Uraani-Suomi

Kuinka kaivosteollisuus likaa luontoa ja polkee perusoikeuksia

Talvivaara ei ole poikkeus. Uraani-Suomi-kirja paljastaa, millä tavalla Suomeen paraikaa junaillaan kaivoksia, joilta löytyy uraania. Puhtaisiin kansallismaisemiin Lappiin suunnitellaan kaivoksia Kuusamoon ja Sokliin. Kaivosyhtiöt ja viranomaiset tietävät, että alueella on uraania, mutta väittävät että kyse on kullan ja muiden mineraalien kaivamisesta. Onko kyse salakavalasta tempusta?

Sipilän hallitusohjelmassa luvataan ”normienpurkutalkoita”. Niinpä työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kaivoslakiin muutoksia, jotka sujuvoittaisivat kaivoshankkeita. TEM on pyytänyt palautetta kaivosalalta mutta ei Lapissa asuvilta Suomen kansalaisilta, joita asia koskee.

Keväällä 2015 eduskunta jätti ratifioimatta YK:n alaisen ILO 169 -sopimuksen, joka koskee saamelaisten oikeuksia. Lisäksi eduskunta rajasi kansalaisten valitusoikeuksia kaivosasioiden suhteen.

Mika Flöjt on yhteiskuntatieteiden maisteri, tutkija ja Kuusamon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Hän on kritisoinut Kuusamon uraanikaivoshankkeita ja Talvivaaraa yli 10 vuoden ajan ja Soklin kaivoshanketta vuodesta 2009.

Lasse Flöjt on insinööri, joka on ollut kouluttaja ja osastonjohtaja Koillis-Suomen Aikuiskoulutuskeskuksessa vuosina 1975–2010. Lasse Flöjt asuu Kuusamossa ja hänellä
on kolme lasta.

Mika ja Lasse Flöjt ovat kirjoittaneet yhdessä aiemmin kirjan Kysymyksiä Talvivaarasta (2012) ja avustaneet paikallisia ihmisiä muun muasssa Kainuun, Kuusamon, Lapin, saamelaisalueen, Pohjois-Karjalan ja Raahen kaivoshankkeissa.