Korruptio Suomessa -tietokirja selvittää, kuinka Transparency International -järjestön vuosittain julkaisema korruptiomittari Corruption Perception Index (CPI) mittaa korruptiota hyvin kapeasti sivuuttaen rikkaille maille tyypillisen rakenteellisen korruption. Indeksin luoma virheellinen käsitys Suomesta korruptoitumattomana maana uhkaa ehkäistä tehokkaita toimia korruption kitkemiseksi. Kirja listaa kymmenen suositusta, joilla suomalaista korruptiota voitaisiin kitkeä.
Salla Nazarenkon toimittama Korruptio Suomessa julkaistaan Keskustakirjasto Oodin Kirjataivaassa tiistaina 5.3. klo 17, tervetuloa! Julkistamiskeskusteluun osallistuvat muiden muassa Paavo Arhimäki, Ville Tavio ja Kimmo Sasi. Tilaisuuden juontavat Jarno Liski ja Salla Nazarenko. Kirjan sisältöön johdattaa Erkki Laukkanen.
Kirjassa käsitellään suomalaista korruptiota monesta näkökulmasta. Salla Nazarenkon johdolla kirjoittajaryhmä purkaa hellimäämme myyttiä Suomen korruptiovapaudesta. Mielikuva korruptoimattomuudesta voi toimia argumenttina jopa korruptiolle altistavien lakimuutosten edistämiselle, kuten kävi omistustietojen julkisuutta kaventavien osakeomistusten hallintarekisteröintiä koskevien lakihankkeiden yhteydessä.
Korruptiota tutkinut hallintotieteiljä Venla Mäntysalo erittelee kirjassa tuorein esimerkein, mitä on suomalainen rakenteellinen korruptio. Toimittaja Jarno Liski puolestaan kertaa suomalaisia julkisuudessa olleita korkean profiilin korruptiotapauksia ja niiden yhtäläisyyksiä aina 1940-luvulta nykypäivään. Professori Janne Saarikivi käsittelee esseessään sitä, miten on menestynyt perhetaustan, suhteiden ja luokkaidentiteetin avulla.
Korruptioindeksistä kirjassa kirjoittava Transparency Finland -järjestön entinen puheenjohtaja Erkki Laukkanen kritisoi korruptiomittaria kovin sanoin. Hänen mukaansa indeksi mittaa käytännössä lähinnä kilpailuneutraliteeettia ja avointa katukorruptiota. Se ei myöskään perustu kansalaisten todellisiin kokemuksiin, vaan Transparency Internationalin yhteistyöjärjestöjen käyttämien toimitusjohtajien suppean korruptiokäsityksen värittämiin mielipiteisiin.
Suomi on vuodesta toiseen ollut CPI-indeksin kärkipaikoilla yhtenä maailman vähiten korruptoituneena maana. Indeksi ei kuitenkaan mittaa juuri lainkaan rikkaille maille tyypillisiä kehittyneen korruption muotoja. Artikkelissaan Erkki Laukkanen arvioi Suomen korruptoituneisuutta myös Transparency Internationalin Global Corruption Barometer -kyselyn (GCB) pohjalta. Silloinkin Suomi on maailman puhtaimpia maita, mutta ei niin kirkkain lukemin. Tällä mittarilla pisteluku jää noin 60 pisteeseen sadasta, kun CPI-pisteillä tulos on ollut yli 90 pistettä sadasta.
Ero tuloksissa johtuu ennen muuta siitä, että GCB perustuu kansalaisten korruptiokokemuksiin eikä epäedustavan asiantuntijajoukon mielipiteisiin. Laukkasen mukaan Corruption Perception Indexin ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa myös Transparency Internationalin johdossa, mutta se ei ole osannut tai halunnut korjata tunnetuimman tuotteensa valuvikoja.
Laukkasen tavoin Transparency International Suomen puheenjohtajana toiminut Tommi Niinimäki kiinnittää kirjassa huomiota julkisen sektorin yhtiöittämisiin ja tarpeeseen tiukentaa yhtiöitä koskevia lahjussäännöksiä vastaamaan julkisen sektorin lahjusrikosten tunnusmerkistöä. Niinimäen toinen artikkeli käsittelee sitä, miten Suomi on edelleen pitänyt kiinni vuonna 2002 tekemästään Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen sopimukseen liittyessään tekemästään varaumasta, johon nojaten Suomessa ei ole kriminalisoitu niin sanottua vaikutusvallan väärinkäyttöä tai kauppaamista. Erkki Laukkanen ja Niinimäki kiirehtivät yhteisessä artikkelissaan myös whistleblowereiden eli ilmoittajien suojelun säätämistä Suomen lakiin.
Teoksen on kirjoittanut toimittaja Salla Nazarenkon johtama journalistien ja asiantuntijoiden työryhmä. Erkki Laukkanen on eläkkeellä oleva kauppatieteiden tohtori, koulutuksen ja työelämän tutkija. Viimeisten 10 vuoden aikana hän on kirjoittanut paljon myös harmaan talouden ja korruption esiintymismuodoista Suomessa.
Jarno Liski on toimittaja ja tietokirjailija, joka on palkittu muun muassa talousrikoksia ja politiikkaa käsittelevistä jutuistaan.
Venla Mäntysalo on hallintotieteiden tohtori ja erityisasiantuntija. Hän on tehnyt korruptiotutkimusta Suomessa ja osallistunut korruptionvastaiseen toimintaan yhteiskunnan eri sektoreilla.
Salla Nazarenko on toimittaja ja tietokirjailija, jota kiinnostavat yhteiskunnallisen avoimuuden kysymykset Suomessa ja kansainvälisesti.
Tommi Niinimäki on valtiotieteiden maisteri. Hän on toiminut useissa asiantuntijatehtävissä korruption torjuntaan liittyen sekä tehnyt korruptioon, rahanpesuun ja hallinnon avoimuuteen liittyvää tutkimusta Suomessa, Keniassa ja Ugandassa.
Janne Saarikivi on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, kolumnisti ja tietokirjailija.
Kirja tilattavissa Innon verkkokaupasta
(ISBN: 9789523510524, 222 sivua).
