Avainsana-arkisto: Elisa Aaltola

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kirjan uusi aika – Innon syksyn kirjat tarjoavat kaivattua eskapismia ja kutsuvat vuoropuheluun

Kirjasyksyssä hiljennymme kuulemaan sodan tallomia ihmisiä ja luonnon kaunista kakofoniaa. Annamme sanan sivaltaa vallitsevaa talousjärjestelmää ja tarjoamme tilan puheenvuoroille, jotka nostavat esiin kiusattuja, näkymättömäksi häivytettyjä tai sivuutettuja.

Rakennamme kirjoillamme myös teitä kuviteltuihin tarinoihin – sillä mikä ihme kirjallisuus onkaan: jokaisen pieteetillä suunnitellun kirjankannen takana lukija päästää itsensä uusiin todellisuuksiin. On sanottu, että fiktiolle on näinä päivinä suurempi tarve kuin koskaan.

Selaa katalogia

Into syksyn 2023 katalogi

Laura Suomela ihastuttaa feelgood-sarjallaan Tulppaanitoiveunia, joka yhdistää huumoria ja elämän kipukohtia. Niin tekee myös Tatiana Elf – vimmaisen dialogin keinoin romaanissaan Erokeskusteluja. Lucy Vinen samaistuttavassa romaanissa Seitsemän eksää tosirakkaus löytyy suhdehistoriasta. Ruotsin dekkarikuningattarelta Denise Rudbergilta ilmestyy yhdeksäs Marianne Jidhoff -dekkari Yhdeksän yön piina.

Esiteineille alkaa jännittävä kotimainen kirjasarja, jossa 12-vuotias Alex seikkailee Super-Rollaattorilla kulkevan supermummonsa kanssa. Agenttimummo ja lentävät tekarit on Ilkka Olavin luoman sarjan ensimmäinen osa.

Tatiana Elfin dialogiromaani Erokesksuteluja

Luonnon armoilla

Fiktio kuvaa myös luontosuhdettamme. Risto Isomäen menestyssarjan odotettu viides osa, Viimeinen erämaa, vie meidät Lauri Nurmen painajaismaiseen eloonjäämistaisteluun keskelle valtamerta. Aura Koiviston romaani Harhamat kertoo ihmisen ylenkatseesta muita lajeja kohtaan ja kysyy: olisiko mahdollista elää harmonisesti monilajisessa yhteisössä.

Tiedon puolella Elisa Aaltola kirjoittaa kielen vaikutuksesta eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin kirjassaan Puhe eläinten puolesta. Jessica Haapkylä tutkii valaiden elämää ja elinympäristöjä Merten jättiläisessä ja Markku Heikkilä johdattaa Arktisen maailman jäljille.

Viimeinen erämaa Risto Isomäki
Viimeinen erämaa tieteisromaani Risto Isomäeltä

Kyseenalaistajat eivät luovuta ennen kuin maailma muuttuu

Aina on tarvetta kiihkottomalle tiedolle. Me elämme preesensissä, maailma tapahtuu nyt. Siksi haluamme Innossa tehdä myös kirjoja, jotka vaikuttavat joukkoihin tänään.

Kapitalismin suuri illuusio paljastaa valheet, jotka ylläpitävät kapitalismia. Samu Kuoppa ja Riina Tanskanen palauttavat talouspuheen arkitasolle ja kutsuvat mukaan vastarintaan.

Pentti Karvosen ja Aki Ollikaisen teos Subutex-lääkäri piirtää kuvan miehestä, joka on koko uransa ajan pysynyt periaatteidensa takana. Karvonen muistetaan lääkärinä, joka toi Subutexin Suomeen. Hän välitti vieroitus- ja korvaushoidoissa käytettäviä lääkeaineita narkomaaneille ja menetti lääkärinoikeutensa vuonna 2003.

Kirjassa Hillasuolla kaikki on toisin Kati Saonegin ja Niina Kivilä puolestaan pohtivat painavia aiheita, kuten lapsettomuuden surua, mielenterveysongelmia, juuria ja ystävyyttä suon hiljaisuudessa.

Aino Pajukangas avaa kirjassaan Suunnannäyttäjät, millaisia reittejä pitkin avautuu tie luotetuksi asiantuntijaksi.

Konfliktien uhrit ja toivo rauhasta

Sotaa käydään eri rintamilla. Kiusatut kertovat siitä, mitä ilkeys ja julmuus aiheuttavat ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden ihmissuhteisiin, opintoihin ja työhön. Kouluväkivalta on ainakin osasyy päihde- ja mielenterveysongelmiin, yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen, ja alan ammattilaiset esittävät ratkaisuja ongelmiin Elina Välimäen kirjassa Kiusatut.

Venäjän hyökkäyssotaa käsitellään Innon syksyssä eri näkökulmista. No war on ukrainalais-venäläisen toimittajan Marina Ovsjannikovan tarina siitä, miten hänen elämänsä muuttui sen jälkeen kun hän protestoi sotaa vastaan suorassa tv-lähetyksessä. Maa joka heräsi on palkitun Kalle Kniivilän kirja siitä, miksi ja miten Ukraina ei ole Venäjä. Politiikan toimittaja Lauri Nurmi puolestaan on kirjoittanut Suomen salatusta tiestä Natoon.

Marina ovsjannikova No war
Marina Ovsjannikova protestoi suorassa uutislähetyksessä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.

Nykyisessä maailmantilanteessa ei myöskään sovi unohtaa toisen maailmansodan käsittämättömiä puhdistuksia. Anna Stuartin Auschwitzin kätilö on koskettava tositapahtumiin perustuva romaani yhden naisen rohkeudesta suojella elämää käsittämättömän synkkyyden keskellä.

Lasten äänikirjasarja rikastetulla äänimaailmalla

Vuokko Hurmeen hauska ja aktivoiva äänikirjasarja Mitä eläimet sanoo? tuo suosittujen ääninappikirjojen idean äänikirjojen maailmaan. Se houkuttelee arvuuttelemaan, matkimaan tai kuuntelemaan hiirenhiljaa sekä tarjoaa tietoa eri eläinten äänistä.

Hurmeen niin ikään perheen nuorimmille kirjoittama ja Noora Katon kuvittama Hirveä hoppu käsittelee lapsiperheen arkea lapsentajuisesti ja hauskasti.

Jani Kaaron ja Väinö Heinosen Mistä minut on tehty kutsuu mukaan geenien ihmeelliseen maailmaan ja Lotta ja Kasper puolestaan tutkivat vallankäyttöä Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun Mikä Mahti-kirjassa.

Naisten puheenvuoro

Lola Baba Lybeck
Lola Lorenzo ja Baba Lybeck.

Baba Lybeckin kirjoittama kirja Lola kertoo somalialaisen transnaisen, rohkean Lola Lorenzon tarinan. Varpu Tavi puolestaan osoittaa kirjassaan Viisaus on vanhoissa naisissa sen, millainen voima ihmisessä on läpi elämän.

Pip Williamsin tositapahtumista ammentava omaperäinen romaani Kadonneiden sanojen kirja paljastaa todellisuuden, joka on kadonnut miesten kirjoittamien historiankirjojen rivien väliin.

Tiina Käpylä ja Anna-Elena Pääkkölä tekevät aikamatkan suomalaisten naisten populaarimusiikin historiaan teoksessaan Lailasta Almaan, ja Inka Valima ja Taika Mannila sukeltavat syvälle hölmöinä pidettyjen naisten historiaan ja perehtyvät bimboilun ytimeen kirjassaan Bimbofikaatio. Nykynoidan käsikirjalla Kuparikettu opastaa noituuden saloihin 2020-luvulla.

Bimbofikaatio

Laadukasta true crimea jännitystä himoaville

Antto Terras kertoo eteläisen naapurimme järjestäytyneen rikollisuuden koko tarinan kirjassaan Viron mafia.

Suositun Kuolemaantuomitut-podcastin tekijä Liisa Saarijärvi vie meidät Yhdysvaltoihin neljän kuolemaantuomitun murhaajan kahleisiin kertoen heidän hyytävät tarinansa. Mitä tapahtuu, kun rikollinen tuomitaan kuolemaan Yhdysvalloissa?

Entä miksi perheenäiti Tanya Reidistä tuli niin julma, että hän petti perheensä pahimmalla mahdollisella tavalla? Gregg Olsen kertoo kirjassaan Äidin julma syli perheen traagisen tarinan, joka johti Morgan Reidin surulliseen kohtaloon.

Äidin julma syli
Gregg Olsenin kuvaus julmasta perheenäidistä

Selaa katalogia

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomalaisten eläinsuhde on egoistinen, sanoo eläinfilosofi Elisa Aaltola uutuuskirjassaan Esseitä eläimistä

Mitä, jos alkaisimme kohdella eläimiä paremmin?

Esseitä eläimistä on kertomus pienen kylän maalaislapsesta, joka alkaa kyseenalaistamaan eläinten kohtelua ja josta aikuisena tulee eläinfilosofi. Aaltola kuvaa, miten lapsuus eläintuotannon keskellä sai hänet huolestumaan eläinten kohtelusta, ja minkälaisiin selkkauksiin työ eläinten puolesta on hänet vienyt.

Eläin on ”hän”

Aaltola asettaa ihmiset ja eläimet samalle viivalle. Kirjassa onkin hätkähdyttävä kielellinen valinta: eläimistä käytetään termiä ”toislajiset” ja pronominia ”hän”. Tällä tavoin Aaltola haluaa alleviivata sitä, että myös ihminen on eläin, ja että myös eläin on itseisarvoinen yksilö.

Yhteys luontoon ja eläimiin korjaantuu vasta eläinteollisuuden alasajosta

Kirjassa käsitellään eläinten kohtelua, arvoa sekä asemaa. Aaltola kritisoi eläintuotantoa suorin sanoin.

”Miten on mahdollista, että yhteiskunnassamme kohdellaan vuosittain yli 80 miljoonaa eläinyksilöä tavalla, joka aiheuttaa voimakasta stressiä, turhautumista, kipua ja kärsimystä? Miten on mahdollista, että sivistysvaltiossa on laillista esimerkiksi kastroida eläimiä ilman minkäänlaista puudutusta, pakkoerottaa emot poikasistaan luonnottoman aikaisin tai pitää emakkoja kääntymisen estävissä porsitushäkeissä?”

Eläinteollisuus on vieraannuttanut ihmiset muusta eläinkunnasta. Sen myötä ihminen on menettänyt yhteytensä toisiin lajeihin, mikä puolestaan on johtanut ennennäkemättömään tuhoon niin eläinten kuin luonnonkin kannalta. Tuon yhteyden palauttaminen alkaa eläinteollisuuden alasajosta.

Ristiriita eläinsuhteen keskellä: lihaparadoksi

Miksi yhtäältä rakastamme lemmikkejä ja toisaalta syömme lihaa, jonka tuottaminen on aiheuttanut kärsimystä? Lapsena Elisa Aaltola ei niele vastausta eläinten alemmasta arvosta, vaikka lihakeitto ja maito vielä maistuvat, niin kuin useammalle muullekin 1980-luvun kasvatille. Aikuisena Aaltola puhuu lihaparadoksista, jonka myötä ihmiset psykologisesti unohtavat lihan alkuperän eli mielellisen eläinyksilön, ja avaa sen kulttuurisia syitä. Ilmiötä on pidetty yhtenä keskeisimmistä länsimaisen eläinsuhteen ongelmista, ja Aaltola tuo sitä koskevan keskustelun Suomeen.

Kohu rautakarhuista

Kirjassa kuvataan, miten Aaltola puhui tassuistaan pyyntirautoihin jääneiden karhujen puolesta, ja minkälainen julkinen kohu asiasta lopulta syntyi Jenni Haukion mukaantuloa myöden. Miksi karhuja ei haluttu auttaa, ja mitä tämä kertoo eläinsuhteestamme? Entä mitä tapahtui ”karhukohun” kulisseissa?

Filosofi kapisen ketun jäljillä

Miksi yhteiskunta auttaa pulassa olevia joutsenia, muttei kapisia kettuja? Aaltola kertoo oman tarinansa kapisen ketun loukuttamisesta ja tarjoaa syitä sille, miksi luonnonvaraisten eläinten auttaminen on Suomessa retuperällä ja miksi sitä olisi radikaalisti tehostettava.

Metsästys ei aja eläinten etua

Aaltolan mukaan Suomessa on “metsästyssyndikaatti”, joka häikäilemättä ajaa metsästäjien omaa etua luonnonvaraisten eläinten ja lajisuojelun kustannuksella. Syndikaatti ei ole salajuoni vaan arkinen, metsästyskeskeinen ideologia, joka suhtautuu eläinetiikkaan erittäin penseästi, ja johon ottavat osaa maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus ja monet viranomaiset. Sen seurauksena Suomessa metsästetään kohtuuttoman paljon mm. petoeläimiä tavoitteena saaliseläinkantojen turvaaminen metsästäjille. Metsästyksen kyseenalaistamiselle puolestaan ei haluta antaa sijaa. Aaltolaa voidaan pitää Suomen äänekkäimpänä metsästyskriitikkona, ja kirjassa hän kuvaa kritiikkinsä syitä.

Korruptoitunutta susipolitiikkaa

Aaltola väittää, että ”susien “kannanhoidollisen metsästyksen” edistämiseen liittyy päivänvaloa kestämätöntä junailua, oman edun ajamista ja populismia, jota hän kirjassa valottaa. ”Suomalaisessa susipolitiikassa onkin korruption sävyjä.” Toinen Aaltolan yllättävä väite on, että susiviha koskettaa lopulta susien sijaan ihmisidentiteettiä:

”Susivihassa on kyse identiteetistä ja ideologiasta, ei itse susista. Jotta susiasiassa päästäisiin eteenpäin, olisi siksi tärkeää viimein keskustella identiteetin ja ideologian roolista.” 

Ihminen on haittaeläimistä tuhoisin

Kirjassa kritisoidaan käsitettä “haittaeläin”. Esimerkiksi supikoiriin kohdistuvaa vainoa Aaltola pitää kohtuuttomana. Kritiikin kärkenä on, että ihminen on empiirisen tutkimuksen perusteella selvästi lajeista haitallisin, jonka aiheuttamaan luontokatoon ja ympäristöongelmiin verrattuna on esimerkiksi supikoira häviävän pieni “ongelma”.

”Puhe ’haittaeläimistä’ ja ’haitallisista vieraslajeista’ vie huomion pois ihmisestä ja siten piilottaa syyllisyytemme ja vastuumme. Juuri tästä syystä tuo puhe on niin yleistä. Jos todella haluaisimme torjua lajikatoa ja ympäristöongelmia, olisi viimein syytä puhua nimenomaan ihmisen haitallisuudesta.”

 

Elisa Aaltola kuvaa lapsuuttaan ja suhdettaan eläimiin. Kuva: Suvi Elo

Elisa Aaltola toimii eläin- ja ympäristöetiikan dosenttina ja tutkijana Turun yliopistossa. Hän on kansainvälisesti arvostettu eläinfilosofi, ja vuonna 2021 hänelle myönnettiin Pro Animalia -palkinto elämäntyöstä eläinten hyväksi. Aaltola on julkaissut eläinkysymyksestä 11 kirjaa, muun muassa Eläinten moraalinen arvo (Vastapaino 2004) ja Häpeä ja rakkaus: ihmiseläinluonto (Into 2019).

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Empatia on ainutlaatuinen taito, mitä se on?

Ajan hermoon iskevä tietokirja Empatia – Myötäelämisen tiede popularisoi empatiatutkimusta ja kartoittaa empatian syntyä, luonnetta, mahdollisuuksia sekä riskejä. Kirja julkistetaan keskiviikkona 27.9. kello 18 Kirjasto 10:ssä (Elielinaukio 2 G, 00100 Helsinki). Filosofi Elisa Aaltola ja tutkija Sami Keto kertovat miksi he kirjoittivat kirjan, ja miksi se on juuri nyt kovin tärkeä. Tekijöitä haastattelemassa kirjailija Laura Gustafsson.

Kirja sisältää tieteellisen katsauksen empatiaan eri näkökulmista, lujasti yhteiskunnallisella otteella. Kirja punoutuu osaksi keskustelua yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvistä ilmiöistä, kuten rasismista ja syrjäytymisestä. Empatia ei kuitenkaan ole vain ihmisten välinen asia, vaan se liittyy myös mahdollisuutemme jakaa maapallo muun elämän kanssa.

Empatiasta puhutaan paljon, mutta mitä se todella tarkoittaa? Sekä empatian evoluutiohistoria, psykologia, eri muodot, haasteet että yhteiskunnalliset ja moraaliset ulottuvuudet ovat Empatia-kirjassa tarkastelun alla. Mitä empatia on? Voiko se olla kulttuurista ja poliittista? Miten empatiaa voi kehittää?

Elisa Aaltola, FT, on filosofi ja yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistosta. Hän on erikoistunut eläin- ja ympäristöfilosofiaan, kärsimyksen filosofiseen kuvastoon ja moraalipsykologiaan. Aaltola on urallaan julkaissut ahkerasti sekä kirjoja että artikkeleita ja keskittyy tällä hetkellä tunteiden, narratiivien, identiteetin ja moraalin suhteen tutkimiseen.

Sami Keto on empatian vapaa tutkija ja kirjoittaja. Häntä kiinnostaa erityisesti se, millainen olisi yhteiskunta, joka perustuisi mahdollisimman monet – ihmiset ja muut eläimet – tavoittavaan empatiaan. Keto on koulutukseltaan ekologi, FM, ja on aikaisemmin työskennellyt muun muassa ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön parissa.

Jaa tämä: