Avainsana-arkisto: Risto

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Risto Isomäen romaani Con Rit sai Vietnamin tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon ensimmäisenä ulkomaisena teoksena koskaan

Kyseessä saattaa olla merkittävin suomalaisen kaunokirjallisuuden saama huomionosoitus sitten Frans Emil Sillanpään Nobelin.

Risto Isomäen romaani Con rit on jännityskertomuksen muotoon kirjoitettu tutkielma siitä, voisivatko vanhat myytit valtamerissä elävästä suuresta käärmemäisestä hirviöstä perustua oikeasti olemassa olevaan tai ainakin olemassa olleeseen eläimeen.

Isomäki alkoi kirjoittaa kyseistä romaania, kun hän ymmärsi, että eri puolilla maailmaa asuneet kansat olivat jo tuhansia vuosia sitten kuvanneet merissä elävän suuren käärmeen veistoksissa ja piirroksissa anatomisesti kovin samalla tavalla.

Suurella merikäärmeellä, merilohikäärmeellä tai suurella merisatajalkaisella oli kaikissa maanosissa eteenpäin katsovat silmät, töyhtö päässä, jaokkeinen ruumis ja joukko kolmiomaisia eviä ruumiin kummallakin puolella.

Merissä elävä käärmemäinen olento on muinaisina aikoina ollut yksi lukemattomien eri kansojen tärkeimmistä jumalista. Atsteekit kutsuivat sitä Quetzalcoatliksi ja mayat Kukulkaniksi.  Intiassa ja Indonesiassa suuri merikäärme oli Naga, Myanmarissa Nyan ja Kiinassa Kih-thiau.

Vietnamissa eläintä kutsutaan edelleen Con ritiksi tai Con retiksi. Nimi tarkoittaa sata- tai tuhatjalkaista ja viittaa suuren merikäärmeen ruumiin kummallakin puolella erottuviin kymmeniin pitkänomaisiin eviin.

Isomäki nosti romaaninsa nimeksi salaperäisen merieläimen vietnamilaisen kutsumanimen, koska se vaikutti anatomisesti tarkimmalta ja oikeaan osuvimmalta, ikään kuin vietnamilaiset tuntisivat eläimen paremmin kuin kukaan muu. Isomäen mukaan tämä johtuu todennäköisesti Tonkinin eli Pohjois-Vietnamin lahdella meren keskellä sijaitsevista noin kymmenestä tuhannesta sokeritoppavuoresta, joiden rinteiltä eläintä on usein voinut tarkastella koko komeudessaan myös ylhäältä päin, niin että kaikki sen evät ovat näkyneet.

Con rit ilmestyi alun perin jatkokertomuksena Seura-lehdessä. Tammi julkaisi tarinan romaaniversion vuonna 2011. Romaani ilmestyi vuonna 2023 Vietnamiksi Bui Viet Hoan kääntämänä ja Vietnamin Naisten Kustantamon julkaisemana, ja saavutti heti laajaa julkisuutta Vietnamin tiedotusvälineissä.

13. tammikuuta 2024 Vietnamin Kulttuuri-, urheilu- ja matkailuministeriö valitsi Con ritin vuoden 2023 kymmenen merkittävimmän kirjan listalle ainoana ulkomaisena teoksena. Samalla Con ritistä tuli ensimmäinen ei-vietnamilainen kirja, jonka on koskaan vastaanottanut tämän tärkeimmän kirjallisuudelle Vietnamissa jaettavan tunnustuksen.

Con rit aloitti Isomäen tuotannossa Cryptid Hunt– eli Kryptidien metsästäjät-nimisen sarjan.

Teossarjan toinen osa, Viimeinen erämaa, ilmestyi viime syksynä ja kolmas osa eli Krakenin saari on Isomäen mukaan tekeillä.

Into Kustannus valmistelee yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa Con ritin julkaisemista myös kiinaksi, koreaksi, japaniksi ja indonesiaksi.

MUINAISTEN MYYTTIEN UUDELLEEN KIRJOITTAJA

Risto Isomäki tunnetaan parhaiten yhtenä “Climate Fictionin” eli ilmastonmuutoksesta kertovan kaunokirjallisuuden kansainvälisistä uranuurtajista.  Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa on kuitenkin keskittynyt ennen kaikkea ihmiskunnan vanhimpien myyttien uudelleen kirjoittamiseen ja ikivanhojen legendojen alkuperäisen merkityksen etsimiseen erilaisten vuosituhansien varrella syntyneiden kerrosten alta.

Isomäen tunnetuin romaani Sarasvatin hiekkaa esitti uudenlaisen Atlantis-teorian. Isomäen mukaan tarina Atlantiksesta on lähes varmasti syntynyt Intian länsirannikolla, eli alueella jolta on todella löytynyt suurien meren alle jääneiden kaupunkien raunioita.  Pasi Malmi, Tommaso Iorco ja Ranajit Pal ovat sittemmin argumentoineet Isomäen teorian puolesta Atlas and Heracles-nimisessä teoksessa.

Sarasvatin hiekan jatko-osa Vedenpaisumuksen lapset esitti uuden version niin sanotusta vesiapinateoriasta ja kysyi, voisivatko tarinat merenneidoista tai vesi-ihmisistä olla kaikuja oman lajimme kaukaisesta menneisyydestä.

Viiden meren kansa kirjoitti uudelleen Kalevalaan, muinaisiin ihmeteräksiin, Rapolan muinaislinnaan, jätinkirkkoihin sekä Lalliin ja piispa Henrikiin liittyviä tarinoita.  Viiden meren kansa ja Kurganin varjot kysyivät, elikö Ukrainassa ja Volgan mutkassa todella aikoinaan jonkinlaisia amatsoneja ja onko osa omista esi-isistämme edustanut juuri heidän kulttuuriaan.

Viimeinen erämaa puolestaan toteaa, että viikinkien ja muiden muinaisten skandinavien legendat koko maailman syleilyynsä sulkeneesta maailmankäärmeestä eli Jormungandirista tai Midgårdsormenista olivat tavallaan totta.  Valtameren pohjalla kulkeva 70 000 kilometrin pituinen vuoristo eli valtameren keskiselänne näyttää nimittäin kartalla suunnattomalta käärmeeltä, joka on juuri nielaisemassa Taymyrin niemimaan avoimeen kitaansa.

“VIETNAM VOI NÄYTELLÄ ISOA ROOLIA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASSA”

“Olen totta kai erittäin iloinen siitä, että Con rit käännettiin vietnamiksi”, sanoo Isomäki. “Se on tuonut vietnamilaiseen keskusteluun monia uusia ilmaston muutokseen liittyviä uhkakuvia ja ratkaisukeinoja.”

Con rit puhuu meriveden happamoitumisen vaikutuksista ja siitä, että ilmaston lämpeneminen uhkaa synnyttää ratkaisevasti aiempaa voimakkaampia ja tuhoisampia supertaifuuneja.  Kirjan jälkisanoissa todetaan, että Vietnam voisi näytellä merkittävää maailmanlaajuista roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa muun muassa edistämällä  kasvispainotteisempaa ruokavaliota sekä kalkkikiven käyttöä hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä.

“Vietnamilaiset ovat tietysti olleet erityisen innostuneita siitä mahdollisuudesta, että koko Vietnamin symboli eli merilohikäärme on saattanut olla oikeasti olemassa”, toteaa Isomäki.

“Vietnamin pääkaupungin eli Ha Noin nimi tarkoittaa yksinkertaisesti Veden Keskellä, tai Joen Keskellä, mutta kun kaupunki perustettiin tuhat vuotta sitten sen nimi oli Thang Long eli Nouseva Lohikäärme. Ehkä Con ritit nousivat tuhat vuotta sitten Punaista jokea pitkin Ha Noihin asti, mutta näin ei enää ollut 1800-luvulla kun kaupungin nimi muutettiin.”

“VIETNAM OLISI TÄRKEÄ MAA MYÖS EUROOPALLE”

Isomäen mukaan Vietnam on todennäköisesti yksi tulevan maailman kymmenestä vaikutusvaltaisimmasta maasta.

“Muun muassa Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat nykyään Vietnamin suosiosta, Yhdysvaltojen ja Kiinan presidentit vierailivat juuri siellä melkein perä perää. Xi Jinping jätti kuitenkin jostakin syystä Con ritin julkistamistilaisuuden väliin ja tuli Vietnamiin vasta seuraavana päivänä”, vitsailee Isomäki.

“Vietnam on nouseva taloudellinen ja teknologinen mahtimaa ja sillä on maailman toiseksi suurimmat harvinaisten maametallien varannot, heti Kiinan jälkeen”, sanoo Isomäki.

“Nykyaikainen tietotekniikka ja kaikki vihreän siirtymän teknologiat ovat riippuvaisia harvinaisista maametalleista. Länsimaiden suurimmat esiintymät ovat Yhdysvalloissa ja Australiassa, jolla on kuitenkin yhteensäkin vain jokunen prosentti maapallon mannerten yhteenlasketuista varannoista. Jos Eurooppa ei halua ostaa harvinaisia maametallejaan Kiinasta tai Venäjältä, myös sen kannattaisi lähentää suhteitaan Vietnamiin.”

Risto Isomäeltä ilmestyi vuonna 2023 Maailmanparantajan muistelmat ja Viimeinen erämaa. Kesällä 2024 ilmestyy Pimeän pilven ritarit ja Pimeä jää.

Jaa tämä:
Full-size Image

Kuva: Liisa Takala

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sture Fjäderin värikäs kausi Akavan johdossa

Risto Korhosen kirja maalaa monimuotoisen kuvan Akavan kehityksestä Sture Fjäderin aikana.

Kirja kertoo vuosista 2011–2022, jolloin Sture Fjäder toimi Akavan pitkäaikaisimpana puheenjohtajana. Se käsittelee työmarkkinoiden ilmapiiristä ja tapahtumista viimeisten 12 vuoden ajalta. Kirja ei ole Sture Fjäderin elämänkerta, mutta kuvaa Akavan kasvua ja vaikutusvallan nousua värikkään puheenjohtajan kaudella. Hänen tapanaan on ollut esittää voimakkaita mielipiteitä, joista kaikki eivät pidä.

Kirjaa varten Korhonen on käyttänyt haastattelujen lisäksi laajaa arkistoaan. Työmarkkinatoimijat ja kaksi entistä pääministeriä kommentoivat aikakauden tapahtumia, Haastateltavien käsitykset ovat hyvinkin poikkeavia, mutta se on Korhosen mukaan tärkeä osa työmarkkinapolitiikan rikkautta ja todellisuutta.

”Kirja on mielestäni ajankohtainen juuri tänään. Työmarkkinoilla ei ole sellaisia järisyttäviä ongelmia kuin julkisuudessa halutaan esittää. Työmarkkinajärjestöt tukevat edelleen kolmikantaa. Nyt sitten nähdään mitä mieltä uusi hallitus on”, pohtii Korhonen.

Sture Fjäderin käsitys puheenjohtajavuosistaan on selkeä

 ”Sanoin niille, jotka kannattivat minua puheenjohtajaksi, että tulen nostamaan Akavan paremmin julkisuuteen, vahvistamaan Akavan yhteiskuntapoliittista vaikuttamista ja painoarvoa sekä nostamaan reippaasti Akavan jäsenmäärää. Kun katson lopputulosta, kaikissa onnistuttiin yhdessä. Poliittinen vaikuttaminen ei ole työmarkkinaneuvottelua. Ei vaikuttamiseen kutsuta, vaan sinun on luotava proaktiivisesti ´omia pöytiä`, joissa tuot esille Akavan asiaa. Jos ei ole poliittista kokemusta, et tässä pärjää.”

”Kun lopetin Akavan puheenjohtajana 2022 järjestö oli paljon paremmassa kunnossa kuin se oli kun tulin. Melkein 100 000 uutta jäsentä, näkyvä julkisuudessa ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja, painoarvo selvästi parempi. Kun kaikkia työmarkkinajärjestöjä vertailtiin Akavalla oli kolme kertaa paras brändi. Laitoin siis tyytyväisenä oven kiinni kun lähdin ja kehtaan tyytyväisenä katsoa itseäni peiliin.”

Fjäderin vuosina Akavan johtajana tapahtui asioita, joiden vaikutukset näkyvät tänä päivänäkin. Vaikka tulopoliittiset kokonaisratkaisut lopetettiin, kolmikanta toimi ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö toimi. Syksy 2023 näyttää toimiiko kolmikanta vielä.

Risto Korhonen on kokenut työmarkkinatoimittaja ja tietokirjailija. Hänen aikaisemmat kirjansa Hakaniemen voimavuodet (2011) ja Etelärannan mahtivuodet (2018) ovat alan klassikoita.

Kirja ilmestyy 5.10.

Jaa tämä:

Korhonen, Risto

Risto Korhonen on kokenut työmarkkinatoimittaja ja tietokirjailija. Hänen aikaisemmat kirjansa Hakaniemen voimavuodet ja Etelärannan mahtivuodet ovat alan klassikoita. Uutta kirjaansa varten Korhonen on käyttänyt vuosikymmenien aikana keräämäänsä arkistoa ja haastatellut monia työmarkkinatoimijoita.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pakarinen, Risto

Risto Pakarinen on toimittaja, jonka erikoisalaa on jääkiekko. Hän kirjoittaa säännöllisesti muun muassa NHL-liigan verkkosivuille, Kansainvälisen jääkiekkoliiton sivuille sekä kanadalaiseen The Hockey Newsiin.

Pakarinen on aikaisemmin julkaissut esikoisromaaninsa Jonain päivänä Jennifer (Harper Collins, 2019) sekä yhdessä Alpo Suhosen kanssa Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia -elämäkerran (Into, 2020).

Jaa tämä:
Full-size Image

Kuva: Eemeli Nättinen

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Isomäki , Risto

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto. Vuonna 2020 Risto Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Palkitsemisperustelut voi lukea täältä.

Risto Isomäki is a science fiction and science writer and an environmental activist. Isomäki has written four novels and eight non-fiction books about climate change, including two about trees and global warming. His books have been published in fourteen South Asian and European languages.


kuva: Eemeli Nättinen

Pimeää jäätä
Risto
Isomäki

Pimeää jäätä

Pimeän pilven ritarit
Risto
Isomäki

Pimeän pilven ritarit

Viimeinen erämaa
Risto
Isomäki

Viimeinen erämaa

Atlantin kuningatar
Risto
Isomäki

Atlantin kuningatar

Vedenpaisumuksen lapset
Risto
Isomäki

Vedenpaisumuksen lapset

Herääminen
Risto
Isomäki

Herääminen

Viiden meren kansa
Risto
Isomäki

Viiden meren kansa

Sands of Sarasvati
Risto Isomäki, Jussi Kaakinen &
Petri Tolppanen

Sands of Sarasvati

Jaa tämä: