Avainsana-arkisto: vankila

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suositun podcastaajan uutuuskirja: Kuolemaantuomitut sarjamurhaajat

Liisa Saarijärven uutuuskirja Kuolemaantuomitut sarjamurhaajat kertoo neljän kuolemaantuomitun murhaajan hyytävät tarinat.

Ted Bundy, Rodney Alcala, Richard Ramirez ja John Wayne Gacy ovat maailman tunnetuimpien sarjamurhaajien joukossa. Kirja kertoo heidän tarinansa ensimmäisistä rikoksista aina kuolemaan saakka. Mikä ajoi miehet kammottaviin rikoksiinsa? Miksi he saivat tappaa niin kauan, ennen kuin lopulta jäivät kiinni?

Sadististen murhaajien teot ovat epäinhimillisen julmia – mutta onko kuolemantuomiolle sijaa nykymaailmassa? Kirjassa käsitellään myös tuomioon liittyvää lakia: mitä tapahtuu, kun rikollinen on tuomittu kuolemaan? Yhdysvalloissa tuomion protokolla, jota jokainen rangaistuslaitos erikseen noudattaa, on tarkka. Tuomion langettamisen ja käytäntöönpanon väliin mahtuu paljon mutkia ja oikeudenkäyntejä.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukevat Liisa Saarijärvi ja Pasi Ruohonen.

Liisa Saarijärvi tekee Suplan suosittua Kuolemaantuomitut-podcastia. Päivätöikseen sairaanhoitajana työskentelevä Saarijärvi on pitkään ollut kiinnostunut todellisista rikoksista, ja podcastin tekeminen sekä true crime -kirjojen kirjoittaminen on hänen pitkäaikainen haaveensa.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain?

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta. Löytyykö tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen rauha?

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.


Parikymppinen Joonas ja nelikymppinen Pasi piinasivat kuukausia Ville Suomalaista. Lapsuudenystävä ja isäpuoli lähettivät nuorelle miehelle tappouhkauksia prepaid-liittymästä ennen kuin murhasivat hänet syrjäisellä metsäautotiellä.


Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.

Mika Suomalainen päästi irti vihasta kohdattuaan poikansa surmaajat

Kun Mika Suomalainen kohtasi vuonna 2018 viisi vuotta aiemmin menehtyneen poikansa Villen surmaajat, oli vihan vähentyminen merkittävä muutos, jonka sureva isä huomasi arjessaan. Jälkikäsittely vapautti paljon energiaa ja voimia riitti sen myötä enemmän myös perheelle.

– Kohtaamisesta oli paljon apua, ja jälkikäsittely on auttanut toipumista. Tällä oli myös merkittävä vaikutus terveyteeni. Kun viha rupesi häviämään, jaksoin olla mukana enemmän perheeni arjessa, kertoo Mika muutoksista.

Kohtaamisen myötä sureva isä saattoi myös antaa anteeksi itselleen. Kuten moni muukin lapsensa tapaturmaisesti tai henkirikoksen kautta menettänyt vanhempi, myös Mika pohti, olisiko voinut pelastaa poikansa. Tekijöiden kohtaaminen toi rauhan ja Mika saattoi hyväksyä tapahtuneen osaksi menneisyyttään.

– Kun surmaajat sanoivat, ettei tekoa olisi kukaan voinut estää, pystyin antamaan itselleni anteeksi. Sen myötä elämä on tullut omalla tavallaan takaisin, Mika kuvaa kohtaamisen konkreettisia seurauksia.

Mika ei ole varsinaisesti miettinyt, millaisia vaikutuksia jälkikäsittelyllä oli hänen poikansa surmaajien elämään. Hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä kohtaamisen olleen varmasti myös katuville surmaajille hyvin vaikuttava.

Kohtaaminen kasvokkain auttaa toipumaan traumoista

Poikansa menettänyt isä toivoo, että muutkin saman kokeneet hakeutuisivat tuen piiriin. Hän kuitenkin huomauttaa, että se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu muille. Tukea pitääkin hänen mukaansa hakea itselleen sopivalla tavalla. Mikalle vakavien rikosten jälkikäsittelystä oli hyötyä.

– Ennen ensimmäistä tapaamista surmaajien kanssa olin nähnyt asiantuntijat monta kertaa ja oli varmistettu, että kohtaaminen oli todella järkevää ja harkittua. Tapaamiseen ei mennä suin päin, vaan katsotaan, että kaikki ovat varmasti valmiita siihen, Mika kuvaa jälkikäsittelytapaamisen tarkkaa valmisteluprosessia.

Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Harkittu prosessi auttaa ihmisiä työstämään traumojaan turvallisessa ympäristössä ja ammattilaisten tukemana. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä, mutta myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta toimii vakavien rikosten Sauma-toiminnan koordinaattorina.  Konttilan mukaan vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä jälkikäsittelyn avulla. Mikan ja hänen poikansa tarina on osa Kasvokkain rikoksen jälkeen -teosta, jossa kerrotaan yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjassa kerrotut tarinat näyttävät, että toipuminen on mahdollista.

Tiina Saaren ja Kati Pukin kirjoittama teos Kasvokkain rikoksen jälkeen on julkaistu kesäkuussa 2022.


Lue tai kuuntele yhdeksän tositarinaa kokonaisuudessaan! Löydät kirjan Innon verkkokaupasta, useimmista kirjakaupoista ja äänikirjapalveluista.


Lue myös:

Isyys henkirikollisen silmin: voiko vankilasta käsin katkaista ylisukupolvisia traumoja? Jani Bollströmin tarina avaa raadollisella tavalla sitä, miten haastavaa omia virheitään ja suhdetta lapsiin on korjata vankilasta käsin.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Voiko murhaajalle tai hyväksikäyttäjälle antaa anteeksi? Rikosten uhrit tai heidän omaisensa kohtaavat tuomitut kasvokkain

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä. Miten tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen löytyy rauha?

”Tavatessani Emilian isän Pekan en voinut olla miettimättä: Millaista on elää tietoisena siitä, että on tuhonnut oman tyttärensä lapsuuden ja nuoruuden? Pekka katuu tekojaan ja on pyytänyt niitä anteeksi. Ymmärtääkö hän kuitenkaan täysin, mitä on teoillaan aiheuttanut? En ole varma. Joskus ymmärtämättömyys on armollisempaa kuin ymmärtäminen.”

-Kati Pukki

Kirja, joka muuttaa käsityksen anteeksiannosta

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.

Jälkikäsittely on auttanut tuhansia hyväksymään rikoksen osaksi omaa historiaansa

Mikä sai Emilian tapaamaan isänsä Pekan vankilassa ja antamaan tälle anteeksi, vaikka Pekka oli käyttänyt tytärtään seksuaalisesti hyväksi yli 20 vuotta? Entä mikä sai Taru Virtasen tapaamaan Karin, jonka itsemurhayrityksen seurauksena Tarun 17-vuotias Milla-tytär sai surmansa? Auttoiko Karin tapaaminen Tarua pääsemään irti silmittömästä vihastaan?

”Vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.”

-Arja Konttila, Sauma-toiminnan koordinaattori, Rikosseuraamuslaitos

Eemelin isä Taisto oli neljä ihmistä murhanneen Veli Matti ”Metsuri” Huohvanaisen ensimmäinen uhri. 20 vuoden ajan Eemeli mietti, olisiko voinut estää isänsä kuoleman. Sitten hän voitti pelkonsa ja kohtasi Suomen vaarallisimpiin rikollisiin listatun miehen.

”Seuraavaksi huoneeseen saapuu lähes kaksimetrinen, tummahiuksinen mies. Hän on neljästä murhasta tuomittu Veli Matti Huohvanainen, lempinimeltään ”Metsuri”, Suomen vaarallisimpien rikollisten joukkoon useita kertoja listattu mies. Hän on Eemelin isän murhaaja. He katsovat toisiaan silmiin. Eemeli kysyy, pelottaako Veli Mattia, ja tämä vastaa kieltävästi. Sitten Veli Matti esittää saman kysymyksen Eemelille. ”Ei pelota”, Eemeli vastaa, vaikka on juuri ennen tapaamista saanut paniikkikohtauksen.”

Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä. Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjan tarinat näyttävät, että vakavan rikoksen tekijä voi muuttua ja läheiset toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.

Kati Pukki on vastaava tuottaja, toimittaja ja filosofian maisteri. Hän on työskennellyt toimittajana muun muassa MTV:llä ja Ilta-Sanomissa ja on kiinnostunut rikosjournalismista ja ihmiskohtaloista rikosten takana. Häntä kiehtoo ihmisen kyky selviytyä äärimmäisen vaikeassakin tilanteessa.

Tiina Saari on luova tuottaja, toimittaja, filosofian maisteri ja sosionomi. Hän on työskennellyt toimittajana iltapäivälehdissä ja maakuntalehdissä. Saari on kiinnostunut rikosten syistä ja seurauksista. Tiina Saaren ja Maiju Majamaan Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua (Into 2020) oli lukijoiden ja kuuntelijoiden suosikki, joka nousi myös Storytel Awards -ehdokkaaksi.

Lisätietoa vakavien rikosten jälkikäsittelystä: Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erikoissuunnittelija ja Sauma-toiminnan koordinaattori, psykologian tohtori Arja Konttila; arja.konttila@om.fi, p. 050 440 8699

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juha Heinonen: Vankeinhoidon laadun kriittinen tarkastelu muurien sisältä

Entisen elinkautisvangin Juha Heinosen mukaan vankien kuntouttaminen yhteiskuntakelpoisiksi jää käytännössä sanahelinäksi. Vankilan tehtävä on yksinomaan tuomioistuimessa päätetyn tuomion täytäntöönpano. Kirjassaan Vanki 237/01 Heinonen avaa vankilan arkea ja käytäntöjä.

Juha Heinosen elämän taitekohta oli synkkä. Kohtalokas automatka heinäkuisena iltana 2001 päättyi kaksoismurhaan, josta Juha tapahtumien yhtenä osapuolena tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen. Neljätoista ja puoli kiven sisässä vietettyä vuotta tuovat näkökulman paitsi suomalaiseen vankeinhoitoon ja oikeuskäytänteen vallankäyttöön myös inhimillisen ihmisyyden oikeuksiin ja perusteisiin.

Vanki 237/01 syntyi Heinosen vankeusaikana Kylmäkosken suljetussa vankilassa. Kirjassa Heinonen avaa suljetun vankilan karua arkea, joka suurimmalle osalle kansasta on täysin tuntematon ja raakuudessaan jopa käsittämätön. Eri vankiloiden käytänteissä on paljon ristiriitoja. Esimerkiksi se, miten vankien kohtaamiset estetään lähes täysin suljetuilla osastoilla. Eristäminen tuskin edistää valmiutta palata yhteiskuntaan – päinvastoin.

Heinosen mielenterveyden pelasti taide. Vankeusajan työtoiminnassa hän pääsi perehtymään saven ja keramiikan saloihin ja laskee, että vankilavuosien aikana hänen käsiensä kautta kulki noin 12 000 kiloa savea.

”Keramiikan teko oli minulle suoranainen taivaan lahja ja yksi merkittävä keino selviytyä päivästä päivään, kuukaudesta toiseen ja vuodesta seuraavaan.”

Vanki 237/01 kuvaa vankien erilaiset taustat ja tarpeet

Vankeinhoidossa tulisi panostaa ammattitaitoiseen henkilökuntaan ja kiinnittää huomiota vankien monimuotoisuuteen, jotta alkoholistit, narkomaanit, asunnottomat ja tavikset saisivat räätälöityä kuntoutusta. Mielenterveysongelmat ja persoonallisuushäiriöt ovat vangeilla paljon yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin. Päihderiippuvuus on kymmenkertaista.

”Väärältä puolelta muuria katsoessa kaikki näyttäytyy tavoittamattomana, korkealle ylös taivaaseen saakka piirtyvänä, vaikka toisaalta ajatellen; jos aidan takana ei ole mitään, eikä sen toisella puolella sen enempää, on täysin yhdentekevää, kummalla puolella aitaa seisoo.”

Juha Heinonen (s. 1966) on freelance-toimittaja ja -kirjoittaja, joka vapautui vankilasta vuonna 2014. Siviiliin astumisen kynnyksellä Heinonen työskenteli muun muassa Koko Teatterissa Helsingissä ja Legioonateatterissa Tampereella. Hän kirjoitti teatteri- ja kuunnelmakäsikirjoituksia, joista tunnetuimpia ovat Kuningaskahle (2009), Ääniä kiven sisältä (2012) sekä Toinen valinta (2014). Ennen vankilaan johtaneita tapahtumia Heinonen oli av-alan käsikirjoittaja osaksi omistamassaan yrityksessä. Nykyään hän suunnittelee ja ylläpitää yritysten web-sivustoja ja hoitaa näiden some-markkinointia kirjoittamisen ohessa.

Jaa tämä: