Kylmän sodan päätös – Draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä käy läpi kylmän sodan päättymisen dramaattiset hetket. Kylmän sodan päättyminen mullisti Euroopan tilanteen ja loi myös Suomelle uudet toimintaedellytykset. Jälkeenpäin nähtynä muutos sujui rauhanomaisesti, mutta päättäjät kokivat useita uhkaavia tilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa katastrofiin. Suomalaisten kannalta pahin uhkakuva oli Neuvostoliiton ajautuminen samanlaiseen sisällissotaan, joka parhaillaan riehui Jugoslaviassa.

Diplomaatti Heikki Talvitie ja professori, politiikan tutkija Pekka Visuri kuvaavat tapahtumia ja arvioivat niitä uusimman tutkimustiedon valossa, sekä samalla kertovat, miltä asiat näyttivät henkilökohtaisesti koettuina. He ovat hyödyntäneet erityisesti ulkoministeriön raportteja ja viime aikoina tutkimuskäyttöön avattua Mauno Koiviston arkistoa.

Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1988–1992, joten hän kykeni lähietäisyydeltä näkemään Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän nousun. Visuri seurasi erityisesti Saksan yhdistymiseen johtaneita tapahtumia sekä vallanvaihdoksia itäblokin maissa ja on tutkinut Suomen valtiojohdon päätöksentekoa.

Talvitie, Heikki

Heikki Talvitie (s. 1939) työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön palveluksessa vuodesta 1964 lähtien ja on toiminut mm. suurlähettiläänä Belgradissa, Moskovassa ja Tukholmassa. Talvitie on ollut edistämässä rauhanneuvotteluja Armenian ja Azerbaidzhanin välillä, toiminut EU:n erityisedustajana Etelä-Kaukasiassa sekä erityislähettiläänä Etelä-Kaukasian ja Moldovan kriisien neuvotteluissa. Talvitie on aktiivinen esitelmöitsijä, joka on julkaissut mm. teokset Venäjä, Venäjä, Venäjä sekä Suomi, konjunktuurien vanki (2020). Talvitie on toiminut useiden seurojen ja yhdistysten hallituksien puheenjohtajana. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin erikoislähettilään arvonimi. Lue lisää..

Visuri, Pekka

Pekka Visuri (s. 1942) on professori, valtiotieteen tohtori ja eversti. Puolustusvoimien tehtävissä Visuri oli vuosina 1966–1990, ensin panssarikouluttajana Parolassa ja sitten operatiivisen alan tehtävissä Etelä-Suomen sotilasläänissä sekä 1980-luvulla Sotakorkeakoulussa yleisesikuntaupseereita kouluttamassa. Väitöskirjan teon jälkeen hän toimi tutkijana 1990-luvulla Ulkopoliittisessa instituutissa ja EU-hankkeissa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa hoitaen samalla dosentuuria Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tietokirjailijana Visuri on julkaissut lukuisia teoksia, niistä tuoreimmat Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940 (yhdessä Eino Murtorinteen kanssa, Docendo, 2019) sekä Mannerheim ja Heinrichs – marsalkka ja hänen kenraalinsa (Docendo, 2020). Lue lisää..