Avainsana-arkisto: Holokausti

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Keskitysleirin kätilö taisteli elämän ja toivon puolesta

Anna Stuartin Auschwitzin kätilö on tositapahtumiin perustuva romaani rohkean naisen pyrkimyksestä suojella elämää epätoivon ja synkkyyden keskellä.

Vuonna 1943 Ana Kaminski marssitetaan sisään Auschwitzin rautaporteista yhdessä ystävänsä Ester Pasternakin kanssa. Kun he saapuvat jonon päähän, Ana astuu eteenpäin ja julistaa hiljaisella äänellä itsensä kätilöksi – ja Esterin avustajakseen. Heidän käsivartensa tatuoidaan ja heidät käsketään avustamaan synnytyksissä. Pidellessään vastasyntynyttä vauvaa sylissään Ana vannoo tekevänsä kaikkensa pelastaakseen mahdollisimman monta henkeä.

Kun kaksi SS-univormuun pukeutunutta sotilasta marssii sisään ja ottaa vaaleahiuksisen vauvan äitinsä sylistä, Ana kauhistuu mutta huomaa kaiken sydänsurun keskellä toivon pilkahduksen. Sotilaat vievät terveimmät vauvat ja antavat ne saksalaisten perheiden kasvatettavaksi. Samalla leirille tihkuu juoruja sodan lähestyvästä lopusta… Ana ja Ester alkavat salaa tatuoida vauvojen ihoon heidän äitiensä vankinumerot, jotta he voisivat sodan jälkeen löytää toisensa. Sitten eräänä aamuna Ana huomaa Esterin kasvavan vatsan tämän ohuiden vaatteiden alla…

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Kirjan on suomentanut Kirsimarja Tielinen ja äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Anna Stuart on brittiläinen kirjailija. Hän opiskeli kirjallisuutta Cambridgessa ja työskenteli sen jälkeen tehdassuunnittelijana, kunnes palasi ensimmäisen rakkautensa pariin ja ryhtyi kirjailijaksi.

Jaa tämä:

Kuva: Bryan Adams

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Neumann, Ariana

Ariana Neumann syntyi ja vietti lapsuutensa Venezuelassa. Hän opiskeli historiaa ja ranskalaista kirjallisuutta Tuftsin yliopistossa Massachusetsissa, espanjaa ja Latinalaisen Amerikan kirjallisuutta New Yorkin yliopistossa sekä uskonnon psykologiaa Lontoon yliopistossa. Hän on työskennellyt venezuelalaisen The Daily Journal -lehden ulkomaankirjeenvaihtajana ja kirjoittanut useisiin julkaisuihin, kuten The European, The Jewish Book Council ja The New York Times. Nykyään Neumann asuu Lontoossa miehensä, kolmen lapsensa ja kolmen koiransa kanssa. Isäni sodan salaisuudet on hänen ensimmäinen kirjansa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Piilossa – nuoren norjalaisnaisen selviytymistarina

Kirja on kertomus Norjan juutalaisten kokemuksista toisen maailmansodan aikana. Nuori Betzy selviytyi natsimiehittäjien suorittamasta kansanmurhasta piiloutumalla salakomeroon useaksi vuodeksi.

Toisen maailmansodan syttyessä Betzy Rosenbergin norjanjuutalainen perhe pakeni kesähuvilalleen Trondheimin lähelle. Siellä Betzy kohtasi Arnen, tutun vanhemman miehen, ja he rakastuivat.

Parikymppisen Betzyn elämä muuttui syksyllä 1942, kun natsi-Saksa miehitti Norjan ja alkoi hävittää maan juutalaisia. Naisen perhe pidätettiin, ja oli vain ajan kysymys, milloin tulisi hänen vuoronsa. Kohtalo määräsi kuitenkin toisin, ja Betzyn nimi puuttui poliisien listalta.

Aarne otti juutalaisnaisen kotiinsa asumaan. Hän rakensi ahtaan salakomeron, johon Betzy piiloutui aina kun taloon tuli vieraita. Jokainen pihapiiriin astuva ihminen oli mahdollinen uhka, eivätkä tilannetta helpottaneet naapuritalossa juhlia pitävät natsit. Elämä talossa oli pelkoa ja kauhua vuosien ajan: jokainen päivä oli uusi mahdollisuus tulla löydetyksi.

Norjanjuutalaiset eivät olleet turvassa

Juutalaiset eivät aina olleet tervetulleita Norjaan asumaan. Maan perustuslaki vuodelta 1814 sisälsi niin kutsutun juutalaisklausuulin, jonka mukaan juutalaisilta kiellettiin pääsy maahan. Kielto kumottiin vuonna 1851. Betzyn isovanhemmat muuttivat Norjaan 1890-luvulla. Maahan pääsi vain valintaseulan läpi: enimmäkseen hyväksyttiin ammattiväkeä, kuten käsityöläisiä.

Sodan syttyessä juutalaisia oli Norjassa hieman yli kaksituhatta. 1930-luvusta tuli maalle ankara, sillä maailmantalous oli romahtanut ja työttömyys koetteli myös Norjaa. Vaikka juutalaisia vainottiin, he eivät voineet odottaa Norjan tarjoavan turvaa. Maa ei juurikaan ottanut vastaan poliittisia pakolaisia, eikä juutalaisia kohtaan tunnettu erityistä myötätuntoa. Yli 700 Norjan juutalaista tapettiin vainojen aikana.

Betzy piileskeli saksalaisten ja norjalaisten vihollisten nenän edessä yhteensä kahden ja puolen vuoden ajan. Piilossa on silmiä avaava kertomus Norjan juutalaisten kokemuksista ja kesken jääneestä nuoruudesta. Se kertoo piinaavasta pelosta ja epätietoisuudesta mutta myös tahdonvoimasta ja henkisestä lujuudesta. Kirja perustuu Betzyn lyhyisiin muistelmiin ja useisiin kattaviin lähteisiin.

”Piilossa on aavemainen lukukokemus. Parhaimmillaan kirja herättää historian henkiin ja muistuttaa, että vielä jokin aikaa sitten ei hyväksytty ihmisiä, jotka eivät olleet kovin erilaisia kuin me, ja heidät lähetettiin kohti tuhoa uskonsa ja kulttuurisen alkuperänsä takia.”

– Anne Cathrine Straume, NRK

Kirjan on suomentanut Arja Kantele ja äänikirjan lukee Jenni Kitti.

Lena Lindahl (s. 1971) on kotoisin Kjøpsvikista, joka sijaitsee Nordlandin läänissä Pohjois-Norjassa. Hän on opiskellut saksan kieltä ja journalismia. Nykyään Lindahl asuu Oslossa ja työskentelee journalistina.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Viiden nuoren juutalaisnaisen koskettava tarina – Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi perusteellisen historiantutkimuksen tuloksena

Anna-Leena Perämäen viisi pienoiselämäkertaa sisältävä teos nostaa Anne Frankin rinnalle muita, vähemmän tunnettuja holokaustin kokeneita juutalaisnuoria.

Anne Frank sai pitkään edustaa kaikkia juutalaisten kansanmurhan uhreja, mutta hänellä oli aikalaisia, jotka ansaitsevat myös saada äänensä kuulluksi. Historiantutkija Anna-Leena Perämäki nostaa kirjassaan  hänen rinnalleen neljä muuta samantyyppisistä taustoista tulevaa, suhteellisen tuntemattomaksi jäänyttä, nuorta päiväkirjankirjoittajaa.

Hélène Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer joutuivat kohtaamaan toisen maailmansodan puristuksissa juutalaisvainot. Heidän elämänpiirinsä kaventui natsi-Saksan miehittämissä Ranskassa ja Alankomaissa. Kirja kuvaa miten he joutuvat käymään elämässään läpi suuren muutoksen, kohtaamaan oman juutalaisen taustansa ja luopumaan lapsuutensa ja varhais- nuoruutensa hyvinvoinnista.

Naisten päiväkirjoihin pohjautuva teos kertoo paitsi nuorten arjesta myös heidän perhetaustastaan ja lapsuudestaan sekä ajasta sodan jälkeen. Osa nuorista naisista pakeni vainoja tai piiloutui, osan kohtalona oli joutua keskitysleirille. Muutamien tarina jatkuu nykypäiviin saakka.

Lähteenä harvinaista, aiemmin julkaisematonta materiaalia

Teos perustuu Perämäen vuonna 2020 aiheesta valmistuneeseen kulttuurihistorian väitöskirjaan. Lähteenä käytetyistä päiväkirjoista kolme on julkaisemattomia, kaksi on julkaistu ja käännetty useille eri kielille, myös suomeksi. Julkaistujenkin päiväkirjojen kohdalla Perämäki on kuitenkin perehtynyt myös niiden alkuperäisiin versioihin.

Kirjan päähenkilöillä on paljon yhteistä. Heidän perhetaustansa oli samankaltainen, sillä he olivat kaikki lähtöisin Länsi-Euroopan 1900-luvun alun maallistuneesta, koulutetusta ja vauraasta juutalaisväestöstä, jolle juutalaisuus ei ennen vainojen alkamista ollut kovinkaan merkittävä osa identiteettiä – toisin kuin Itä-Euroopassa, jossa ortodoksijuutalaisuus oli yleisempää, juutalaisyhteisöt tiiviimpiä ja alueen juutalaiset poikkesivat muutenkin paljon länsieurooppalaisesta juutalaisväestöstä esimerkiksi varallisuudeltaan. Kirjan nuoria naisia yhdistää myös se, että he elivät vielä päiväkirjaa sodan aikana kirjoittaessaankin sen verran hyvissä materiaalisissa ja henkisissä oloissa, että päiväkirjan kirjoittaminen ylipäätään oli mahdollista.

Sota-ajan Ranskassa pakolaiset koettiin uhkana maan taloudelle

Itävaltalaisen Elisabeth Kaufmannin perhe pääsi pakoon Wienistä Pariisiin, jossa elämä piti aloittaa alusta vihamielisessä ilmapiirissä. Ranskalla oli pitkät antisemitistiset perinteet jo ennen Hitlerin valtaannousua Saksassa, ja 1930-luvun laman myötä sekä antisemitismi että yleinen ulkomaalaisvastainen ilmapiiri vahvistuivat.

Hitlerin noustua valtaan ja kansallissosialistien aloitettua laajamittaiset juutalaisvainot Saksassa ja myöhemmin siihen liitetyillä alueilla, antisemitismi kiihtyi Ranskassa entisestään vainottujen juutalaisten etsiessä sieltä turvaa. Jopa ranskalainen eliitti alkoi viljellä antisemiittistä kieltä ja näkemyksiä – ”muukalaisilla” katsottiin yleisesti olevan tuhoava vaikutus Ranskan taloudelle ja kansainväliselle asemalle.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan teki aiheesta taas ajankohtaisen

Vainojen varjossa kirjoitettujen päiväkirjojen lukeminen tuli Perämäelle sotakeväänä  aivan eri tavalla iholle kuin koskaan ennen.

”Uusi sota Euroopassa ja kansanmurhan piirteitä saanut ukrainalaisten hätätila viimeistään osoittaa, että näiden aiheiden tutkiminen ja niistä kirjoittaminen on yhä tärkeää. Alkuvuosi 2022 on näyttänyt, että se, mitä juutalaisille tapahtui 80 vuotta sitten, ei ole niin kaukaista historiaa kuin olemme luulleet. Juutalaisten kohtalo toisessa maailmansodassa ei saa unohtua.”

Äänikirjan lukee Karoliina Niskanen.

Historiantutkija Anna-Leena Perämäki (s. 1982) on tutkinut nuorten naisten selviytymiskeinoja juutalaisvainoista 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa. Teos perustuu Perämäen vuonna 2020 aiheesta valmistuneeseen kulttuurihistorian väitöskirjaan. Perämäki kiinnostui historiasta jo lapsena löydettyään vanhempiensa kirjahyllystä Anne Frankin perhettä auttaneen Miep Giesin muistelmat. Menneisyydessä häntä kiehtovat kiinnostavat ihmiskohtalot sekä päiväkirja- ja kirjeaineistot, joiden avulla voi päästä henkilökohtaisten kokemusten ja tunteiden jäljille.

Jaa tämä: