Maailman kirjat -kirjallisuustapahtuma järjestetään perinteiseen tapaan Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä Helsingin Rautatientorilla 27.–28.5. Suuressa kirjateltassa on tarjolla kaiken maailman kirjallisuutta 30 näytteilleasettajan ja yli 50 esiintyjän voimin.
Maailman kirjat, Helsingin Rautatientori la 27.5. klo 11–21 ja su 28.5. klo 11–19. Vapaa pääsy.
Tapahtuman järjestävät Into Kustannus, Rosebud Books ja Aula & Co yhteistyössä Kepan kanssa.
Osallistu tapahtumaan Facebookissa!
LAUANTAI 27.5.
Klo 12.15-13.00 Piilosta näkyväksi: Maahanmuuton globaalit ulottuvuudet Suomessa
Keskustelua Iso Numero -lehden tiedettä ja journalismia yhdistävien reportaasien aiheista, jotka liittyvät maahanmuuttoon linkittyviin ihmisoikeuskysymyksiin. Mukana tutkijatohtori Veronika Honkasalo, apulaisprofessori Lena Näre ja Amnestyn tiedottaja Kaisa Väkiparta. Haastattelijana Ison Numeron päätoimittaja Hannele Huhtala. Maahanmuuttajien ihmisoikeudet ja maahanmuuton synnyttämä monenlainen eriarvoisuus ovat olleet piilossa niin julkisesta keskustelusta kuin politiikan agendoilta. Piilosta näkyväksi -hanke tarttuu polttavimpiin ihmisoikeuskysymyksiin, joita globalisoituva maahanmuutto on Suomessa synnyttänyt.
Iso Numero & Kultti ry
Klo 13.00-13.30 Muuttoliike lasten ja nuorten elämässä
Muuttoliike määrittää nykymaailmaa vahvasti, ja se koskettaa myös yhä useampien lasten ja nuorten elämää. Lapset ja nuoret muuttavat niin Suomen sisällä kuin globaalisti, perheensä kanssa ja ilman. Toisaalta muuttoliikkeen vaikutukset kokevat usein myös ne, jotka jäävät paikoilleen. Tässä keskustelussa pohditaan lasten ja nuorten asemaa nykypäivän muuttoliikkeissä: kokemuksia ylirajaisesta elämästä, monipaikkaisuudesta mutta toisaalta myös paikallaan pysymisestä. Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Antti Kivijärvi ja Marja Peltola keskustelevat toimittamastaan kirjasta Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä.
Nuorisotutkimusseura
Klo 13.30-14.00 Kai Alhanen: Dialogi demokratiassa
Demokraattinen päätöksenteko ja järjestelmän toimivuus edellyttävät kansalaisten kykyä vuoropuheluun. Monimutkaisissa ja -kulttuurisissa yhteiskunnissa ihmisten on kuitenkin yhä vaikeampi ymmärtää toisiaan, koska kokemukset maailmasta ovat täysin erilaisia. Demokratian tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan laajaa kansalaisten yhteistoimintaa ja enemmän keskustelua. Miten sitä voi oppia, ja millä tavoin dialoginen keskustelu voi vahvistaa demokratiaa sen nykyisissä taloudellisissa, sosiaalisissa, ideologisissa ja ekologisissa kriiseissä? Kai Alhanen, TT, on filosofi, kouluttaja ja työnohjaaja. Timo Kalevi Forss haastattelee.
Gaudeamus
Klo 14.00-14.30 Tulevaisuuden energiamuodot
Aki Suokko, Rauli Partanen kertovat kirjassaan Energian aika, mikä on avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Toisenlaisen näkökulman tuo Olli Tammilehto kirjassaan Tuhokehitys poikki, jonka mukaan vallitseva kehitys vie kohti ilmastokatastrofia, ekologista tuhoa tai ydinsotaa. Tämä yhteiskuntiemme rakenteista ja voimista johtuva prosessi voidaan pysäyttää vain syvällekäyvällä ja nopealla yhteiskunnallisella muutoksella. Jehki Härkönen haastattelee.
WSOY & Into Kustannus
Klo 14.30-15.00 Maria Manner & Teivo Teivainen: Brasilia
Brasilia-kirja on sukellus 2000-luvun Brasiliaan. Se kertoo Etelä-Amerikan jättivaltion murroksesta ja kasvukivuista, toiveista ja pettymyksistä. Teos vie lukijan suurkaupunkien laidoille, karismaattisten saarnamiesten kirkkoihin, laakeille viljelyksille ja sademetsää halkovalle valtatielle. Maria Manner ja Teivo Teivainen pohtivat kuluttamista, korruptiota, rasismia ja kansalaisten kasvaneita vaatimuksia. Miten on syntynyt poikkeuksellisen monimutkainen poliittinen järjestelmä ja ristiriitojen riivaama talous? Mitä tapahtuu, kun kymmenet miljoonat ihmiset nousevat köyhyydestä? Mika Rönkkö haastattelee.
Siltala
Klo 15.00-15.30 Sellukolonialismia
World Rainforest Movementin sihteeristön jäsen Elizabeth Díaz, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja yliopiston lehtori ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren keskustelevat maattomien oikeuksista ja suomalaisen selluteollisuuden investoinneista Latinalaisessa Amerikassa sekä Hondurasin kiistanalaisesta patohankkeesta.
WRM
Klo 15.30-16.00 Nykyajan filosofiaa. Ajatuksia ihmiskunnan kohtalonhetkinä.
Filosofiaa on asetettu vastakkain insinööritieteiden ja taloustutkimuksen kanssa. Onko syvällinen ajattelu turhaa hommaa? Päinvastoin. Vain parisataa vuotta sitten kaikki tiede oli filosofiaa. Edelleen, tai jopa juuri nyt, etiikka ja moraalifilosofia ovat tärkeitä tieteenaloja. Saako ihminen tuhota toisia ihmisiä? Entä jos ihminen tuhoaa koko planeetan? Mikä on ihmisen olemassaolon oikeutus? Keskustelijoina Ville Lähde & Iida Simes.
Rosebud Books, Niin & Näin
Klo 16.00-16.30 Raimo Pesonen: Viholliskuvien paluu, turvallisuuspolitiikan taskukirja
Ovatko poliitikot ajautuneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä, korvataanko Nato kahdenvälisillä sotilassuhteilla USA:n kanssa ja haetaanko Suomessakin talouskriisin koettelemaa kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla. Sotaretoriikan paluu on hallinnut julkista keskustelua, ja median välittämä kuva on korostanut oletettuja Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia ja sotilaallisia keinoja vastauksena niihin. Kirja haastaa lukijan pohtimaan kriittisesti yksipuolisia tulkintoja Pohjolan turvallisuustilanteesta ja Suomen vaihtoehdoista. Timo Kalevi Forss haastattelee.
Suomen Rauhanpuolustajat
Klo 16.30-17.00 Voiman kyselytunti: Mikä riivaa mediassa?
Sosiaalisen median ohella myös journalismissa vastakkainasettelut kärjistyvät. Miten toimittaja voi työssään löytää tien asioiden ytimiin kaiken torahetteikön keskeltä ja miten poliitikko voi pärjätä tälläisella areenalla heittämättä lisää bensiiniä liekkeihin? Voima-lehden kustantaja Tuomas Rantanen haastattelee toimittaja Johanna Korhosta Mikä niitä riivaa? Suomalaisen julkisen keskustelun tuska – ja eräitä etenemismahdollisuuksia (Kirjapaja) -kirjasta ja puheviestinnän professori Pekka Isotalusta Mediapoliitikko (Gaudeamus) -kirjasta.
Klo 18.00-18.30 Häiriköt-päämaja esittää: Suomalaiset fasistit ja ristiretket (PERUTTU)
Myös suomalaiset rakentavat kansallista narratiiviaan sotamuistelon kautta. Samalla, kun toistamme tarinaamme, me myös valitsemme hyvin tarkasti sen, mitä muistelemme. Valikoitu muistaminen kuitenkin johtaa siihen, että käsityksemme Suomesta ja suomalaisuudesta vääristyy. Häiriköiden Jari Tammisen haastateltavana ovat YTT Jouni Tilli Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina (Ateena) -kirjaansa liittyen sekä FT Oula Silvennoinen Suomalaiset fasistit – Mustan sarastuksen airuet (WSOY) -kirjansa teemoista.
Häiriköt päämaja
Klo 18.30-19.00 Suomen romanit, viimeiset kiertolaiset.
Aija Kuparisen toimittama tietokirja Vanhojen tie avaa neljäntoista suomalaisen romanivanhuksen elämäntarinan. Koskettavat ja rajut tarinat kertovat menneiden vuosikymmenien kiertolaiselämästä ja romanikulttuurista, joka on jäänyt pääväestölle vieraaksi. Mukana keskustelussa myös Suomen romaniyhdistyksen hankepäällikkö Tiina Isberg. Timo Kalevi Forss haastattelee.
Suomen Romaniyhdistys, Like Kustannus
Klo 19.00-19.45 Valtakielten varjosta
Sivuvalo-projektin runoilijat käänsivät ja julkaisivat Inger-Mari Aikion ja Niillas Holmbergin saamenkielisiä runoja espanjaksi. Runoilijat esittelivät yhteistyön tuloksena syntynyttä Roađđi – Rosa boreal -kirjaa alkuperäiskielten kirjallisuusfestivaalilla Meksikossa. Millaista on valtakielten varjoon jäävien kirjallisuuksien julkaisutoiminta Pohjoismaissa ja Etelä-Amerikassa? Keskustelijoina runoilija-kääntäjä Daniel Malpica (Meksiko-Suomi), saamenkielinen runoilija Inger-Mari Aikio ja haastattelijana Outi Korhonen.
Sámi literature goes Latin America
The poets of Sivuvalo project translated Inger-Mari Aikio’s and Niillas Holmberg’s poems from Sámi to Spanish. Aikio and Holmberg presented the book published as a result of this collaboration in a festival of indigenous languages in Mexico. How do non-dominant language literatures work in the Nordic countries and in Latin America?
Speakers poet-translator Daniel Malpica (Mexico-Finland), poet Inger-Mari Aikio (Sámi, Finland) and moderator Outi Korhonen.
SUNNUNTAI 28.5.
Klo 12.00-12.15 Piirtämällä näkyväksi, turvapaikanhakijoiden sarjakuvia
Sarjakuvat on tehty vastaanottokeskuskusten työpajoissa Helsingissä, Kontiolahdella ja Lieksassa vuosina 2016−2017. Tarinoissa palataan pakomatkaan, kalastetaan järvellä Lieksassa, podetaan yksinäisyyttä ja kerätään Pokemoneja. Nuorin piirtäjä oli 5-vuotias poika Guineasta ja vanhin 54-vuotias mies Irakista. Maailman kirjat teltan seinille pystytetystä näyttelystä kertovat sarjakuvapajojen ohjaajat Heidi Leino ja Suvi Ermilä Maailman sarjakuvat ry:stä. Timo Kalevi Forss haastattelee.
Maailman sarjakuvat ry, Hei Helsinki
Klo 12.15-12.30 Janne Käpylehto: Aurinkoenergiaa kaikille
Maailman kirjat -teltan sähköt on tuotettu aurinkoenergialla. Janne Käpylehdon asentamat aurinkopaneelit ja niihin liittyvä tekniikka on nähtävillä kirjateltan eteläpäädyssä. Sieltä saa myös käytännön neuvoja aurinkoenergiasta. Käpylehto on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa; Mökille sähköt auringosta ja tuulesta sekä Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen. Timo Kalevi Forss haastattelee.
Into Kustannus
Klo 12.30-13.10 Elämäni vegaanina, urheilija ja lääkäri kertovat
Miksi veganismi on tärkeää ja mitä siitä tulisi tietää? Mia Takulan kirja Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla vastaa näihin kysymyksiin. Kirjan haastateltavista henkilöistä vuorikiipeilijä Carina Räihä ja lääkäri Nina Ilmaniemi tulevat kertomaan omia näkemyksiään veganismista. Carina Räihä on entinen pankkiiri ja nykyinen vuorikiipeilijä, joka kannattaa innokkaasti veganismia ammattiurheilijan elämäntapana. Nina Ilmaniemi kannattaa vegaanisen ruokavalion terveellisyyttä terveydenhoiden ammattilaisen näkökulmasta. Teemu Kiviniemi haastattelee.
Into Kustannus
Klo 13.10-13.30 Sami Tallberg: Villi cityvegaani
Huippukokki Sami Tallberg kertoo vegaanisesta keittokirjastaan Villi cityvegaani. Kirja esittelee herkullisia ja helppoja vegaanisia reseptejä, joiden valmistuksessa hyödynnetään urbaanien alueiden maukkaita villiyrttejä. Teemu Kiviniemi haastattelee.
Into Kustannus
Klo 13.30-14.00 Panaman paperit, veronkiertoa paljastanut tietomurto
Into on julkaissut kirjan Panaman paperit, miten rikkauden veronkierto paljastui. Maailman suurimpiin kuulunut tietomurto paljasti muun muassa Nordean ja Metson yhteyksiä veroparatiiseihin. Kansainväliseen Panaman papereita tutkineeseen toimittajaryhmään kuulunut Minna Knus- Galán on kirjoittanut aiheesta kirjan Tarkoin varjeltu. Mukana keskustelussa myös tietokirjailija ja taloustoimittaja Jyri Hänninen.
Into Kustannus, Kustantamo S&S
Klo 14.00-14.30 Paavo Löppönen: Vapauden markkinat
Onko uusliberalismi tuonut maailmaan hyötyä, kärsimystä vai kumpaakin? Uusliberalismi on ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä globaalille tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään. Kimmo Jylhämö haastattelee.
Vastapaino
Klo 14.30-15.00 Rauhaa rakentamassa – kansalaisjärjestöt haurailla alueilla
Kansalaisjärjestöjen rooli konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tunnustetaan Suomen linjauksissa ja kansainvälisessä retoriikassa. Miten kansalaisjärjestöt toimivat? Millaisia ovat hauraiden maiden kansalaisyhteiskunnat? Näitä kysymyksiä käsittelee Kepan ja Into Kustannuksen kirja Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt haurailla alueilla. Keskustelemassa Do No Harm -työvälineestä kirjaan kirjoittanut, Kuan vanhempi rauhantyön asiantuntija Anisa Doty, Suomi-Afganistan Akatemia ry:n puheenjohtaja Hamed Shafae ja Somalia-verkoston aktiivi ja SAHED ry:n puheenjohtaja Said Karshe Adan.
Outi Hakkarainen, Kepa
Klo 16–16.30 Kirjailijoiden sananvapauspaneeli
Voiko kirjailija kirjoittaa ilman sensuuria tämän päivän Suomessa? Millainen on suomalaisten kirjailijoiden sananvapausperinne? Entä mikä on lukijan vastuu? Kirjailijoiden sananvapauskeskustelussa pohditaan, mikä on sananvapauden merkitys kirjailijalle ja suomalaiselle yhteiskunnalla. Keskustelijoina suomen tunnetuimpiin nykykirjailijoihin kuuluva Katja Kettu, kirjailijaelämäkertojen mestari Panu Rajala ja faktantarkistuksen asiantuntija, toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Muraja. Keskustelun vetäjänä kirjailija ja toimittaja Ronja Salmi.
WSOY & Tammi
Klo 16.30-16.45 Vappu Taipale: Vanha ja vireä, Isoäitikirja
Vanhuudesta puhutaan sairauksina, taloudellisena taakkana ja pommina. Erityisesti vanhat naiset ovat näkymättömiä ja äänettömiä – vaikka heitä on Suomessa yli 700 000. Vanha ja vireä muuttaa tätä kuvaa. Kirja paljastaa nykytutkimuksen rajalliset näkökulmat ja kannustaa naisia itse keräämään paremman elämän ainekset. Isoäitikirja kokoaa ajankohtaista tutkimusta ja tietoa, mutta tarjoaa myös kokemuksia ja näkemyksiä. Vappu Taipale on ministeri ja pääjohtaja, joka on perehtynyt vanhuuteen kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen avulla ja keräämällä ihmisten kokemuksia. Nora Varjama haastattelee.
Into Kustannus
Klo 16.45-17.15 Häiriköt-päämaja & Politiikasta esittävät: Hyvät ja huonot pakolaiset
Miltä näyttää hyvä pakolainen? Entä huono? Näihin kysymyksiin hakee vastausta Häiriköiden Jari Tammisen kera VTT Noora Kotilainen ja VTT Saara Pellander. Pakolaisille asetetut vaatimukset ovat usein ristiriitaisia ja mahdottomia täyttää. Myöskin historiattomuus vaivaa aiheesta käytyä keskustelua ja usein unohtuu, että samaa keskustelua käytiin evakoihin liittyen. Kotilanen ja Pellander työskentelevät osana kansainvälisessä turvallisuusympäristössä tapahtuvia muutoksia tutkivaa GLASE-hanketta.
Häiriköt päämaja, Politiikasta
Klo 17.15.-17.45 Palestiina ja ihmisoikeudet
Syksy Räsänen ja Anna Juhola keskustelevat Palestiinan tilanteesta. Räsänen on kirjoittanut kirjan Israelin Apartheid, joka kertoo ihmisten eriarvoisuuden mahdollistavasta järjestelmästä Israel-Palestiina-alueella. Anna Juhola on ollut ihmisoikeustarkkailijana miehitetyllä palestiinalaisalueella vuonna 2016. Iida Simes haastattelee.
ICHAD Finland
Klo 17.45-18.05 Pekka Peltola: Botswana – Afrikan timantti
Botswanassa on mennyt hyvin jo viisikymmentä vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua. Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa. Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Mika Rönkkö haastattelee.
Into Kustannus