Tampereen yliopiston journalistiopiskelijat ja tutkiva toimittaja Hanna Nikkanen tekivät kirjan ilmastonmuutoksesta. Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaikenkertoo muutoksesta, jota voidaan vielä hillitä. Menneisyyteen ei kuitenkaan ole paluuta, vaan väistämättömiin uhkiin pitää Suomessakin varautua. 

2017 on ollut hullu vuosi. Satelliittikuvat ovat paljastaneet napa-alueiden jääpeitteen vähentyneen odottamattoman rajusti. Itä-Afrikan ennätyksellinen kuivuus on ajanut ihmisiä kotiseuduiltaan. Hurrikaanit ovat riepotelleet Pohjois-Amerikkaa ja Karibiaa. Viimeiset kolme vuotta on mitattu ennätyksellisiä maapallon keskilämpötiloja.

Jääkarhut, Afrikan kuivat pellot ja Tyynenmeren uppoavat saaret ovat ilmastonmuutoksen tuttua kuvastoa. Mutta mitä tapahtuu Suomelle?

Tänään julkaistavan kirjan Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken ovat tehneet 21 Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijaa ja viime lukuvuoden vierailijaprofessori Hanna Nikkanen. Nikkanen on palkittu tutkiva toimittaja, tietokirjailija ja Long Play -julkaisun päätoimittaja.

Kirja kertoo muutoksista Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Tarkastelussa ovat muun muassa suomalainen teollisuus, edustuksellisen demokratian kipupisteet, uhat torjuva ihmismieli sekä ilmastokriisin ratkaisuehdotukset.

Yli 300-sivuisen kirjan teko aloitettiin tammikuussa ja saatiin päätöksen reilu puoli vuotta myöhemmin. Sen 64 valokuvassa näyttäytyy metsien, keskiluokkaisen kulutuksen ja teknologian Suomi: tuttu maa, joka saa outoja piirteitä ilmaston muuttuessa.

“Ilmastonmuutos pysytteli pitkään sekä politiikan että journalismin marginaalissa. Silti tiedämme, että se on aikamme tärkein aihe, ja sen kautta tulevat sukupolvet tulkitsevat tekojamme”, Hanna Nikkanen sanoo.

“Kirjanteon aikana Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti ja hän ryhtyi irrottamaan maataan Pariisin ilmastosopimuksesta. Se saattaa lopulta olla siunaus ilmastoponnisteluille. Aihe on noussut ennennäkemättömällä tavalla uutisiin, politiikkaan ja kahvipöytäkeskusteluihin, myös Suomessa. Kirjastamme rakentui muotokuva Suomesta historiallisena hetkenä, kahden aikakauden rajalla.”

Usein kuulee puhuttavan, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Saanemme tulevina vuosikymmeninä pidemmän kasvukauden, kun olosuhteemme lähenevät Puolan tai jopa Unkarin nykyilmastoa. Samalla menetämme kymmeniä eläinlajeja varsinkin Pohjois-Suomesta, mutta myös makeutuvasta Itämerestä. Lämpenevät talvet ja lisääntyvä kosteus uhkaavat viljelylajikkeita. Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän kurjistuvat viljelyolosuhteet ajavat ihmisiä kohti pohjoista, ja vastuumme sekä turvapaikan antajana että ruoan tuottajana kasvaa.

Ilmastonmuutos ravisuttaa myös Suomen taloutta. Raaka-ainetuotanto ja biotalous toimivat vaikeilla markkinoilla, kun kovien päästötavoitteiden myötä energiasyöppöjä aloja rankaistaan, sijoittajaraha virtaa pois fossiililiiketoiminnasta ja hiilinieluina toimivia metsiä halutaan suojella. Samalla avautuu uusia menestymisen mahdollisuuksia.

Työryhmä on paneutunut myös ruokakulttuuria, asumista ja liikkumista myllertäviin muutospaineisiin. Hyvän sään aikana selvittää, onko Helsingin metro turvassa merenpinnan nousulta, pohtii tavaroiden korjaamiseen kannustavan veropolitiikan mahdollisuutta ja esittää pienen puolustuspuheenvuoron muovipakkauksille.

Kirja ravistelee mielikuvaa, jossa yksilön pienet kulutusteot ovat ainoa tie pelastukseen. Tulossa on suuremman mittakaavan muutoksia: sääntöjä ja veroja, hyvästejä halvoille polttoaineille, lyhyille lennoille sekä kahden euron jauhelihapaketeille. Hyvän sään aikana piirtää pisteen huolettoman kulutuksen aikakaudelle ja katsoo uteliaasti kohti tulevaisuuden Suomea.

Lue lisää työryhmän somekanavista
Facebook: Hyvän sään aikana
Instagram: ilmastokirja2017
Twitter: ilmastokirja
Soundcloud: Hyvän sään aikana

#ilmastokirja