Aihearkisto: Yleinen

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Näitä dekkareita Suomi lukee

Valitsimme vuoden dekkarisadosta kiinnostavimmat poiminnat
– löydätkö oman suosikkisi kauden hyytävimmistä jännäreistä?

1. Arne Dahl: Sydänmaa

Rajamaat-dekkarista tutut poliisit Berger ja Blom etsivät Ruotsin erämaassa raakaa sarjamurhaajaa. Mutta myös poliiseja ajetaan takaa. Kuka löytää kenet ensin? Hyytävä jännitysnäytelmä!

 

 

 

 

2. Martin Österdahl: Kymmenen on kuoltava

Venäläisen sukellusveneen uppoaminen synnyttää kansainvälisen konfliktin. Jännitys tiivistyy, kun Ruotsissa alkaa paljastua raakoja numeromurhia. Tapahtumia ryhtyy ratkomaan Max Anger, jolla on myös luurankoja kaapissa. Hieno poliittinen trilleri!

 

 

 

 

3. Mari Pyy: Minä katoan

Murhamysteeri lennättää lukijan Egyptin Aleksandriaan, jonne psykologi Sandra Mattsson saapuu selvittämään äitinsä murhaa. Tutkimukset johtavat vaarallisille jäljille, ja pian jännittävissä tapahtumissa ovat mukana niin kansainväliset hakkeriverkostot kuin Egyptin sisäisen turvallisuuden yksikkökin. Taitava kuvaus arabikevään jälkimainingeista!

 

 

4. Lone Theils: Noitapoika

Journalisti Nora Sands tutkii Thames-joesta löytyneen pienen ruumiin tapausta. Tie totuuteen käy Lontoon pimeimpien kujien ja mustan magian kautta. Jännittävyyttä lisää se, että kirja perustuu tositapahtumiin! Plussaa erittäin viehättävästä sankarittaresta Norasta.

 

 

 

5. Melba Escobar: Kauneussalonki

Kolumbialaisen kauneussalongin asiakas murhataan ja vain hänen kosmetologinsa Karen tietää murhaajan. Vyyhti vie eriarvoiseen todellisuuteen: rahalla pystyy tekemään mitä vain. Yhteiskunnallisempi kirja kuin aluksi luulisi, mutta todella vaikuttava. Lisäplussana kaunein dekkarinkansi ikinä!

 

 

 

 

 

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sankaritarinoita pojille vastaa kiihkeään tarpeeseen saada poikien omaan elämänpiiriin liittyvä kirja – joukkorahoituskampanja auki

Poikien lukutottumuksia vastaavaa kirjallisuutta on vaikeasti saatavilla, joten heitä on vaikea saada lukemaan. Tähän tarpeeseen vastaa nyt tarinamuotoinen tietokirja Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille), jonka joukkorahoituskampanja käynnistyi sunnuntai-iltana 30.9.

Kirja käsittelee sankaruutta rajojen rikkomisen näkökulmasta. Miehen malleja tarvitaan lisää, ja etenkin tarinoita, joilla miehuutta rakennetaan. Henkilögalleriaan on huolella valittu eri-ikäisiä ja -tyyppisiä miehiä: joukossa ovat muun muassa Martti Ahtisaari, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä, Arvo Ylppö ja Antti Tuisku.

“Nämä ja monet muut urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita. He ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat. He ovat samaistuttavia esikuvia monenlaisille pojille, tuleville sankareille”, luonnehtii hankkeen puuhamies Aleksis Salusjärvi.

“Meidän kirjassamme sankaruus on sellaista, johon kaikki ihmiset pystyvät. Siinä missä naisten sankaritarinoissa on emansipaatiota, miehisen sankaruuden ajatus on kyvyssä hyväksyä itsensä ja omat heikkoutensa ja toimia ne huomioon ottaen”, täydentää kirjan toinen toimittaja Emmi Jäkkö.

Aleksis Salusjärvi on työskennellyt kulttuuritoimittajana televisiossa, radiossa ja useissa julkaisuissa. Emmi Jäkkö on vetänyt muun muassa nuorten ja lukemisen välimatkaa kaventaneita hankkeita Lukukeskuksessa. Muita kirjoittajia ovat Ilja Lehtinen (rap-artisti Illmari), Antti Rautiainen, Mikko Sarjanen (Atomirotta), Pietari Kylmälä, Erkka Mykkänen, Harri Hertell, Anton Vanha-Majamaa, Olli Sulopuisto ja Aura Nurmi. Kuvittajat ovat Suomen eturivin nimiä mukaan lukien Fok_it-sarjakuvan luoja Joonas Rinta-Kanto.

Kirjan kotimainen vastine on jo ilmestynyt kirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Se keräsi viime keväänä ennätyksellisen joukkorahoitussumman ja on tiettävästi tällä hetkellä sekä Suomalaisen kirjakaupan että Akateemisen kirjakaupan myydyin lasten- ja nuortenkirja.

