Isänmaan ja ihmisen puolesta

Pentti Linkolan aseistariisuva klassikko.

Jännitteisenä jälleenrakennuksen ja terrorismin vastaisten sotien aikana Linkolan kirja on taas ajankohtainen. Aikanaan kohua herättäneessä pamfletissa Linkola kehottaa kieltäytymään aseista. Pentti Linkola oli ensimmäisiä suomalaisia pasifisteja 1960-luvulla, jolloin isänmaan puolustaminen asein oli vielä tuoreessa muistissa. Globaalit ongelmat tekivät tuloaan, ja niin myös solidaarisuus.

Pasifismi vaikutti 1960-luvulla lukuisten ryhmien tapoihin nähdä maailman kriisit, ja se voi tehdä saman myös tänään. Suomen asevoimat ovat jääneet hartaudenosoitukseksi veteraaneillemme. Silti parannuksia aseistakieltäytyjien oikeuksiin ei ole nähtävissä.

Kuulee väitettävän, että puolustusvoimat eivät välttämättä sisällä väkivaltaista tarkoitusta – ne ovat hätävara, jonka vilpittömästi toivotaan jäävän ikuisesti käyttämättä. Tämä on sinisilmäistä ajattelua – eivätkö esimerkiksi upseerit joutuisi toivottoman turhuuden tunnon valtaan, jos he uskoisivat, ettei heidän kykyjään koskaan tarvittaisi tositoimessa?
Pentti Linkola

Uusintapainos, alkuteos omakustanne 1960.

Pentti Linkolan pasifistinen klassikko perustelee viisaasti, kuinka elämän pelastaminen vaatii asepalveluksesta kieltäytymistä.

Isänmaan ja ihmisten puolesta -pamfletti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1960, ja siitä on otettu lukuisia lisäpainoksia. Linkolan psykologisesti taitavat perustelut murskaavat uskoa asevoimien tarpeellisuuteen. Rauhaa ei voi syntyä, ellei osaa vastustaa sotaa ruokkivia mielikuvia. Pamfletti on provokaatio vallitsevaa turvallisuuspoliittista ajattelua vastaan, ja se oli yksi tärkeimmistä sysäyksistä 60-lukulaiselle kulttuurin muutokselle.

Pentti Linkola on tunnettu radikaali ympäristöfilosofi, toisinajattelija, kehityskriitikko, luonnonsuojelija, ornitologi ja esseisti.