Avainsana-arkisto: huumeet

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Laura Juntusen suorasanainen teos Tyttö joka en antaa äänen elämänpiirille, joka tavallisesti vaiennetaan

Kiitetyn Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan kirjoittaja Laura Juntunen kertoo uutuudessaan Tyttö joka en oman tarinansa ja kytkee omat kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään. Teos on ainutkertainen puheenvuoro mielenterveydestä, väkivallasta ja tyttönä olemisen vaikeudesta.

”Olen viisitoistavuotias ja minulle on tehty toistuvasti seksuaaliväkivaltaa parin kuukauden sisällä. En puhu tapahtuneesta kenellekään, sillä silloin siitä tulisi liian todellista – ja olen varma, että sitä minun mielenterveyteni ei enää kestäisi.”

Yläkoulun alkaessa Juntunen sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Pian hän huomasi elävänsä maailmassa, jossa nuorella tytöllä ei ollut lainkaan ääntä.

Juntunen kytkee syvät jäljet jättäneet kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään ja murtaa niihin liittyviä stigmoja

Kirja pureutuu yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin Juntusen omien kokemusten kautta. Juntunen kirjoittaa vimmaisesti ja koskettavasti elämästään, joka ei ollut omissa käsissä. Hän kytkee omat kokemuksensa laajemmin yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii tarkkanäköisesti nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka.

”Niinhän meille on aina opetettu, vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen. Älä nouse autoon, älä mene yhteenkään asuntoon, älä jää miehen kanssa kaksin. Varsinkaan illalla tai yöllä, suden hetkinä, kun ihminen on heikoimmillaan.”

Seksuaaliväkivallasta vaietaan puhumisen sijaan. Aikuiset hyssyttelevät ja nuoret jäävät yksin kokemustensa kanssa.

”Meidän pitäisi puhua tästä. Meidän aivan ehdottomasti täytyisi istua alas ja käydä kaikki läpi, käsitellä yhdessä se, mitä minulle tapahtui ja mitä se tarkoittaa, kuinka traumatapahtumat vaikuttavat ihmiseen ja mitä voin nyt odottaa. Mutta ehkä minä olen niin vakuuttava ja ehdoton sanoessani, ettei tästä saa puhua, että niin tosiaan käy. Me emme puhu tästä enää. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen ei tapahdu mitään.”

Tyttöjen asema päihdemaailmassa

Kirja tarttuu tyttöjen rooliin päihdemaailmassa: maailmassa, jossa nuorten tyttöjen äänet ovat vaimennettuja ja he elävät miesten varjossa, miesten mielipiteiden, odotusten ja tahdon alaisina.

”Olen näytellyt tytön roolia päihdemaailmassa jo monta vuotta. Tiedän tarkalleen, mitä minulta odotetaan. Kuljen kaupungilla Ahman matkassa. Puhun, nauran ja vitsailen, mutta pidän koko ajan silmällä Ahman kasvoja. Seuraan hänen tunnetilojaan ja mielipiteitään, ja olen olemassa niiden mukaisesti.”

Teos ilmestyy 8.3.2024. Äänikirjan lukee Fanni Noroila.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissaHänen esikoisteoksensa Subutex-kaupungin kasvatit (Into, 2022) sai runsaasti kiitosta ja oli ehdolla Botnia-palkinnon saajaksi.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Subutex-lääkäri Pentti Karvonen – rikollinen vai hyväntekijä?

Aki Ollikainen kirjoitti henkilökuvan miehestä, joka toi Subutexin Suomeen. Pentti Karvonen on edelleen sitä mieltä, ettei hänellä ollut muita vaihtoehtoja.

Subutex-tohtorina tunnetuksi tullut lääkäri Pentti Karvonen ajautui lain harmaalle alueelle, kun Suomen valtion virallinen, toimimaton huumepolitiikka ja Karvosen oma lääkärinetiikka ajautuivat törmäyskurssille. Karvonen sai vuosituhannen taitteessa useita syytteitä huumausainerikoksista. Viranomaistaholta löytyi kuitenkin ymmärrystä Karvosen toiminnalle. Hänen asiaansa käsiteltiin jopa eduskunnan istuntosalissa. Kursivoidut kohdat ovat lainauksia kirjasta.

”Karvosen istuessa Pasilan tutkintavankilassa Helsingin huumepoliisin silloinen päällikkö Paavo Selin tuli tapaamaan Karvosta henkilökohtaisesti selliin viimeisenä kuulustelupäivänä.

Selin kertoi, että poliisi ei pysty taltuttamaan huumeongelmaa kontrollipoliittisin keinoin. Tämän vuoksi oli erittäin tärkeää, että yhteiskunnassamme oli sellaisia lääkäreitä, jotka ovat todella ruvenneet hoitamaan huumeongelmaa.”