Aleksis Kiven muotokuva: Joonas Rinta-Kanto

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirjan mesenaattikampanjasivut
Kirjan Facebook-sivut
Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) -kirjan esittely verkkosivuilla

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Hyvinvointivaltio on verrattain uusi keksintö – uutuuskirja esittelee Suomessa selviytymisen historiaa

Ulla Koskisen uusi tietokirja Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun kertoo millaisia selviytymistaidon mestareita esi-isämme ovat olleet.

Koskinen kertoo historiantutkijan otteella, mutta silti populaaristi, miten näillä leveysasteilla on selviydytty vuosituhansien ajan karuissa oloissa.  Kirjan esimerkit osoittavat, että vaalimamme hyvinvointivaltio on verrattain uusi keksintö.

Suomalaisten selviytymiskeinot on jaettu seitsemään teemaan, jotka vaihtelevat tekniikasta ruokaan ja juomaan. Esimerkiksi ruokaa säilöttiin pitkään laittamalla juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen. Lihaan laitettiin suolaa kolmasosa lihan painosta, tosin asvisruokapäivä oli lähes joka päivä ja liha juhlaruokaa.

Ulla Koskinen on historiantutkija, kirjoittaja ja perheenäiti, jota on aina kiinnostanut elämä entisaikojen Suomessa, erityisesti ajanjaksolla keskiajalta 1800-luvulle. Kiehtovinta on hänen mielestään selvitellä, miten esivanhempamme elivät, olivat ja ajattelivat aivan erilaisessa elinympäristössä kuin mihin itse olemme tottuneet.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Selviäisitkö sinä muinaisessa Suomessa? Ulla Koskisen uutuuskirja ”Suomessa selviytymisen historiaa” paljastaa yllättäviä faktoja esivanhemmistasi!

Ulla Koskinen
Suomessa selviytymisen historiaa
(29.90 €)

Eihän täällä oo edes jääkaappii”, valittaa taas kerran yksi tosi-tv:n selviytyjäohjelman ”innokas” kilpailija. Ulla Koskisen uudesta kirjasta Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun käy ilmi, että todellisia selviytyjiä olivat kuitenkin entisajan suomalaiset esi-isämme. Selviytyisitköhän sinä entisaikojen ruokakomeron antimilla?

Esimerkiksi 1500-luvun kuninkaankartanoiden tapa säilöä sianlihaa voi olla raju shokki nykyajan suolaa karttavalle verenpainetautiselle: lihaan laitettiin suolaa jopa kolmasosa köntin painosta! Olemme kuitenkin oppineet esivanhemmiltamme niksin jos toisenkin, Koskinen huomauttaa. Juhannuksena rikki menneen mökkijääkaapin pakottamana olet ehkä laittanut juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen – näin tekivät myös muinaiset superselviytyjät!

Onks tääl hei mitää vegaanivaihtoehtoo”, ei ollut tarpeen kysyä, sillä entisajan suomalaisten arkiruokaa oli muun muassa kasviskeitto, puuro, leipä ja peruna. Suomalaiset esivanhempamme päihittävätkin nykyajan trendikkäät vegehipsterit kekseliäisyydessä 10-0.

Osasivat esivanhempamme toki herkutellakin juhlamenojen aikana, muistuttaa Koskinen. Eipä ole jokalauantaisessa karkkipäivässäkään mitään uutta ja ihmeellistä. Karkkipäiviä vietettiinkin Suomessa jo 1500-luvulla, kun makeisia saatiin tuontitavarana Saksasta. Ehkä nykypäivän karkkisyöpölle olisi sittenkin toivoa muinaisessa Suomessa?

Lue lisää kekseliäistä esi-isistämme Ulla Koskisen uutuuskirjassa:

Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Revontulibongausta, Suomen muinaishistoriaa, Sauli Niinistöä ja sankaritarinoita tytöille Into Kustannuksen kirjasyksyssä

Innon syksyn 2018 katalogi on luettavissa pdf-versiona ja sähköisenä katalogina. Kirjoja voi ennakkotilata täältä.

Romaanit
Innolle siirtyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa Suomen historian keskeisimpiä tapahtumia 11 000 vuoden ajalta suurromaanissaan Viiden meren kansa. Toimittaja-kirjailija Markus Leikola seuraa viittä ihmiskohtaloa vuoden 1918 alusta loppuun romaanissaan Sakean veren vuosiPentti Haanpään parhaat on Haanpään parhaimpien kirjoitusten kokoelma. Juhana Petterssonin Kuparihärkä sijoittuu ilmastokatastrofin kynnykselle, ja romaanin maailman ympärille suunnitellaan myös liveroolipeliä.Uuden dekkaristimme Mari Pyyn dekkarisarjan aloitusosassa Minä katoan psykologi ja entinen rauhanturvaaja Sandra Mattson selvittää äitinsä murhatapausta räjähdysherkässä Egyptissä.
Puhu hereille – Kirjoituksia autismikirjolta tutkii kieltä ja kommunikaatiota autismikirjon henkilöiden tekstien pohjalta.

Käännöskirjoissa Arne Dahl julkaisee elokuussa menestysdekkarisarjansa toisen osan Sydänmaa ja vierailee mm. Helsingin Dekkarifestivaaleilla. Denise Rudberg ja Hugo Rehnberg ovat kirjoittaneet vauhdikkaan ihmissuhderomaanin Niin se sitten meni.
Venäläinen Jelena Tzisova kirjoittaa #metoo-hengessä äitien, isoäitien ja tytärten salaista vastarintaa romaanissaan Naisten aikaJevgeni Vodolazkinin, Venäjän arvostuimpiin kuuluvan nykykirjailijan romaanissa Lentäjä kuljetaan vankileiriltä mysteerinomaisesti vuoteen 1999.

Elämäkerrat
Vauhdikkaimman lähdön sai Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille), jonka joukkorahoituskampanja keräsi 34 000 euroa. Kirja esittelee rohkeita suomalaisia naisia sadun muodossa ja kauniiden muotokuvien avulla. Antti Vihinen kirjoittaa historiaa muuttaneesta Sibeliuksen ja Mahlerin kohtaamisesta Helsingissä teoksessa Sibelius & Mahler.

Sauli Niinistö saa elämäkerran ja ulkopoliittisen analyysin Lauri Nurmen ja Matti Mörttisenkirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. Matti Salmisen kirjoittama kirja Erno Paasilinnan kirjallinen elämä kertoo miehestä, jonka kynästä on virke “on elettävä sellainen elämä, että syntyy kirjailija“.  Elämäkertansa saavat myös senaattori ja pasifisti Leo Mechelin sekä valtiopäivä- ja tasa-arvomies Yrjö Mäkelin sekä Elton John.

Tietokirjat
Ulla Koskinen
 selvittää kirjassa Suomessa selviytymisen historiaa, miten Suomessa selviydyttiin kivikaudelta 1900-luvulle pelkällä sammakonkudulla ja kirveellä.

Revontulibongarin opas on kovan tekijökolmikon (Minna Palmroth, Markus Hotakainen, Jouni Jussila) opas siitä, miten tunnistat erilaisia revontulia.Eläintieteilijä Jukka Salon ja toimittaja Petri Sarasteen Pandakirjassa on pandatietoutta koko perheelle sekä kertomus ensimmäisten pandojen matkasta Suomeen.

Demokraattien presidenttiehdokkaana Yhdysvalloissa ollut Bernie Sanders kirjoittaa teoksessaan Mahdollisuuksien maa, miten saavuttaa lähes tyhjästä 13 miljoonan äänestäjän massaliike. Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen Propagandan historia kertoo siitä, miten meihin on vaikutettu antiikista infosotiin.

Laura Haaralan, Hanna Kauppisen ja Aiju Salmisen Bändin käsikirjas isältää kaiken tarpeellisen tiedot bändinharrastajille treenikämpän etsimisestä äänitysstudioon. Radiomafia saa Pentti Kemppaisen ja Pakilan lastenpaikka -päiväkoti Laura Honkasalon kirjoittaman historiikin .

Yhteiskunnallisessa osastossa
on kaksi tärkeää eläinkirjaa: Kristo Muurimaan ja Juho Kerolan Eläintehtaat sekä Philip Lymberlyn ja Isabel Oakeshottin Farmageddon – halvan lihan todellinen hintaVille Lähde ja Johanna Vehkoo ovat toimittaneet kirjan Jakautuuko Suomi?, joka kertoo eriarvoisuudesta tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden silmin. Anna Kontula kirjoittaa kirjassa Eduskunta siitä, millainen työpaikka eduskunta on. Risto Korhonen kirjoittaa Etelärannan mahtivuodet -kirjassa tulopolitiikan noususta ja tuhot, haastateltavina ovat olleet muun muassa Antti Herlin, Lauri Ihalainen ja Jaana Laitinen-Pesola. Pentti Sainio selvittää Minne Suomi pommittaa.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sampo Soimakalliolle Vuoden tiedekynä

Koneen Säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä 2018 -palkinnon saa ryhmäpäällikkö, dosentti Sampo Soimakallio artikkelistaan Biomassan energiakäyttö: vaikutukset hiilinieluihin ja ilmastopäästöihin. Artikkeli julkaistiin kirjassa Arktinen murros (Into 2017).

Koneen Säätiö myöntää Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Tänä vuonna palkinto myönnettiin ympäristötieteellisen alan kirjoituksesta. Palkinto on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto ja se jaettiin nyt kahdeksatta kertaa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Vuosisadan rakkaussodan kirjoittaja Ebba Witt-Brattström kirjallisuusfestivaali Helsinki Litiin

Käännöskirjallisuuteen ja kirjoittajien välisiin keskusteluihin keskittyvä Helsinki Lit -festivaali tuo jälleen kesän kynnyksellä joukon vuoden kiinnostavimpia kansainvälisiä kirjailijoita Suomeen. 25.-26.5. Savoy-teatterissa järjestettävä festivaalille saadaan vieraita niin Yhdysvalloista, Afrikasta, Etelä-Amerikasta kuin Euroopastakin. Helsinki Lit järjestetään nyt neljännen kerran.

Ruotsista festivaalille saapuu peräti kolme kirjailijaa, joista suurin nimi on kohukirjan, Vuosisadan rakkaussota, kirjoittanut Ebba Witt-Brattström

Festivaali pohjaa kirjallisiin keskusteluihin ja kansainvälisten tähtien kanssa lavalle nousevat suomalaiset kirjailijat ja toimittajat: Koko Hubara, Juha Hurme, Sirpa Kähkönen, Laura Lindstedt, Maria Manner, Sofi Oksanen, Hannele Mikaela Taivassalo, Jani Toivola ja Kjell Westö. Lisäksi yhdysvaltalainen kriitikko ja kirjallisuustoimittaja John Freeman toimii yhtenä keskustelunvetäjänä.

 Ohjelman on koonnut toimittaja-kirjailija Philip Teir ja festivaalin juontaa näyttelijä Pekka Strang. Yle lähettää festivaalin ohjelman suorana lähetyksenä Yle Areenasta sekä osittain Yle Teemalta.

 

 

PERJANTAI 25.5.

Golnaz Hashemzadeh Bonde (SE) – Jani Toivola

Samanta Schweblin (AR) – Hannele Mikaela Taivassalo

Ilmar Taska (EE) – Sofi Oksanen

Johannes Anyuru (SE) – Kjell Westö

Morten Strøksnes (NO) – Juha Hurme

Berlin Sound Poets

LAUANTAI 26.5.

 

Ayòbámi Adébáyò (NG) – Laura Lindstedt

Cristóvão Tezza (BR) – Maria Manner

Naja Marie Aidt (DK) – John Freeman (US)

Jarl Hellemann -palkinnon jako

Domenico Starnone (IT) – Philip Teir

Kim Leine (DK) – Sirpa Kähkönen

Ebba Witt-Brattström (SE)  – Koko Hubara

www.helsinki-lit.fi

 

Liput: Savoy-teatteri ja lippu.fi

2-päivää: 35 € / 25 € (opiskelijat, työttömät, varus- ja siviilipalveluksen suorittajat sekä muut vähävaraiset)

1-päivä: 25 / 15 € (opiskelijat, työttömät, varus- ja siviilipalveluksen suorittajat sekä muut vähävaraiset)

 

Lisätiedot festivaalista:

Ohjelmajohtaja Philip Teir, philip.teir@helsinki-lit.fi +358 503379093

Tuottaja Heidi Backström, heidi.backstrom@helsinki-lit.fi +358445396815

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Innon ystävämyynti: kaikki kirjat verkkokaupassa la–ke -50%

Into ja Kustannusosakeyhtiö Aula & Co ystävämyynti on puutalossamme Helsingin Kalevankadulla 8.-9.5. Myymme kaikki kirjat vähintään 50 prosentin alennuksella, alepöydässä luettavaa jopa vain viitosella!
Verkkokaupassa ale kuitenkin alkaa NYT! Koodilla “ystävämyynti” saat saman 50 prosentin alennuksen verkkokaupassa www.intokustannus.fi.
Alennus lasketaan normaalihinnasta. Se koskee kaikkia kirjoja, myös syksyn kirjojen ennakkomyyntiä!
Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Maailman kirjat 2018

Tämän vuoden Maailman kirjoissa keskustellaan Afrikasta, demokratiasta, ihmisoikeuksista, kestävästä kehityksestä, ilmastosta ja rauhantyöstä.
Maailman kirjat järjestetään perinteiseen tapaan Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä Helsingin Rautatientorilla 26.–27.5.
Suuressa kirjateltassa on tarjolla kaiken maailman kirjallisuutta 30 näytteilleasettajan ja yli 50 esiintyjän voimin. Tämän vuoden erikoisteemoja ovat Venäjä, sananvapaus, kirjat ja kapinahenki!
Maailman kirjat,
Helsingin Rautatientori la 26.5. klo 11–21 ja su 27.5. klo 11–19.
Vapaa pääsy.
Osallistu tapahtumaan Facebookissa!

 

Lauantai 26.5
Sunnuntai 27.5

Tapahtuman järjestävät:

Into Kustannus, Maailma kylässä | World Village Festival, Rosebud Books, Kustannusosakeyhtiö Aula & Co ja Kepa.

LAUANTAI 26.4

LA 11.45-12.15

Anni Rannikko

LIIKKUEN KOHTI KUNNIOITUKSEN KULTTUURIA

Anni Rannikon väitöskirja Kamppailua kunnioituksesta kertoo liikuntamaailman uusien lajien ympärille muodostuneista nuorisokulttuureista. Skeittausta, roller derbyä tai parkouria harrastavat nuoret pyrkivät kohti kunnioitukselle perustuvaa liikuntakulttuuria, mutta tavoitteen saavuttaminen ei ole aina ongelmatonta. Nämä nuoret rakentavat moraalista järjestyskoodistoaan yhteiskunnassa, jossa kunnioitukselle perustuvat sosiaaliset suhteet eivät ole itsestään selviä. Rannikkoa haastattelee sosiaaliantropologi Marita Karvinen.

Nuorisotutkimusverkosto

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

LA 12.15-12.45

Satu Leisko & Aminata Ahoua

MAAHANMUUTTAJIEN TARINOITA

Miltä tuntuu muuttaa maahan, joka on ihan erilainen kuin kotimaa? Millaista on aloittaa elämä uudessa maassa? Miten maahanmuuttajat näkevät Suomen ja suomalaiset? Satu Leiskon kirjassa Tulin Suomeen pääsevät maahanmuuttajat ääneen. Yksi kirjan äänistä on Norsunluurannikolta Suomeen muuttanut Aminata Ahoua. Haastattelija Timo Kalevi Forss.

Avain

Teemat: Agenda 2030, demokratia

 

LA 12:45-13.00

Ansbert Ngurumo

SANANVAPAUSTILANNE TANSANIASSA

Tansaniasta Suomeen paennnut toimittaja Ansbert Ngurumo kertoo yhteiskunnallisesta tilanteesta sekä toimittajien mahdollisuudesta käyttää sananvapautta. Haastattelijana Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

FREEDOM OF SPEECH AT TANZANIA

Journalist Ansbert Ngurumo has escaped from Tanzania to Finland. He tells about the political situation in Tanzania and are journalists free to write what they want. Interviewer Teemu Matinpuro from Finnish Peace Comittee.

Suomen Rauhanpuolustajat

Teemat: Ihmisoikeudet, rauhantyö

LA 14.00-14.20

Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen ja Kati Peltola

TALOUTTA JOKANAISELLE

Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen Railakas rahakirja opastaa oman talouden saloihin, auttaa tasapainottamaan tulot ja menot ja tarjoaa neuvot parempaan arkeen ilman häpeää. Kati Peltolan Kohtuus kaikessa kertoo, miten suomalaiset pystyvät korjaamaan maansa entistä paremmaksi. Sen voi tehdä Suomen omilla poliittisilla päätöksillä. Ei ole pakko alistua ylikansalliselle raha- ja talouskilpailulle. Muissakin maissa ihmiset hakevat jo tosissaan kestävän kehityksen ja yhteistyön ratkaisuja. Emilia Miettinen haastattelee.

Into Kustannus

Teemat: Agenda 2030, kestävä talous

LA 14.20-14.40
Esko Seppänen

RAHAN GEOPOLITIIKKA

Liittovaltiomieliset federalistit kutsuvat EU:ta Euroopaksi. Heidän Eurooppansa elää tyhjästä luodusta ja biljoonien arvosta liikkeelle lasketusta löysästä rahasta. Kun kupla puhkeaa ja ”alkaa rytinä ja pauke”, onko Suomessa lähellä demokratian loppu? Esko Seppänen luettelee Suomen kymmenen vakavinta demokratian loukkaustapahtumaa ja iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia voittaa kapitalismin, ja suree aina muiden surevien kanssa, kun kapitalismi tai federalismi luopuvat demokratiasta. Hannu Taanila haastattelee.

Into Kustannus – Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Demokratia, kestävä talous

LA 14.40-15.00
Emilia Palonen ja Chirster Lindholm

DIPLON VAPAAKAUPPADEBATTI: POPULISMIN TALOUSPOLITIIKKA

Kaupan vapauttamisen piti olla köyhän paras ystävä maailmanlaajuisesti. Tuloerot eri maiden välillä ovatkin pienentyneet vaikka eriarvoisuus kasvaa: maiden sisällä köyhimpien tulot junnaavat paikallaan ja rikkaimmat sen kun vaurastuvat. Brexit ja Donald Trumpin protektionistiset puheet kauhistuttavat vapaakaupan kannattajia. Rikkaiden maiden uusprotektionismi rokottaa ainakin kasvutalouksien ja kehitysmaiden työntekijöitä.

Mutta millaisia vaikutuksia pohjoisen talouspoliittinen nationalismilla oikeastaan on maailman köyhimpien toimeentuloon? Onko pohjoisen kansallismielisellä populismilla mitään vaikutusta kansainväliseen tulonjakoon ja etelän köyhimpien maiden asemaan? Keskustelemassa Emilia Palonen ja Chirster Lindholm. Mika Rönkkö haastattelee.

Le Monde diplomatique

Teemat: Agenda 2030, kestävä talous

LA 15.00-15.30
Johanna Ahola-Launonen, Simo Vehmas ja Annamari Vitikainen

OIKEUDENMUKAISUUDEN ONGELMA

Kun keskustellaan esimerkiksi taloudellisesta eriarvoisuudesta, maahanmuutosta tai yhdenvertaisuudesta, vedotaan perusteluissa usein oikeudenmukaisuuteen. Sen tarpeesta on helppo olla yhtä mieltä. Ihmiset eivät kuitenkaan aina ajattele samalla tavoin siitä, mikä on oikeudenmukaista. Millä tavoin erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä siitä? Johanna Ahola-Launonen, Simo Vehmas ja Annamari Vitikainen keskustelevat Tuija Takalan johdolla.

Gaudeamus

Teemat: Agenda 2030, demokratia

LA 15.30-16.00

HÄIRIKÖT ESITTÄÄ: PITÄÄKÖ YRITYSTOIMINNALTA VAATIA VASTUULLISUUTTA?

Keskustelun fokuksena on yritysvastuun käsite. Hahmottelemme keskustelussa tapoja valvoa yritysvastuuta esimerkiksi vastuullisuussertifikaattien keinoin. Samalla esitetään myös kriittisiä huomioita yritysvastuukäsitteestä ja arvioidaan yleensäkin yritysvastuukäsitteen rajoja sekä sitä, siirretäänkö yritysvastuun myötä valtion vastuita yrityksille. Keskustelua vetää Jari Tamminen.

Häiriköt Päämaja

Teemat: Agenda 2030, ihmisoikeudet

LA 16.00-16.30

VOIMA-TUNTI: KIRJALLISTA KULTTUURIHÄIRINTÄÄ

Pikaesittelyssä kulttuurihäirinnän perusteita esittelevä Häiriköt – kulttuurihäirinnän aakkoset (Jari Tamminen), sarjakuva-antologia Mitä sä täällä? – Tarinoita maahanmuutosta (toimittanut Hannele Richert), eläinten esineellistäminen kulttuurirakenteita purkava valokuvataideteos Route Couture (Karoliina Paappa, Leena Pukki, Lari Lätti & Stina Riikonen) ja sukupuolten moninaisuutta luotaava Näkymätön sukupuoli (toimittaneet Jenni Holma, Veera Järvenpää, Apila Pepita Miettinen, Kimmo Lust & Kaisu Tervonen). Voiman kustantaja Tuomas Rantanen tenttaa kirjojen tekijöitä.

Voima Kustannus

Teemat: Ihmisoikeudet, ilmasto/ympäristö

LA 18.00-18.30

Zinaida Lindén

RAKKAUS KOLMEEN APPELSIINIIN

Zinaida Lindén on suomenruotsalainen ja venäläinen kirjailija. Hän on valmistunut Leningradin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan ruotsin kieli ja kirjallisuus. Novellikokoelma Rakkaus kolmeen appelsiiniin tarkastelee ihmisiä eri maissa, poissa kotoaan ja matkoilla ympäri maailman. Lindén ilmaisee taidokkaasti ja lämpimällä huumorilla tunteiden sekamelskaa, juurettomuuden kokemusta ja kulttuurien kohtaamispisteitä.

VALENCIANA

Zinaida Lindén är är en rysk-finlandssvensk författare, filmrecensent och publicist. År 1986 blev hon filosofie magister i svenska och svensk litteratur i Leningrads universitet. Novellerna i Valenciana rör sig över jorden som regnbågar av människoöden. Ett japanskt äktenskap går i kras och sänder efterskalv ända till Finland, en liten pojke flyger ensam mellan kontinenter, en ung kvinnas depression blomstrar röd i S:t Petersburg, två kvinnor i Åbo hittar varandra på en kurs i konversation och inleder en intensiv relation.

Into Kustannus – Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, demokratia

LA 18.30-19.00

Polina Kopylova ja Jelena Tšižova

SANANVAPAUS VENÄJÄLLÄ

Venäläinen kirjailija ja Venäjän kirjailijoiden sananvapausjärjestö Penin puheenjohtaja Jelena Tšižova sekä suomalais-venäläinen toimittaja Polina Kopylova keskustelevat sananvapaudesta Putinin Venäjällä.

FREEDOM OF SPEECH IN RUSSIA

Russian author and leader of Russian Pen Jelena Tšižova ja Finnish-Russian journalist Polina Kapylova talk about Freedom of speech in Putin’s Russia.

Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, sananvapaus, demokratia

LA 19.00-19.30

MITÄ SUOMI VOI TEHDÄ, KUN ILMASTO MUUTTAA MAAILMAN?

Ilmastonmuutos ravisuttaa yhteiskuntia. Suomella on yksi jalka vanhassa maailmassa: siellä metsäteollisuus ja tehomaatalous ohjaavat politiikkaa, jatkuva kasvu perustuu öljyn kulutukseen, ja uusilla sukupolvilla on edeltäjiään enemmän tavaraa ja hyvinvointia. Miten Suomen pitäisi toimia ilmastonmuutoksen edessä? Paneelikeskustelun osallistuvat, Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki, professori Markku Ollikainen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Keskustelun juontavat Hyvän sään aikana -kirjan tekijät Silja Annila ja Sanna Pekkonen.

Kirjat ja kapinahenki

Teema: Ilmasto, demokratia

LA 19.30-19.45

Frantz Fanon

KOHTI AFRIKAN VALLANKUMOUSTA

Mikä on eurooppalaisen kulttuurin, kapitalismin ja rasismin suhde? Miten rasismi ja kolonialismi vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja kaikkiin ihmisiin riippumatta siitä pitävätkö he itseään rasisteina? Voidaanko rasismista ja kolonialismista vapautua kumoamatta myös muita sorron ja riiston muotoja? Frantz Fanonin Poliittisia kirjoituksia. Kohti Afrikan vallankumousta -teoksen suomentaja Eetu Viren avaa Fanonin ajattelun merkitystä postkolonialistiselle tutkimukselle. Haastattelijana Mika Rönkkö.

Tutkijaliitto

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SUNNUNTAI 27.4

SU 12.00-12.30

YDIN-LEHDEN KESKUSTELU: MEDIAN MURROS

Uutisia, valheita vai mielipiteitä? Miltä näyttää uutismedian ja mielipidelehtien tulevaisuus?
Päätoimittajat A. P. Pietilä ja Arja Alho keskustelevat median murroksesta Ydin-lehden keskustelussa.

Into

Teemat: Agenda 2030, demokratia

SU 12.30-13.00

VALTAMEDIAN KATVEET JA HAASTAJAT

Kulttuuri- mielipide ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n paneelissa Tuomas Rantanen (Voima) haastattelee Hannele Huhtalaa (Iso Numero), Tero Karstenpäätä (Tulva) ja Anu Silfverbergia (Long Play) median monimuotoisuuden merkityksestä ja mediakustantamisen uusista ideoista.”

Kultti

Teemat: Agenda 2030, demokratia

SU 13.00-13.30
Nasima Razmyar

MONIKIELINEN KIRJASTO

Kirjaston merkitys vieraskielisen väestön kototutumiseen ja oman äidinkielisen aineiston saatavuudelle. Apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar kertoo omakohtaisiin kokemuksiin perustuen mikä merkitys kirjastoilla on ollut hänelle uuteen kotimaahan muuton jälkeen ja millä keinoin maahanmuuttajataustaisia nuoria saataisiin innostettua kirjastojen käyttäjiksi. Nasima Razmyaria haastattelee kirjailija Riina Katajavuori.

Helsingin kaupunki

Teemat: Agenda 2030, ihmisoikeudet

SU 13.30-14.00
Ayòbámi Adébáyò

ÄLÄ MENE POIS

Ayòbámi Adébáyò on syntynyt Nigeriassa vuonna 1988. Hän on julkaissut novelleja lehdissä ja antologioissa sekä Commonwealth-novellikilpailussa 2009. Adébáyòn esikoisteos Älä mene pois oli Baileys-kirjallisuuspalkinnon kuuden parhaan teoksen joukossa vuonna 2017, ja romaanin oikeudet on myyty 13 maahan. Kirja julkaistaan suomeksi vuonna 2018. Älä mene pois -romaanissa Adébáyò kertoo tarinan aviollisen rakkauden hauraudesta, perheen hajoamisesta ja suuresta epäonnesta. Haastattelija Karoliina Timonen.

STAY WITH ME

Ayòbámi Adébáyò, a Nigerian author born in 1988 was listed by the Financial Times as one of the bright stars of Nigerian literature already in 2015. Her debut novel, Stay With Me, published in 2017, was shortlisted for the 2017 Baileys Women’s Prize for Fiction. The novel will be published in Finnish in 2018. Interviewer Karoliina Timonen.
Atena Kustannus

Teemat: Agenda 2030, Ihmisoikeudet

SU 14.00-14.30

SUOMALAISYRITYSTEN KOKEMUKSIA AFRIKASTA

Esa Salminen ja Pasi Nokelainen kertovat suomalaisyritysten kokemuksista liittyen uusiutuvan energiaan ja ilmastoratkaisuihin eri Afrikan maissa muun muassa aurinkoenergiaan, energiaverkkoihin, metsänhoitoon ja jätehuoltoon liittyen. Afrikan markkinoiden mahdollisuudet ja haasteet esitetään konkreettisten esimerkkien ja kokemusten kautta. Haastattelija Sanna Autere.

Sitra

Teemat: Agenda 2030, kestävä talous

SU 14.30-15.00
Jelena Tšižova

NAISTEN SALAINEN VASTARINTA

Venäläinen Jelena Tšižova päätti ryhtyä kirjailijaksi pelastuttuaan palavalta risteilyalukselta. Aiemmin hän työskenteli niin talousasiantuntijana, opettajana kuin yrittäjänäkin. Naisten aika on Jelena Tšižovan viides ja merkittävin teos. Se kuvaa äitien, isoäitien, tätien ja tytärten kokemuksia ja salaista vastarintaa. Kirja on voittanut venäläisen Booker-palkinnon, käännetty usealle kielelle ja sovitettu teatteriesitykseksi.

THE TIME OF WOMEN

Jelena Tšižova is russian author. Her bestseller novel The Time of Women tells about secret resistance of russian mothers, grandmothers and daughters. Book tells the story of a mute girl raised by her mother and three ‘grandmothers’ in 1960s Leningrad. The women decide to keep her muteness as a secret in order to protect her from being sent to a state institution for disabled children, and to raise her at home.

Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, demokratia

SU 16.00-16.30

HYVINVOINTIVALTION TULEVAISUUS

Hyvinvointivaltio iskee vastaan vapaudella ja demokratialla. Tulevaisuuden Suomessa yksilöiden vapaus ja luova potentiaali on arvossaan. Yritykset ovat demokraattisia, vapaa-aikaa on enemmän ja poliitikkojen sijaan asioista päättävät kansalaiset. Antti Jauhiaisen ja Joona-Hermanni Mäkisen kirja Hyvinvointivaltion vastaisku on avaus siitä, miksi nämä tavoitteet ovat arvokkaita ja miten ne voitaisiin saavuttaa. Haastattelija Teemu Matinpuro.

Suomen Rauhanpuolustajat

Teemat: Agenda 2030, demokratia

SU 16.30-16.50

Cristovão Tezza

PROFESSORI 

Cristovão Tezza on yksi brasilialaisen nykykirjallisuuden suurista nimistä. Keväällä 2018 suomeksi ilmestyvä Professori on luomisvoimansa huipulla olevan kirjailijan taidonnäyte. Tezzan kansainvälinen läpimurtoteos O filho eterno sai useita kansainvälisiä palkintoja ilmestyttyään vuonna 2007 ja siitä on tehty kehuttu elokuva sekä näytelmä. Cristovão Tezza on kirjoittanut 17 romaania ja kaksi novellikokoelmaa sekä essee- ja kolumnikokoelmia. Tezzaa haastattelee Vesa Tompuri.

Aviador

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SU 16.50-17.10
Pontus Purokuru

SUORAA TOIMINTAA!

Yhteiskunnallisten liikkeiden toimijat kertovat omin sanoin, kuinka Suomeen tuotiin uudenlainen, jännittävämpi tapa tehdä politiikkaa. Aktivismin ansiosta eläinten oikeuksista, kaupunkikulttuurista, siirtolaiskeskustelusta, perustulovaatimuksesta ja uudesta luokkapuheesta tuli valtavirtaa. Aktivismi mullisti politiikan lisäksi puolueet ja mainostoimistot. Timo Kalevi Forss haastattelee.

Into Kustannus

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SU 17.10-17.30
Emma Vepsä

LIFTATEN AFGANISTANIIN

Helsinkiläinen Emma Vepsä on valokuvaaja ja kirjoittaja, joka on matkustanut kymmenissä maissa liftaten. Vepsää kiinnostavat konfliktit ja kriisit, mutta etenkin tavallisten ihmisten tavallinen elämä, jolle ei perinteisessä kriisiuutisoinnissa ole tilaa. Hänen uusin kirjansa kertoo liftausmatkasta Moskovasta Afganistaniin. Haastattelija Hanna-Leena Soisalo.


Atena Kustannus

Teemat: Demokratia, ihmisoikeudet

SU 17.30-18.00

ELÄVÄ KIELI – SARJAKUVAA SUOMALAIS-UGRILAISILLA VÄHEMMISTÖKIELILLÄ

Elävä kieli on yhteisötaideprojekti, joka tukee uhanalaisia suomalais-ugrilaisia kieliä sarjakuvan avulla. Projektin puitteissa on järjestetty sarjakuvatyöpajoja vähemmistökieliaktivisteille Venäjällä ja Suomessa vuosien 2015–18 aikana. Kieliaktivistien sekä paikallisia että globaaleja teemoja käsittelevät, henkilökohtaisen koskettavat sarjakuvat ovat olleet esillä useissa näyttelyissä Venäjällä ja Suomessa. Projektista kertoo Sanna Hukkanen. Timo Kalevi Forss haastattelee.

Suomen Rauhanpuolustajat – Kirjat ja kapinahenki

Teemat: Ihmisoikeudet, rauhantyö

 

 

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sankaritarinoita tytöille -kirjaprojekti sai yhteisörahoituksella ennätyspotin

Satumuotoinen tietokirja  Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) sai viime yönä päättyneessä joukkorahoituskampanjassa ennätystuloksen: kirjaa ennakkorahoitettiin lähes 34 000 euron edestä.

Tanja Jänicke Mesenaatti.me:stä iloitsi hankkeesta: “Sankaritarinoita tytöille oli hieno joukkorahoitushanke. Se haali kasaan Suomen toisiksi kovimman potin yksittäisen kirjan tuotantoon. Tämän verran kirjojen tuottaminen maksaa minimissään ja on hienoa, että summaa uskallettiin tavoitella. Rahoituksen lisäksi kampanja toimi mainiona sitouttajana ja osallistajana, kun yhteisesti toteutettavalle kirjalle löydettiin samalla myös tarinoita ja tekijöitä. Joukkorahoitusta parhaimmillaan!”

Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) esittelee innostavia suomalaisia naisia jotka ovat rikkoneet rajoja ja saaneet siten aikaan jotain tärkeää. Esikuvana on valtavaa huomiota herättänyt Elena Favillin ja Francesca Cavallon  Iltasatuja kapinallisille tytöille, joka kokosi yhteen naisten tarinoita eri puolilta maailmaa.

 

Työryhmä koostuu eri-ikäisistä tytöistä ja naisista, joista nuorin on 13-vuotias, kuvittajia on koossa yli 30. Into Kustannus julkaisee tämän mittavan projektin kirjana alkusyksystä 2018, yleisöjulkistustilaisuuskin on tulossa.

 

Jaa tämä: