Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952) eli erikoisen elämän keskellä Suomen suuria mullistuksia. Suomen itsenäistyttyä hän voitti Mannerheimin presidentinvaalissa. Syksyllä 1930 hän joutui lapuanliikkeen muiluttamaksi vaimonsa, kirjailija Ester Ståhlbergin kanssa. Ester arvioi kaappausta teräväkielisesti ja tuki miestään järkähtämättä.
Vetävästi kirjoitettu teos kuvaa Ståhlbergin merkitystä suomalaisen oikeusvaltion ja parlamentarismin rakentajana. Kirja esittelee omaperäisen ajattelijan, jonka teesejä olivat kansanvaltaisuus, vapaamielisyys, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä sosiaaliset uudistukset. Ståhlberg oli ensimmäisiä kansalaistottelemattomuuden ideaa kokeilleita, joka uskalsi tehdä urallaan monia näkyviä irtiottoja vallitsevasta ajattelusta.


Petri Laukan uutuuskirja kertoo 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Pieni kansa pyristeli – sata tarinaa itsenäisestä Suomesta esittelee lukijalle merkittäviä tapahtumia, ilmiöitä ja vaikuttajia kulttuurin, politiikan, sodankäynnin ja arjen kentiltä aina itsenäistymisestä nykyhetkeen.
”Sisällissotaan päätyneet ääripäät, punaiset ja valkoiset, muokkasivat toisistaan kammottavia mielikuvia, joita vastaan he hyökkäsivät ensin kirjoituksin, lopulta asein. Sen aikaisena somena toimivat kunkin ryhmittymän julkaisemat lehdet ja painatteet sekä joukkokokousten kiihotuspuheet.”
Katsaus kansakunnan menneisyyteen auttaa hahmottamaan nykyajan muutoksia historian näkökulmasta. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa.
Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen sekä idästä että lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen.
Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödykseen. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa: Kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla alkanut kauppa huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta: Teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi vasta 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.
Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee sanomalehti Kalevassa Oulussa, jossa hän on toiminut kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.
Markku K. (varmistettu kirjoittaja) –
Ståhlberg on ajankohtainen, tämä tulee tarpeeseen. Tarkasti kirjoitettu tapahtumien ja KJS :n koko elämän kuvaus on mukaansa tempaavaa luettavaa. Hienosti lomitettu kyydityksen kuvaus, joka on syytä saada kirjassa kansiin. Ståhlberg oli suurmies vaikeana aikana, kirja näyttää merkityksen perusteet. Kirja pitäisi kuulua jokaisen lukion kurssivaatimuksiin. Miten Suomesta rakentui demokratia ja toimiva tasavalta.