Pentti Karvosen oikeustaistelut huipentuivat ehdottomaan vankeustuomioon vuonna 2002. Reilun vuoden aikana hän ehti istua viidessä eri Suomen vankilassa. Pisimpään hän suoritti tuomiotaan legendaarisessa Sörkän vankilassa.

”Voimakasrakenteinen mies tuli aivan kasvojeni eteen. Hän sanoi rauhallisella äänellä, että hän tulee suorittamaan minulle niin sanotun Sörkän kasteen. Hän kertoi ottavansa minua rinnuksista kiinni, potkaisevansa jalat pois altani, laskevansa minut lattialle, istuvansa päälleni ja antavansa avokämmenellä pari lyöntiä poskiini. Näin tapahtuikin enkä ollut yhtään peloissani taikka järkyttynyt, kun minulle tämä rituaali kerrottiin etukäteen.”

”Kerran vankilan johtoryhmä kyseli Karvoselta, miten tämä oli Sörkässä viihtynyt? Karvonen vastasi viihtyneensä hyvin. Johtoryhmä arveli Karvosen olevan ainoa, joka oli kertonut viihtyvänsä.”

Narkomaanin äidin kanssa käyty keskustelu oli herätys

Mikä oikein sai hyväpalkkaisessa virassa olleen lääkärin siirtymään toivottomina tapauksina pidettyjen potilaiden hoitajaksi, välillä omalla kustannuksellaankin?

”Valittuani ammatikseni lääketieteen olen joutunut kymmenien vuosien aikana toistuvasti kysymään itseltäni olisiko minun pitänyt erikoistua isäni toiveen mukaisesti silmälääkäriksi tai vaikka päihdetyötä tekeväksi yleislääkäriksi eikä narkomaanien Jeesukseksi.”

1990-luvun alussa Karvosen vastaanotolle saapui nainen, jonka poika oli pahasti opiaattiriippuvainen. Äidin kanssa käyty keskustelu oli viimeinen sysäys Karvosen elämäntehtävälle.

”Siellä huoneessa oma poika oli ja eleli, kävi vessassa horjumalla, melkein konttaamalla. Ja taas viikonloppuisin raahautui ulos, ja oli ulkona muutaman päivän kerrallaan, äiti kuvaili Karvoselle. Hän sai pelätä koko ajan, että poika oli kuollut. Ja kun poika palasi takaisin, oli hän entistä surkeammassa kunnossa.

Viimein äiti armahti sairaan poikansa ja lähti kiertämään lääkäriltä toiselle, suorastaan kerjäämään, että lääkärit antaisivat pojalle Temgesic-lääkettä, sillä se parantaa pojan oloa.”

Raahen tapaus nosti Karvosen otsikoihin

Karvosen potilaiden kautta hänen määräämiään Subutex- ja Temgesic-lääkkeitä ajautui myös katukauppaan. Vaikka buprenorfiini oli opiaattina heroiiniin verrattuna turvallinen, sekakäyttö aiheutti ongelmia. 1990-luvun lopulla Raahe sai mainetta Suomen Subutex-pääkaupunkina, kun ainetta kulkeutui pohjoiseen Karvosen potilaiden matkassa.

”Raahessa huomattiin vähitellen Subutex-buumi. Narkomaanit käyttivät ainetta piikittämällä sitä suoraan suoneen, ja Raahen apteekit alkoivat rajoittaa puhtaiden pistovälineiden myyntiä. Tarkoitus oli vähentää Subutexin piikittämistä, mutta ratkaisu vain pahensi ongelmaa. Likaisten piikkien käyttämisen seurauksena Raahessa alkoi levitä C-hepatiitti. Media tarttui aiheeseen, ja Raahe sai kyseenalaisen maineen Subutex-kaupunkina. Samalla myös Pentti Karvosen nimi nousi otsikoihin.”    

Opiaattien suhteen Suomesta on tullut Euroopan kummajainen, jossa ei ole enää heroinisteja kuin pieni kourallinen. Tärkein laillisesti ja laittomasti käytetty opiaatti on heroiinin sijaan buprenorfiini.

Subutex-lääkäri on nyt saatavilla kirjakaupoista sekä e- ja äänikirjapalveluista. Äänikirjan lukee Mikko Leskelä.

Pentti Karvonen ja Aki Ollikainen kertovat kirjasta torstaina 26.10. klo 15.30 Helsingin Kirjamessujen Suomenlinna-salissa. Heitä haastattelee toimittaja Laura Juntunen, jonka viime vuonna ilmestynyt kirja Subutex-kaupungin kasvatit on ehdolla Botnia-palkinnon saajaksi.

Kirjailija Aki Ollikainen on saanut Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja ollut Finlandia-ehdokkaana. Ollikaiselta on ilmestynyt neljä omaa romaania sekä yksi lastenkirja ja yhdessä Milla Ollikaisen kanssa kirjoitetut dekkarit Kontti (2021) ja Kiikku (2022). Vuonna 2021 Ollikaiselta ilmestyi myös elämäkerta Fuck you Liivik yhdessä Siim Liivikin kanssa.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Laura Juntunen Botnia-ehdokkaana

Laura Juntusen esikoisteos Subutex-kaupungin kasvatit on ehdolla Botnia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Botnia-palkinto on Oulun kirjailijaseura ry:n vuosittain myöntämä palkinto teokselle, jonka tekijä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta tai toimii siellä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se jaetaan tänä vuonna seitsemättä kertaa.

Botnia-raati luonnehti Subutex-kaupungin kasvatit -kirjaa näin:

“Laura Juntusen tietokirjaksi luokiteltu esikoisteos tulee lähelle ja astuu sisään kipeään aiheensa, jolta moni mieluusti sulkee silmänsä. Tällaisesta näkökulmasta ei ole kovin paljon tuotettu kirjallisuutta. Raaheen sijoittuvan Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan syntyminen on selvästikin vaatinut Henkaksi nimetyn päähenkilön ja kirjoittaja Juntusen poikkeuksellista ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Lopputulos teksteineen ja valokuvineen on tärkeä ja vaikuttava.

Elävä ja eleetön teos onnistuu sukeltamaan Henkan ja muiden huumeidenkäyttäjien ja syrjäytyneiden – vai syrjäytettyjen? – kovalakiseen maailmaan mutta myös avaamaan tätä ”varjoyhteiskuntaa” lukijalle erittäin tarkkanäköisesti ja ajatuksia herättävästi, ilman että siitä jäisi tirkistelyn maku.”

Botnia-palkinnon voittaja julkistetaan lokakuussa.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Hänen töitään on julkaistu useissa medioissa.

Innolla odotamme:

Laura Juntusen seuraava teos Tyttö joka en ilmestyy keväällä 2024. Siinä Juntunen kirjoittaa koskettavasti elämästään, kytkien omat kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Yksinhuoltajaäidin taistelu huumekartellin vallassa

Odotetussa Ebba Tapper-sarjan nopeatempoisessa jatko-osassa yksinhuoltajaäiti taistelee hengestään suojellakseen perhettään.

Jännitys tiivistyy Ebba Tapper -sarjan toisessa osassa, jossa välillä liikutaan lain harmaalla alueella.

Ebba Tapper on yksityiselämässään kamppaileva entinen poliisi, joka työskentelee Angela Köhlerin lakiasiaintoimistossa. Naiset saavat korkean profiilin asiakkaan, kun Anita Spendeliä epäillään miljonäärimiehensä Martin Spendelin murhasta. Anita uskoo, että Spendelien rahtiyrityksen talousjohtaja, Bianca Aguilera, on vastuussa miehen katoamisesta.

Lähiössä asuva Bianca Aguilera on yksinhuoltajaäiti, joka taistelee toimeentulostaan ja jonka ex-miehellä on rikollistaustaa. Mutta sitten Bianca nousee salamavauhtia rahtifirman huipulle. Elämästä tulee vaarallista kujanjuoksua. Mihin kaikkeen hän on valmis pelastaakseen itsensä ja rakkaansa? Aguileran tie valtaan on epäilyttävä ja Ebban on selvitettävä totuus ennen kuin Martinin ruumis löytyy.

Ahmittava dekkari, jossa hyvä ja paha ei ole mustavalkoista

”Jotain niin uutta, pidin kovasti sekä kirjasta että lukijasta. Lisää odotellen.” -Ritvanina, Bookbeat

“Tällaiseen loppuratkaisuun en vain ole dekkarissa törmännyt, enkä tällaisiin päähenkilöihinkään. Angelasta ja Ebbasta on mahdotonta pitää, mutta kiehtovia he ovat. Jään odottamaan sarjan seuraavaa osaa inhosta täristen.” Kodin kuvalehti 24.8.2022

Kirjan on kääntänyt Jonna Joskitt-Pöyry. Äänikirjan lukee Satu Paavola.

Anna Karolina (s. 1974) on poliisi, josta tuli nopeasti yksi Ruotsin huomattavimmista rikoskirjailijoista. Hän kuvaa teoksissaan rikosten ja rangaistusten maailmaa niin vaikut­ tavasti ja tarkasti, että niistä on tullut erityisen suosittuja vankien keskuudessa. Toinen meistä kuolee tänään on ylistetyn rikoskirjailijan uuden dekkarisarjan avausosa, jota on myyty Ruotsissa jo yli 55 000 kappaletta.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Subutex-ilmiötä kuvaava kirja sukeltaa syvälle huumeaallon ylipyyhkäisemään Raaheen, jossa huumeet ovat vieneet kokonaisia perheitä

Subutex- kaupungin kasvatit on läheltä kuvattu tositarina Raahen pojista, joiden perheissä Subutex-riippuvuus siirtyi vuosituhannen vaihteessa veljeltä toiselle. Kirja kuvaa valokuvin ja kertomusten kautta Suomessa eniten huumekuolemia aiheuttavan buprenorfinin käyttäjien kaunistelematonta arkea.

Kirjassa Subutex-kaupungin kasvatit kerrotaan niin sanotun toisen, 1990-luvulla alkaneen huumeaallon lapsista. Tuona vuosikymmenenä huumeet levisivät kaupungeista maakuntiin. Kirjailija Laura Juntunen kuvaa esikoiskirjassaan tätä Raahessa tapahtunutta ainutlaatuista painajaista, jota kaupungissa todistettiin huumeaallon seurauksena. Kun Subutex vyöryi kaupungin yli kuin hyökyaalto, vei se mukanaan kokonaisia perheitä. Jäljelle jäi pahimmillaan vanhempia, jotka joutuivat hautamaan kaikki lapsensa buprenorfinin takia. Tänään huumeiden käyttö ja kokeilut ovat koko Suomessa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla, ja Subutex-ilmiö on laajalle levinnyt ongelma. Toimittajana työskennellyt Juntunen on myös valokuvannut kirjaansa niin sanottuja Raahen poikia, joiden elämää varjostaa huumeiden päivittäinen käyttö.


Huumekuolemien ehkäisyssä on kyse yhteiskunnallisista arvovalinnoista

”Jokainen kuolema on yhtä numeroa laajamittaisempi tragedia. Jokaisella käyttäjällä on myös omaisia, joita läheisen riippuvuus koskettaa. Heillä on vanhempia, sisaruksia, ystäviä ja lapsia. Suomen päihdehistoriassa Raahe on lopulta ollut vain pisara meressä. Mutta Henkalle, minulle ja muille ystäväporukkamme jäsenille se on ollut ratkaisevan tärkeä. Se on ollut meille koko elämä.”

Keskimäärin huumeisiin kuollaan Suomessa noin 33-vuotiaana, yksin ja nukkuessa. Huumemyrkytyskuolemissa nuorten osuus on Suomessa kasvussa, joka on kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellista. Juntunen kertoo kirjassaan, että muualla Euroopassa huumeisiin kuollaan huomattavasti vanhempana, keskimäärin 40-vuotiaana. Huumekuolemia voitaisiin kuitenkin ehkäistä: Juntunen peräänkuuluttaakin kirjassaan huumeita jo ongelmallisesti käyttäville matalan kynnyksen palveluita sekä nopeaa ja vaivatonta hoitoon pääsyä. Kyse on yhteiskunnallisista arvovalinnoista ja poliittisista päätöksistä, sanoo Juntunen.

Ongelmat tai huumeet eivät katoa vaikenemalla

”En mää olis tässä, jos haluaisin käyttää huumeita. Jos haluaisin käyttää, käyttäisin. En mää silloin hakis apua kerta toisensa jälkeen. Lopettaminen ei vaan ole niin helppoa.”

Subutex-kaupungin kasvatit on koskettava kertomus varjoyhteiskunnasta, jolle moni haluaa kääntää selkänsä. Millaisena toivo Subutex-riippuvaiselle näyttäytyy ja onko sitä näköpiirissä? Miten kuolemaan suhtautuminen muuttuu, kun kuolema on tavallaan läsnä joka päivä Raahen poikien elämässä? Mitä omaiset voivat tehdä, kun läheinen tuhoaa itseään? Laura Juntusen valokuvitettu teos konkretisoi yhteiskunnallisen tuen riittämättömyyden ja toivottomuuden seuraukset kaupungissa, jonka yli huumeiden hyökyaalto on pyyhkäissyt. Teos tarjoaa lukijalleen matkan maamme varjoiselle puolelle, jossa elämän arvo mitataan joskus grammoissa.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissa. Subutex-kaupungin kasvatit on hänen esikoisteoksensa, jota tehdessään hän kulki pohjoissuomalaisten päihteiden käyttäjien mukana yli kahden vuoden ajan.

  Äänikirjan lukee Arttu Kurttila.

Jaa tämä: