoksista Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Tarkastelussa ovat muun muassa suomalainen teollisuus, edustuksellisen demokratian kipupisteet, uhat torjuva ihmismieli sekä ilmastokriisin ratkaisuehdotukset.

Yli 300-sivuisen kirjan teko aloitettiin tammikuussa 2017 ja saatiin päätöksen reilu puoli vuotta myöhemmin. Sen 64 valokuvassa näyttäytyy metsien, keskiluokkaisen kulutuksen ja teknologian Suomi: tuttu maa, joka saa outoja piirteitä ilmaston muuttuessa.

“Ilmastonmuutos pysytteli pitkään sekä politiikan että journalismin marginaalissa. Silti tiedämme, että se on aikamme tärkein aihe, ja sen kautta tulevat sukupolvet tulkitsevat tekojamme”, Hanna Nikkanen sanoo.

“Kirjanteon aikana Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti ja hän ryhtyi irrottamaan maataan Pariisin ilmastosopimuksesta. Se saattaa lopulta olla siunaus ilmastoponnisteluille. Aihe on noussut ennennäkemättömällä tavalla uutisiin, politiikkaan ja kahvipöytäkeskusteluihin, myös Suomessa. Kirjastamme rakentui muotokuva Suomesta historiallisena hetkenä, kahden aikakauden rajalla.”

Usein kuulee puhuttavan, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Saanemme tulevina vuosikymmeninä pidemmän kasvukauden, kun olosuhteemme lähenevät Puolan tai jopa Unkarin nykyilmastoa. Samalla menetämme kymmeniä eläinlajeja varsinkin Pohjois-Suomesta, mutta myös makeutuvasta Itämerestä. Lämpenevät talvet ja lisääntyvä kosteus uhkaavat viljelylajikkeita. Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän kurjistuvat viljelyolosuhteet ajavat ihmisiä kohti pohjoista, ja vastuumme sekä turvapaikan antajana että ruoan tuottajana kasvaa.

Ilmastonmuutos ravisuttaa myös Suomen taloutta. Raaka-ainetuotanto ja biotalous toimivat vaikeilla markkinoilla, kun kovien päästötavoitteiden myötä energiasyöppöjä aloja rankaistaan, sijoittajaraha virtaa pois fossiililiiketoiminnasta ja hiilinieluina toimivia metsiä halutaan suojella. Samalla avautuu uusia menestymisen mahdollisuuksia.

Työryhmä on paneutunut myös ruokakulttuuria, asumista ja liikkumista myllertäviin muutospaineisiin. Hyvän sään aikana selvittää, onko Helsingin metro turvassa merenpinnan nousulta, pohtii tavaroiden korjaamiseen kannustavan veropolitiikan mahdollisuutta ja esittää pienen puolustuspuheenvuoron muovipakkauksille.

Kirja ravistelee mielikuvaa, jossa yksilön pienet kulutusteot ovat ainoa tie pelastukseen. Tulossa on suuremman mittakaavan muutoksia: sääntöjä ja veroja, hyvästejä halvoille polttoaineille, lyhyille lennoille sekä kahden euron jauhelihapaketeille. Hyvän sään aikana piirtää pisteen huolettoman kulutuksen aikakaudelle ja katsoo uteliaasti kohti tulevaisuuden Suomea.

Into Kustannus onnittelee työryhmää: Hanna Nikkanen, Silja Annila, Elli Harju, Sanni Harmanen, Tiina Heikkilä, Juho Kankaanpää, Esa Keskinen, Ella Kiviniemi, Minea Koskinen, Linda Manner, Sanni Mattila, Jannika Melkko, Erkki Mervaala, Markus Mäki, Samuli Niinivuo, Alma Onali, Sanna Pekkonen, Lasse Poser, Johannes Roviomaa, Reetta Rönkä, Sinikka Suominen ja Kaisa Uusitalo.

Lue lisää:
Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

Jaa tämä: