Ester Pasternak kävelee Auschwitzin porteista ulos juuri ja juuri elossa. Hän etsii epätoivoisesti vastasyntyneenä sylistään riistettyä tytärtä, jonka käsivarteen on tatuoitu sama numero kuin hänen omaansa.
Eurooppa on kaaoksessa, juutalaisperheet on revitty hajalle ja ihmiset kaipaavat rakkaitaan. Ester ja hänen miehensä Philip kulkevat orpokodista ja sairaalasta toiseen etsien tytärtään. Näin he löytävät orvoksi jääneen Olivian, jonka synnytyksessä Ester avusti Auschwitzissa. He adoptoivat tytön, ja hänestä tulee heidän oma tyttärensä. Silti he kaipaavat tytärtä, jolle antoivat nimeksi Pippa.
Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin Ester ja Philip perheineen ovat asettuneet Itä-Saksan Stalinstadtiin. Olivia opiskelee, auttaa äitiään kätilön töissä ja rakastaa urheilua. Eräänä päivänä hän kokeilee koulussa ensimmäisen kerran keihäänheittoa ja löytää lajinsa. Hänet lähetetään harjoittelemaan arvostettuun berliiniläiseen urheiluseuraan Dynamoon. Siellä hän tapaa komean Hansin ja rakastuu tulisesti.
Samaan aikaan Berliinin länsipuolella 17-vuotias Kirsten Meyer elää elämäänsä sodan rikkomassa perheessä. Hän käy koulua, työskentelee tarjoilijana kahvilassa ja asuu äitinsä ja pikkuveljensä kanssa. Kirstenin elämä mullistuu, kun hänen isänsä – tunnettu natsi – ilmestyy takaisin kotiin. Selviää, että Kirsten ei olekaan äitinsä ja isänsä biologinen lapsi.
Auschwitzin kadonneet lapset on syvästi koskettava ja vastaansanomattoman mukaansatempaava kertomus äidin ja tytärten rohkeudesta ja päättäväisyydestä sodan rikki repimässä maailmassa. Stuart yhdistää taitavasti todellisia historiallisia tapahtumia fiktiivisten henkilöhahmojensa tarinoihin. Esterin, Olivian ja Kirsten tarinan kautta hän käsittelee koskettavasti vaikeita aiheita, sotaa ja kaikkea siihen liittyvää kauhua.
Anna Stuart asuu Englannin Derbyshiressa. Hän opiskeli kirjallisuutta Cambridgessa ja työskenteli sen jälkeen tehdassuunnittelijana, ennen kuin palasi ensimmäisen rakkautensa pariin ja ryhtyi kirjailijaksi. Vuonna 2023 suomalaiset lukijat ihastuivat hänen historialliseen Auschwitzin kätilö -romaaniinsa. Auschwitzin kadonneet lapset on sen odotettu jatko-osa.
Katleena Kortesuon teos Tunteet tapissa: Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan on julkaistu äänikirjana, jonka luenta on toteutettu tekoälyn avulla. Lexofonin ja Into Kustannuksen yhteistyönä syntyneen äänikirjan luennassa on hyödynnetty ääniartisti Carla Rindellin ääntä.
Lexofon on äänituotantoyhtiö, joka tuottaa eturivin ääniartistien ääniin perustuvia tekoälyääniä. Lexofon on ääniartistien perustama yritys, jonka päämääränä on varmistaa, että ääniartistien ammattitaitoa hyödynnetään tekoälyllä tuotetussa sisällössä laillisesti, sovitusti ja reilusti.
”Olemme todella iloisia yhteistyöstä Into kustannuksen kanssa. Samalla kun he etenevät rohkeasti tekoälyn hyödyntämisessä, heille on vähintään yhtä tärkeää kuin meille, että luovien ammattilaisten arvostusta ylläpidetään. Näemme, että tekoäly voi sekä tehostaa kustannustoimintaa että avata sekä kirjailijoille että ääniartisteille uusia mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja ansaintaan.” Lexofonin toimitusjohtaja Reidar Wasenius kertoo.
Tekoäly parantaa kirjojen saatavuutta
Julkaistu teos on Into Kustannuksen ensimmäinen tekoälyavusteisesti luettu äänikirja. Hankkeen päämääränä on ollut tutkia, minkälaisia mahdollisuuksia tekoäly tuo kirjatuotantoon ja voisiko sillä esimerkiksi keventää äänikirjan isoja tuotantokustannuksia.
”Julkaisemme paljon yhteiskunnallisesti tärkeää tietokirjallisuutta, mutta kaikkien tietokirjojemme julkaiseminen äänikirjoina ei ole kannattavaa, sillä lukuaikapalveluissa kilpailu huomiosta on kovaa. Teknologian ja tekoälyn kehitys voi keventää tuotantoon kuluvia kustannuksia ja aikaa, mikä puolestaan voi taata yhteiskunnallisesti tärkeän kirjallisuuden saatavuuden jatkossakin”, Into Kustannuksen äänikirjatuottaja Essi Tapaninen toteaa.
Äänikirjan julkaisussa on noudatettu avoimuuden periaatetta. Sekä kirjan tuotetiedoissa että nauhoitteen alussa ilmaistaan selkeästi, että luenta on toteutettu tekoälyn avustuksella. Vaikka hankkeen tavoitteena on ollut myös keventää tuotantokustannuksia, luennasta on haluttu tehdä mahdollisimman laadukas.
”Tuotantoprosessin aikana meille kuitenkin kirkastui, että ensisijainen tavoitteemme ei ole luoda luentaa, joka kuulostaisi erehdyttävästi oikealta ihmiseltä vaan tärkeimmät laatukriteerit ovat, että luenta on ymmärrettävää ja sitä on helppo seurata ja miellyttävä kuunnella.” Essi Tapaninen tuo esiin.
Kirjailija on osallistunut kehitystyöhön
Tunteet tapissa -teoksen kirjailija Katleena Kortesuo on osallistunut äänikirjan tuotantoprosessiin ja suhtautuu innostuneesti tekoälyavusteisen luennan mahdollisuuksiin:
”Nähdäkseni erityisesti tietokirjoissa AI-luenta on parhaimmillaan, koska tietokirjassa ei tarvita varsinaista ääninäyttelemistä. Tekoäly nopeuttaa äänikirjojen tuotantoa ja laajentaa kuluttajan valinnanvaraa. Kenties jatkossa äänikirjoista on saatavilla kaksi eri vaihtoehtoa: tekoälyn tuottama neutraali versio ja ääninäyttelijän persoonallisempi versio. Tarjolla ei enää olisi yhden koon sukkahousuja, vaan jokainen kuuntelija voi löytää mieleisensä äänen ja tunnelman”, Kortesuo miettii.
Tunteet tapissa -teos tarkastelee analyyttisesti ja kriittisesti aikaamme, jossa tehdään tärkeitä yhteiskunnallisia päätöksiä äärimmäisen tunnevetoisesti. Ajattelutavan muutos suhteessa tunteisiin on alkanut noin 1990-luvulla ja vahvistunut sosiaalisen median myötä. Tunteet ovat tärkeitä – mutta ne eivät silti aina ole oikeassa. Kortesuon mukaan meidän olisi tunnistettava tunteiden vaikutukset itseemme, jotta emme päädy tekemään lyhytnäköisiä päätöksiä ja ohittamaan oleellisia näkökulmia. Yhteiskunnassa tulisi olla tilaa harkinnalle, rauhalliselle keskustelulle ja kestävälle päätöksenteolle.
Tekoälyavusteisesti tuotetut äänikirjat tavallisten äänikirjojen rinnalle
Uusi julkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että Into Kustannus siirtyisi jatkossa julkaisemaan pelkästään tekoälyavusteisesti luettuja kirjoja. Tekoälyavusteisesti tuotetut kirjat voivat kuitenkin tulla perinteisellä tavalla tuotettujen äänikirjojen rinnalle.
”Kehitystyö jatkuu vielä, ja ennen kaikkea tämä on keskustelunavaus. Odotamme innolla kuuntelijoiden palautetta. Kuunnelkaa ja kertokaa meille, mitä olette luennasta mieltä”, Essi Tapaninen summaa.
Into Kustannus on kotimainen itsenäinen kustantamo, joka on vuodesta 2007 lähtien toteuttanut visiotaan rohkeasta ja vastuullisesta julkaisutoiminnasta. Into julkaisee vuosittain noin 80 kirjaa.
Lexofon on vuonna 2024 perustettu mediatuotantoyhtiö, joka tuottaa tekoälyääniä eturivin ääniartistien äänistä. Yhtiön ovat perustaneet ääniartistit Reidar Wasenius ja Pasi Ruohonen kumppaneineen.
Katleena Kortesuo on tunnettu tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja. Kortesuo on kirjoittanut yli 40 tietokirjaa – viimeisimpänä Journalismin kuolema – mitä medialle oikein tapahtui (Tammi 2022) – ja hänet on palkittu Kultasulalla, Hopeasulalla ja Tietokirjailija-palkinnolla.
