Avainsana-arkisto: demokratia

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kapitalistinen talousjärjestelmä pitää romuttaa hyvinvoinnin kasvattamiseksi

Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kuvaavat kirjassaan miten kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Yhdessä meidän pitää luoda uusi järjestelmä, joka palvelee kaikkia ihmisiä ja elämää tasavertaisesti.

Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.

”Talouttamme kasvatetaan edelleen hyväksikäyttämällä ihmisiä ja luontoa. Orjuus ja riisto eivät ole historiallisia ilmiöitä vaan tuotantomme edellytys myös tänään. Planeettamme ekosysteemit romahtavat, joet haihtuvat ilmaan, metsät palavat karrelle. Mielenterveysongelmat lisääntyvät hälyttävällä tahdilla. Ihmiskunnalla ei mene paremmin kuin koskaan.”

Taloutta koskevat päätökset on suljettu pitkälti demokratian ulkopuolelle

Kapitalismi ja todellinen demokratia noudattavat täysin vastakkaista logiikkaa ja siksi kapitalismi luo yhteiskuntaa, jossa valta kasautuu yksittäisille tahoille.

”1980-luvun käänteen myötä talous haluttiin saada lopullisesti vapaaksi demokratiasta. — Valtaa siirrettiin entistä innokkaammin demokratian ulkopuolisille taloustahoille, kuten keskuspankeille, valtionvarainministeriöiden virkamiehille ja kansainvälisille talousjärjestöille. Ne edustavat demokratian ulkopuolista järjen ääntä, joiden arvioita talouden tilasta luetaan kuin Raamattua. Sattumalta näillä instituutioilla on ollut tapana ajaa talouspolitiikkaa, joka kasvattaa varallisuuseroja sekä heikentää niin ihmisten hyvinvointia kuin heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskuntaan.”

Yhtäläisen äänen sijaan päätöksentekopöytiin pääsee demokratiassamme rahalla

”Suomessa valituilla kansanedustajalla on keskimäärin ollut yli kymmenen tuhatta euroa, jonka he ovat voineet investoida vaalikampanjaansa. Tämä on kaukana tasa-arvosta. — Jos päättäjät ovat lähtökohtaisesti varakkaita eikä eduskuntaan käytännössä voi päästä ilman huomattavaa varallisuutta, onko ihme, jos päätöksissä ei huomioida heikommassa asemassa olevia? On helppoa leikata sieltä, mistä itse on vieraantunut.”

Hoiva on kaiken perusta, jota talousjärjestelmämme käyttää hyväkseen

”Kapitalistinen tuotanto vaatii jatkuvaa työskentely- ja kulutusvalmiudessa olevien ihmisten massaa. Jotta heidän perustarpeensa voidaan täyttää, jonkun on ensin synnytettävä, hoivattava ja kasvatettava ihmisiä ja pidettävä huolta jo olemassa olevasta työvoimasta. Talousjärjestelmämme on hyötynyt valtavasti siitä, että joku tekee tämän kaiken ilmaiseksi tai polkuhinnalla. Sen ansiosta tuotanto, voitot ja talous ovat ylipäätään voineet kasvaa.”

Hoiva ja talous on kudottu yhteen, mutta talouskeskustelussa hoiva näyttäytyy lähinnä ylimääräisenä menoeränä. Aliarvostetulla hoivalla on myös sukupuoli: valtaosan kaikesta hoivatyöstä, ilmaisesta ja palkallisesta, tekee ympäri maailmaa vielä 2020-luvullakin nainen.

”Naisten ja yli 15-vuotiaiden tyttöjen tekemän ilmaisen hoivatyön taloudellisen arvon on tutkittu olevan globaalisti vuosittain vähintään 10,8 biljoonaa dollaria. — Hoivan arvo on siis maailman talouden kannalta vähintään kolme kertaa suurempi kuin esimerkiksi koko teknologiateollisuuden.”

Kirjassa käsitellään myös kuluttamista, orjuutta, rasismia, velkaantumista ja vihreää kapitalismia.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Laura Eklund Nhaga.

Samu Kuoppa (s. 1995) ja Riina Tanskanen (s. 1998) ovat tamperelaisia kirjoittajia ja aktivisteja, jotka ovat julkaisseet laajalti tekstejä yhteiskunnallisista aiheista. Tanskanen tunnetaan myös sarjakuvaprojektistaan Tympeät tytöt. Kuoppa ja Tanskanen päätoimittavat yhdessä postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Onko valtiolle vaihtoehtoa?

Oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä kirjoittaa järjestyksen merkityksestä yhteiskunnalle ja siitä, millainen oikeusjärjestys olisi ilman valtiota.

Kirja Järjestys esittelee teorioita valtion käsitteestä, alkuperästä ja tarkoituksesta ja luo historiallisen katsauksen valtiomuotoihin.

”Valtio on suomen kielessä omaperäinen sana, joka kuvaa oivallisesti valtiota vallan keskittymänä.”

Pääkysymys on, missä määrin valtio on tarpeellinen nykyisessä laajuudessaan. Valtio on vain osa oikeusjärjestystä eikä päinvastoin. Vaikka kaikissa yhteiskunnissa on jonkinlainen oikeusjärjestys se ei kuitenkaan välttämättä edellytä valtiota pakkokoneistona.

Hölttä nostaa kriittiseen keskusteluun Suomen hallinto-organisaation ja erityisesti valtion väkivaltakoneiston tehtävät. Voidaanko tehtäviä siirtää itsehallintoelimille? Samalla eritellään perusoikeusjärjestelmää demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta sekä eri oikeudenaloja.

Millainen oikeusjärjestys olisi vaihtoehtoisissa tai ei-kapitalistisissa talousjärjestelmissä?

Kysymys valtiottomasta oikeusjärjestyksestä liittyy osaltaan marxilaiseen teoriaan valtion kuoleutumisesta kapitalismin jälkeisessä kommunistisessa yhteisössä.

Kapitalistinen järjestys on monimuotoinen ja se toimii yhtä lailla köyhissä ja nälkää näkevissä maissa, joissa väestö on vain osittain edes lukutaitoista, kuin rikkaissa maissa. Omistukseen perustuva valta ei ole riippuvainen siitä, kuinka paljon vaurautta tai luonnonvaroja maassa on. Kansainväliset pääomajärjestöt pyrkivät eroon kansallisvaltioiden asettamista rajoituksista hallitsemalla suoraan valtioiden kansalaisia.

”Mielestäni valtioiden koneistot ja tarvittaessa niiden väkivalta pystyy täysin estämään tällaisen kehityksen, mikäli tahtoa on. Jos ne eivät estä tätä kehitystä, se merkitsee kansainvälisten pääoman järjestöjen olevan osa valtioita ja valtioiden hyväksymiä ja suojelemia.”

Järjestys on siis asioiden, tekojen, puheiden ja ajatustenkin järjestämistä loogiseen suhteeseen toisiinsa. Järjestys sinänsä – huono tai hyvä – säilyy epäilemättä kaikissa yhteisöissä. Jos tai kun valtio vähitellen kuoleutuu, sen perustana oleva ja sen johtama järjestys vaihtuu toisenlaiseen järjestykseen. Olennaista on, perustuuko käskeminen – eli yhteiskunnan tasolla hallinto – demokraattiseen päätöksentekoon ja järkeen vai johonkin muuhun perusteeseen.

”Järjestys on välttämätön ihmisten ja yhteisön puolustamiseksi, mutta ei valtion tai hallinnon puolustamiseksi.”

Helppolukuinen kirja sopii kaikille poliittisesta teoriasta kiinnostuneille – niin opiskelijoille kuin työläisillekin.

Kalevi Hölttä on oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti. Hänen väitöskirjansa Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus (2012) on valtiosääntöoikeuden alalta. Ennen tutkimustyötään Hölttä toimi työmarkkinajuristina, ammattiyhdistystehtävissä sekä asianajotoimistossa. Hän on julkaissut mm. kirjat Työtaisteluopas (Into 2011), Kansalaistoiminta – lailliset oikeudet (Into 2013) ja Kuri (Into 2018).

Tutustu kevään uutuuskirjoihin 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mistä suuret muutokset johtuvat ja miten niitä voisi ymmärtää? Epävarmuuden aika -kirjan tutkijat ja asiantuntijat tuovat työkaluja epävarmuuden keskelle

Systeeminen ajattelu tarjoaa välineitä monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, kuten syrjäytymisen ja työttömyyden vähentämiseen.

 

Elämme epävarmuuden aikaa. Ilmastonmuutos, luontokato, koronavirus, Brexit ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, kuinka nopeasti koko maailmaa koskettavat kriisit syntyvät ja eskaloituvat. Kyseessä on laajempi systeeminen muutos, jonka kompleksisuutta edes asiantuntijat eivät aina ymmärrä. Yhtenä syynä tietämättömyyteemme ja avuttomuuteemme saattaa olla reduktionistinen, eli liian yksinkertainen tapa ymmärtää ilmiöitä ja niiden muutosta.

Epävarmuuden aika -kirjan 12 artikkelia avaa systeemiajattelun lähtökohtia, lisää ymmärrystä ilmiöiden taustalla olevasta keskinäisriippuvuudesta, kertoo mistä kompleksisuusajattelussa on kyse ja tarjoaa välineitä systeemisen tulkinnan sekä analyysien tekemiselle.

Muutosta tarkastellaan yhteiskunnan, organisaatioiden ja yksilöiden näkökulmista

Systeemiajattelu auttaa ymmärtämään asioiden ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja niiden yhteisvaikutuksen kautta syntyvää dynamiikkaa. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa asiat tapahtuvat aiempaa nopeammin ja kehitykseen liittyy epävarmuutta. Valintojen tekeminen on monimutkaisempaa vaihtoehtojen runsauden takia.

”Systeeminen ymmärrys lisäävät mahdollisuuksiamme toimia arjen tilanteissa, sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja työpaikoilla sekä harrastuksissa.”

Systeemisellä ajattelulla voidaan kehittää työyhteisöjä ja lisätä työn merkityksellisyyttä

Perttu SalovaaraJohanna Vuori ja Reima Launonen kirjoittavat demokraattisista organisaatioista ja yhteisöohjautuvuudesta.

Työelämän perinteinen, teollistumisen aikakaudella luotu mekanistinen järjestelmä on perustunut hierarkioille ja hyveenä nähtiin konemainen tehokkuus ja suorittaminen. Kun tulevaisuuden työelämässä korostuu kyky reagoida nopeasti sekä mukautua erilaisiin tilanteisiin ketterästi, hierarkkinen systeemi ei ole toimiva vaihtoehto. Työtehtävissä vaaditaan enenevissä määrin luovuutta sekä kykyä soveltaa ja reagoida tilannekohtaisesti.

”Itseohjautuvuus työelämässä ymmärretään usein itsensäjohtamisen vaatimuksena. Demokratiassa on kysymys siitä, että ihmisille annetaan ääni. Itsensäjohtaminen ei vielä anna työntekijälle ääntä. Radikaali itseohjautuvuus/yhteisöohjautuvuus perustuu siihen, että kaikille annetaan virallisesti ääni organisaatiossa. Yhteisöohjautuvuus on askel demokraattiseen työelämään.”

Yhteistyötä lisäämällä joustavampi julkishallinto

Liisa Virolainen ja Virpi Einola-Pekkinen kirjoittavat Suomen julkishallinnosta, jonka eri toimijoiden vastuut ja roolit on tarkoin määritelty. Se luotiin helposti ennakoitavissa olevaan toimintaympäristöön, mutta alati muuttuva maailma edellyttää yhteistyötä ja kirjoittajat painottavat etenkin verkostojen tärkeyttä.

”Tehokkuusvaateiden keskellä myös yhdessä ihmettelylle ja asioiden kehkeytymiselle on syytä varata aikaa. Kestävimmät ratkaisut ja parhaat ideat saattavat löytyvät juuri niin. Yhdessä ajattelu edellyttää kykyä sietää keskeneräisyyttä ja asettaa ajatuksensa alttiiksi ihmettelylle, arvostelulle ja yhteiselle jatkojalostamiselle. Myös hallinnon rakenteiden pitäisi tukea ilmiölähtöistä valmistelutapaa.”

Miten arvioida tuloksia tulevien strategioiden pohjaksi?

Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja kirjoittaa systeemisen muutoksen arvioinnista ja vaikuttavuudesta. Arviointi on palvellut päätöksentekijöitä analysoimalla, miten yhteiskunnallisiin haasteisiin pureutuvat politiikkatoimet, projektit tai ohjelmat ovat onnistuneet ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut.

Perinteinen projekti- ja ohjelma-arviointi on postnormaaliin maailmaan liian kapea-alaista, lyhytjänteistä ja lineaarista. Se tunnistaa ratkaisuja taaksepäin katsomalla, vaikka muutoksen tekemiseen tarvitaan yhä kipeämmin ennakoivaa otetta sekä ymmärrystä kokonaisuuksista ja asioiden välisistä suhteista. Arvioinnin käytäntöjä tulee kehittää siten, että myös tulevaisuudessa arviointi vahvistaa demokraattista yhteiskuntaa ja tuottaa muutoksentekijöille ja päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. ”

Kirja soveltuu sekä oppikirjaksi että yhteiskunnallista muutosta seuraavien lukijoiden peruslukemistoksi. Kirjan muut asiantuntijat ovat:

Kaisa Lähteenmäki-Smith, Samuli Manu, Jari Stenvall, Petri Virtanen, Niklas Lundström, Mikko Karhu, Juha Lindell ja Hanna-Kaisa Pernaa, Anu Järvensivu, Henna Paananen, Anna-Aurora Kork, Arto O. Salonen, Eveliina Salonen, JP Jakonen ja Mikael Seppälä.

Petri Uusikylä on valtiotieteiden tohtori ja tutkimusjohtaja Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä. Hän on julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita, opaskirjoja ja tutkimusraportteja mm. kompleksisuustutkimuksesta ja innovaatiopolitiikasta.

Harri Jalonen toimii professorina Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä. Jalonen on tutkinut muun muassa tiedolla johtamisen mahdollisuuksia ja erilaisia tietämättömyyden ilmenemismuotoja.

Tutustu kevään uutuuskirjoihin 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Julkistamistilaisuus Blokkien paluu-kirjasta Johtamissymposiumissa 7.9.

Jyrki Käkönen ja Marko Juutinen julkistavat kirjansa Blokkien paluu  Tampereen yliopiston Johtajuussymposiumissa 7.9. klo 14.30-15.00. Tänä vuonna symposiumin aiheena on kriisit ja johtaminen. Käkösen ja Juutisen kirja  kuvaa uutta globalisaation pelikenttää, jossa kotijoukkueena ovat Yhdysvallat ja läntinen maailma ja vierasjoukkueena ovat BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ja nouseva Aasia. Onko Suomen viisasta luistella lännen joukkueessa? Onko Suomen etu, että Venäjää työnnetään erilleen Euroopasta ja Suomen itärajasta tulee jälleen kerran kahden blokin välinen raja?

Kiinan bruttokansantuote ohittaa Yhdysvallat vuonna 2027. Voimantuntoinen Kiina ei kuitenkaan ole länsimaistunut, kuten eivät myöskään muut BRICS-maat. Ne ovat kansainvälisen talouden menestyjiä, ja ne kyseenalaistavat lännen johtajuuden. BRICS-maiden mukaan kansainvälinen taloushallinta täytyy uudistaa samoin YK, koska sielläkään ei kansainvälinen demokratia toteudu. Samaan aikaan länsi ajaa mega-alueellisia vapaakauppasopimuksia, joiden tavoite on pitää ylivalta lännessä. Mekanismina toimii suhteellisen kilpailukyvyn parantaminen transatlanttisella ja Aasia-Tyynenmeren alueella. Toisaalta tavoite on BRICS-maiden, Kiinan ja nousevien haastajien suhteellisen kilpailukyvyn heikentäminen.

Marko Juutinen & Jyrki Käkönen: Blokkien paluu (Into, 2016):

https://intokustannus.fi/kirja/blokkien-paluu/

Marko Juutinen on tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen väitöstutkimuksensa sijoittuu vapaakaupan, alueellisen integraation sekä globalisaation väliselle korkeajännittevyöhykkeelle. Hänen tähänastisessa työssään on painottunut erityisesti EU:n ja Yhdysvaltain välinen transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus.

Jyrki Käkönen on Tallinnan ja Tampereen yliopistojen emeritusprofessori. Hän on ollut Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtaja, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori sekä Tallinnan yliopiston kansainvälisten suhteiden ja Eurooppa-opintojen professori.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:

Marko Juutinen:
marko.juutinen@staff.uta.fi
+358440170797

Jyrki Käkönen
jyrki.kakonen@uta.fi
+358405815232

Jaa tämä: