Avainsana-arkisto: vanhemmuus

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Palkitun tv-käsikirjoittajan esikoisromaani koukuttaa nerokkaalla dialogilla ja taidokkailla ääninäyttelijöillä

Tatiana Elfin Erokeskusteluja kuvaa kahden pariskunnan kriiseilyä vimmaisen dialogin ja huumorin keinoin. Ensisijaisesti äänikirjaksi suunnitellun dialogiromaanin ääninäyttelijöinä toimivat Lotta Kaihua, Deogracias Masomi, Eero Ritala ja Alina Tomnikov.

Mitä tapahtuu, kun unelmapari ja eron partaalla oleva pari lähtevät yhdessä viettämään mökkiviikonloppua?

Laura (Alina Tomnikov) on ylisuorittava ruokakriitikko, äiti, ystävä ja vaimo, joka uskoo, ettei koskaan eroa miehestään. Burn-outin kokenut Kasperi (Eero Ritala) välttelee aroista asioista puhumista ja elelisi mielellään rennosti. Läheiset uskovat, että tämä Instagram-perfect-pari eroaa hetkenä minä hyvänsä.

Sini (Lotta Kaihua) on sukupuolen tutkimuksen maisteri ja vapaa kirjoittaja, jota ärsyttää ympärillään moni asia. Hän haluaisi korjata kaiken, vaikka muut ehkä eivät. Avomies Jesse (Deogracias Masomi) on Sinin paras ystävä, joka viihtyy huoltomiehen työssä. Pari on ollut yhdessä kymmenen vuotta, ja läheiset uskovat, etteivät nämä koskaan eroa.

Viikonlopun aikana asetelmat vaihtuvat eikä mikään ole enää sitä, miltä vaikutti.

 Kirja herättelee ajatuksia huumorin keinoin

On aiheita, joista parisuhteessa on vaikea puhua. Helpompaa on tehdä iso numero pikkuasioista, kuten juuston viipaloinnista. Voiko vain olla puhumatta ja toivoa, että tilanne muuttuu itsestään?

Nelikkoa pohdituttaa lähestyvä neljänkympin rajapyykki. Onko keski-iän kriisiä olemassa vai onko kriiseily vain ikuinen ja luonnollinen osa elämää? Generation x, eli boomereiden ja millenniaalinen välissä oleva sukupolvi, on tottunut selviytymään kaikesta kyynisyydellä ja suorittamalla.

Mökkiviikonlopun aikana keskustelut kääntyvät myös vanhemmuuteen, perheeseen ja ylisukupolvisiin traumoihin. Saavatko lapsettomat osallistua keskusteluun lasten kasvatuksesta? Voiko yksin asuva ystävä olla aito osa ydinperhettä?

 Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

 Tatiana Elf (s. 1975) on Venla-palkittu käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut mm. TV-sarjoja Roba, Karkurit, Keisari Aarnio ja Kultakala. Etelä-Afrikassa syntynyttä, puoliksi slovakialaista Elfiä kutkuttelee ikuinen kaukokaipuu, rakkaus kirjoihin, suklaaseen ja koiriin sekä loputon uteliaisuus ympäröivää maailmaa ja ihmisiä kohtaan. Kirjoittamisessa hän rakastaa dialogia kaikista eniten. Erokeskusteluja on Elfin esikoisteos.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Vanhemmat, nyt on aika relata – lapsi tulee pärjäämään: Laiskan vanhemman opas ohjaa uudenlaiseen hyvään vanhemmuuteen

Vanhemmuuden väitetään olevan hukassa, mutta todellisuudessa nykyajan äidit ja isät ovat valistuneempia kuin koskaan. Lapsista kasvaa fiksuja aikuisia todella monenlaisissa perheissä.

Ihannemaailmassa perhe-elämä on harmonista, vanhemmat johdonmukaisia ja lapset helppoja. Todellisessa maailmassa on ristiriitoja, joille ei vain mahda mitään.

Aikuinen ei enää edes muista, mitä ylipäätään oli se perhe-elämä, jota haluttiin. Oliko kyseessä taas yksi ihanneminä-fantasia, jossa ”tää ois ihanteellinen itse ja tällä ois ihanteellinen perhe-elämä?”

Kirjassaan Laiskan vanhemman opasSaara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen paljastavat, miksei päiväkodin pedagogisesta suuntautumisesta, luomuruoasta tai lasten harrastuksista kannata stressata, miksi taaperon kanssa ei kannata yrittää ehtiä bussiin ja miksi teinin pitää antaa nukkua pitkään.

Millaista on hyvä vanhemmuus tämän hetken Suomessa?

Keskiluokkaiseen vanhemmuuteen liittyy valtavasti ihanteita, odotuksia ja elämäntapavalintoja. Ruoka, uni, päivähoito, perheen työnjako, harrastukset – kaikkeen löytyy suosituksia. Kirjoittajat puhuvatkin antiasiantuntijuudesta, eli siitä miten vanhemmat joutuvat viime kädessä yksin päättämään, ketä kuunnella. Kasvatusasiantuntijoiden ohjeet ja yleiset suositukset saattavat toimia jollekin, kun taas toinen lapsi tarvitsee ihan jotain muuta ja myös yleensä ilmaisee sen.

Esimerkiksi kiintymyssuhdeteorian isä John Bowlby haastatteli nuorisorikollisia ja päätteli irrallisuuden tunteen johtuneen siitä, että nuoret olivat vauvana kokeneet yli puolen vuoden eron äidistään. Tällä ei ole mitään tekemistä päiväkodissa käyvän lapsesi kanssa.

”Vanhemman yksi tehtävä on ratkaista, milloin neuvot on otettava määräyksinä ja milloin ei. Suomalaiset ottavat helposti erilaiset neuvot ja suositukset vastaan sellaisinaan ja liian tosisaan, niin kuin viesti koskisi jokaista yksilöä sataprosenttisesti. Liikuntasuositukset ohitetaan kyllä, eikä kasviksiakaan moni syö ihan puolta kiloa päivittäin. Myös imetyssuosituksiin voi suhtautua kuulostelemalla, koskettaako juuri tämä neuvo juuri minun elämääni.”

Lasta on vaikea hemmotella piloille tai rikkoa perusturvallisessa perheessä – mutta menestysopit kannattaa suorilta kyseenalaistaa

Entä jos lapsen lempiharrastus lopulta onkin YouTube-videoiden katselu ja lempiruoka kananuggetit? Ja mitä jos päädytäänkin viikonloppuna hiihtoretken tai taidegallerian sijasta Prismaan?

Yhteiskunnan arvojen koveneminen on aiheuttanut sen, että vanhemmat ovat ankaria itselleen ja häpeävät, jos eivät onnistukaan. Samalla he kasaavat paineita lapsille.

”Lapsen murrosikä on vanhemmalle antoisaa aikaa. Kapinoiva murrosikäinen romauttaa vanhemman kulissit, jos sellaisia on siihen saakka onnistunut kannattelemaan. Hänen on pakko opetella elämään oman epätäydellisyytensä kanssa, mikä on kaikille osapuolille paras vaihtoehto.”

Vaikkei vanhempi ottaisi paineita, niitä tulee joka puolelta. Kannattaa kyseenalaistaa lasten kuullen, onko menestys ylipäätään elämän keskeinen asia.

Toimivassa perheessä huomioidaan myös vanhemman hyvinvointi

Kun ihmiset elävät yhdessä, he ovat kokonaisuus, jonka eri osat on otettava huomioon. Vanhempien hyvinvointiin liittyy myös työssäkäynti. Kirjoittajien mielestä on käytännöllisempää, että yksivuotias menee päiväkotiin muiden lasten kanssa kuin se, että väsynyt vanhempi pyörittää kotona yhden lapsen päiväkotia, vaikka siihen löytyy alan ammattilaisia. Julkisessa keskustelussa päivä- tai kotihoidon kohdalla puhutaan usein lapsen oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Lapsi pitää elättää, ja silloin hänen on yleensä mentävä päivähoitoon… Kirjoittajat kannustavat vanhempia vaatimaan vahvoja peruspalveluita ja oikein mitoitettuja päiväkotiryhmiä.

Äänikirjan lukee Kati Tammensalo.

Aino-Maija Leinonen on kahden teini-ikäisen lapsen vanhempi, joka nauttii ja myös kärsii vanhemmuudesta enemmän nyt kuin silloin, kun lapset olivat pieniä.

Saara Henriksson on kirjailija ja kustannustoimittaja. Hänellä on teini-ikäinen lapsi. Yhdessä he ovat kirjoittaneet aiemmin teokset ”Leppoisa opas huusholliin” (2014) ja ”Railakas rahakirja” (2018).

Innolla odotamme kevään uutuuskirjoja 🖤

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Voiko perhe-elämä lasten ja nuorten kanssa sujua ilman tappelua ja tunnemyrskyjä? Suomen Supernannylta uusi kirja

Suomen Supernanny Pia Penttala antaa käytännön ohjeita siihen, miten saada aika riittämään perheelle arkisin, miten nuorten yksinäisyyteen kannattaa puuttua ja miten kodin ja koulun yhteistyö saadaan sujumaan.

Kirja Suomen Supernanny – Lempeämpää perhe-elämää esittelee tosielämän tapauksia, joista luovitaan Supernannyn asiantuntevan avun tukemana kohti elämää, jossa kaikilla on turvallisempaa olla. Pia Penttala antaa ihmisläheisellä otteellaan toivoa kaikille perhearjen hankaluuksien kanssa painiville. Hän toteaa, että lapsi voi muuttua vain, jos aikuiset hänen ympärillään muuttuvat.

Tavoitteena miellyttävä arki – miten järjestää illat, jotta riittävästi aikaa olisi sekä lapsille, että aikuisille?

Monelle perheelle arki menee suorittamiseksi ja varsinkin loman jälkeen lyhyet illat korostuvat. Jos laadukasta yhdessäoloa ei ole riittävästi, se saattaa vaikeuttaa lasten nukuttamista, mikä puolestaan vaikuttaa vanhempien palautumiseen. Supernanny korostaa läsnäolon tärkeyttä:

”Jokaisella vanhemmalla on oikeus olla laiska tai teh­dä töitä kotona. Oleellista on, että kun olemme lapsen kanssa, meidän pitää keskittyä häneen. Joka päivä.
Sen jälkeen ja hetkien välissä voimme olla laisko­ja tai tehdä töitä tai soittaa kaverille. Jos räävimme joka suuntaan ja teemme kaiken puolittaisesti kes­kittyen, mikään ei hoidu kunnolla.  Ei lapsen hoito eivätkä työt. Eikä laiskottelu.”

Myös itsenäiset ja hyvin pärjäävät teinit tarvitsevat tukea ja huomiota

Lapset tarvitsevat vanhempiaan kasvaessaan kohti aikuisuutta. Lasten oikeuksien lisääntyessä vanhempien tehtävä on opettaa heille myös vastuunottoa. Pettymysten sieto koettelee usein koko murrosikäisen lapsen perhettä, mutta kukaan ei saa ohittaa sitä. Se kuuluu nuoren kasvuun.

Nuoruusikä viestittää usein yksin pärjäämistä, mutta vanhempien tehtävänä on kysellä säännöllisesti nuoren kuulumisia ja suunnitelmia. Näin he pysyvät perillä nuorensa käsityskyvystä elämän eri osa-alueilla ja osoittavat kiinnostusta lastaan kohtaan. Nuorella pitää olla tunne, että hän kelpaa ja on kiinnostava vanhemmilleen myös aikuistuessaan. Aikuistuminen voi olla vierasta nuorelle itselleen, ja hänelle on lohdullista, että omat vanhemmat eivät ujostele muuttuvaa lastaan.

Kenellä on kasvatusvastuu, kodilla vai koululla?

Näin kouluvuoden alussa moni jännittää sitä, miten lapsi tulee pärjäämään koulussa muiden kanssa varsinkin, jos lapsella on haasteita tunteiden säätelyssä. Erilaisuudesta tulee helposti heikkous, jonka muut vaistoavat, ja jos maaperä on oikeanlainen, lapsi saattaa joutua kiusatuksi. Valitettavasti opettajien työstä on tullut selviytymistä ja siksi koulussa pitäisi olla opettajien lisäksi muita aikuisia ammattilaisia lasten ympärillä.

Supernanny muistuttaa, että vaikka opettajan työmäärä olisikin kasvanut suhteettoman suureksi, sen ei pitäisi missään nimessä kaatua lapsen niskaan. Ryhmän vetäjällä pitää olla ammattitaitoa huomata, että kun joukossa on joku hieman erilainen, toimintaa pitää heti alkaa suunnitella niin, että se viestii, että kaikille on tilaa ja että kaikki ovat tärkeitä tyyppejä.

”Kasvatusvastuu on näin ollen sekä vanhemmilla, että koululla ja siksi on tärkeää, että he kommunikoivat ja luovat yhteisen strategian lapsen tukemiseksi.”

Suomen Supernanny Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Hän on yli kolmenkymmenen vuoden kasvatusalan uransa aikana nähnyt kaikenlaisia perheitä ja tilanteita. Venla-palkittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta.

Toimittaja Risto Pakariselta on aiemmin ilmestynyt teokset Jonain päivänä Jennifer (Harper Collins 2019), Alpo Suhosen kanssa kirjoitettu Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia (Into 2020), Suomen Supernanny I (Into 2021) sekä Janne Puhakan tarina Ulos kopista (Johnny Kniga 2022).

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirja: Koululainen tarvitsee kasvatusta eikä kännykkäpelejä

”Mitä varsinaisesti tarkoittavat lapsilähtöisyys, ihmiskeskeisyys ja elämälähtöisyys? Entä mitä vapaus tarkoittaa hyvässä lapsilähtöisessä kasvatusajattelussa?”

Pienten koululaisten aloittaessa syyslukukauden puurtamisen on jälleen ajankohtaista nostaa kasvatuksen periaatteet keskusteluun. Jarno Paalasmaan Maailman parhaat kasvatusajatukset (Into Kustannus 2016) peräänkuuluttaa filosofisia ja humanistisia näkökulmia kasvatukseen klassikkoajattelijoiden hengessä.

Rousseaun, Pestalozzin, Steinerin ja muiden kasvatusajattelijoiden tärkeimpiä oivalluksia esittelemällä Paalasmaa kiteyttää taitavasti näkemyksiään siitä, mikä nykyisessä kasvatusajattelussa on vialla: sivistysajattelu on unohtunut talouspuheen ja digitalisaation ylistyksen vallatessa myös kasvatuskeskustelun. Lapsi tarvitsee vapautta leikkiä luonnossa eikä kännykkäruudun tuijottamista.

Paalasmaa kysyy kirjassaan: ”Olemmeko menettämässä kasvatuksessa lopullisesti jotain sellaista, mitä emme saisi menettää? Nykykeskustelussa painottuu liikaa tieto ja taito-oppiminen, kasvatuksen kustannuksella. Oppimaan oppimisen rinnalle tarvitaan näkökulmia kasvamaan kasvamisesta.”

Paalasmaa on opettaja ja kasvattaja 20 vuoden kokemuksella. Hän on ollut myös Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja ja mukana Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativassa työryhmässä. Maailman parhaat kasvatusajatukset on Paalasmaan viides kasvatusaiheinen kirja. Teoksesta löytyy kiinnostavia näkökulmia ja ajattelemisen aihetta niin vanhemmille kuin ammattikasvattajillekin.

ISBN: 978-952-264-669-9

https://intokustannus.fi/kirja/maailman-parhaat-kasvatusajatukset/

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Mika Rönkkö
mika.ronkko@intokustannus.fi
+358504362170

Jaa tämä: