Avainsana-arkisto: talous

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kapitalistinen talousjärjestelmä pitää romuttaa hyvinvoinnin kasvattamiseksi

Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kuvaavat kirjassaan miten kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Yhdessä meidän pitää luoda uusi järjestelmä, joka palvelee kaikkia ihmisiä ja elämää tasavertaisesti.

Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.

”Talouttamme kasvatetaan edelleen hyväksikäyttämällä ihmisiä ja luontoa. Orjuus ja riisto eivät ole historiallisia ilmiöitä vaan tuotantomme edellytys myös tänään. Planeettamme ekosysteemit romahtavat, joet haihtuvat ilmaan, metsät palavat karrelle. Mielenterveysongelmat lisääntyvät hälyttävällä tahdilla. Ihmiskunnalla ei mene paremmin kuin koskaan.”

Taloutta koskevat päätökset on suljettu pitkälti demokratian ulkopuolelle

Kapitalismi ja todellinen demokratia noudattavat täysin vastakkaista logiikkaa ja siksi kapitalismi luo yhteiskuntaa, jossa valta kasautuu yksittäisille tahoille.

”1980-luvun käänteen myötä talous haluttiin saada lopullisesti vapaaksi demokratiasta. — Valtaa siirrettiin entistä innokkaammin demokratian ulkopuolisille taloustahoille, kuten keskuspankeille, valtionvarainministeriöiden virkamiehille ja kansainvälisille talousjärjestöille. Ne edustavat demokratian ulkopuolista järjen ääntä, joiden arvioita talouden tilasta luetaan kuin Raamattua. Sattumalta näillä instituutioilla on ollut tapana ajaa talouspolitiikkaa, joka kasvattaa varallisuuseroja sekä heikentää niin ihmisten hyvinvointia kuin heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskuntaan.”

Yhtäläisen äänen sijaan päätöksentekopöytiin pääsee demokratiassamme rahalla

”Suomessa valituilla kansanedustajalla on keskimäärin ollut yli kymmenen tuhatta euroa, jonka he ovat voineet investoida vaalikampanjaansa. Tämä on kaukana tasa-arvosta. — Jos päättäjät ovat lähtökohtaisesti varakkaita eikä eduskuntaan käytännössä voi päästä ilman huomattavaa varallisuutta, onko ihme, jos päätöksissä ei huomioida heikommassa asemassa olevia? On helppoa leikata sieltä, mistä itse on vieraantunut.”

Hoiva on kaiken perusta, jota talousjärjestelmämme käyttää hyväkseen

”Kapitalistinen tuotanto vaatii jatkuvaa työskentely- ja kulutusvalmiudessa olevien ihmisten massaa. Jotta heidän perustarpeensa voidaan täyttää, jonkun on ensin synnytettävä, hoivattava ja kasvatettava ihmisiä ja pidettävä huolta jo olemassa olevasta työvoimasta. Talousjärjestelmämme on hyötynyt valtavasti siitä, että joku tekee tämän kaiken ilmaiseksi tai polkuhinnalla. Sen ansiosta tuotanto, voitot ja talous ovat ylipäätään voineet kasvaa.”

Hoiva ja talous on kudottu yhteen, mutta talouskeskustelussa hoiva näyttäytyy lähinnä ylimääräisenä menoeränä. Aliarvostetulla hoivalla on myös sukupuoli: valtaosan kaikesta hoivatyöstä, ilmaisesta ja palkallisesta, tekee ympäri maailmaa vielä 2020-luvullakin nainen.

”Naisten ja yli 15-vuotiaiden tyttöjen tekemän ilmaisen hoivatyön taloudellisen arvon on tutkittu olevan globaalisti vuosittain vähintään 10,8 biljoonaa dollaria. — Hoivan arvo on siis maailman talouden kannalta vähintään kolme kertaa suurempi kuin esimerkiksi koko teknologiateollisuuden.”

Kirjassa käsitellään myös kuluttamista, orjuutta, rasismia, velkaantumista ja vihreää kapitalismia.

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Laura Eklund Nhaga.

Samu Kuoppa (s. 1995) ja Riina Tanskanen (s. 1998) ovat tamperelaisia kirjoittajia ja aktivisteja, jotka ovat julkaisseet laajalti tekstejä yhteiskunnallisista aiheista. Tanskanen tunnetaan myös sarjakuvaprojektistaan Tympeät tytöt. Kuoppa ja Tanskanen päätoimittavat yhdessä postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa.

Jaa tämä:

Kuva: Jenny Rostain

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kuoppa, Samu

Samu Kuoppa (s. 1995) on tamperelainen kirjoittaja, aktivisti ja fillarisosialisti. Kuoppa on yhteiskuntatieteiden maisteri ja viimeistelee kirjallisuustieteen maisteritutkintoaan Tampereen yliopistossa.

Kuoppa päätoimittaa postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa yhdessä Riina Tanskasen kanssa.

Kapitalismin suuri illuusio
Riina Tanskanen & Samu Kuoppa

Kapitalismin suuri illuusio

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Keinoja hyvinvoinnin jakamiseen tasaisemmin kaikille suomalaisille kirjassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022

Kirjassa 12 tutkijaa valottaa eriarvoisuuden taustalla olevia rakenteita ja esittävät poliittisia ratkaisuja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 tekee näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita. Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori.

Suomalaiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, mutta esimerkiksi vauraus on lisääntynyt epätasaisesti. Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.

Verotuksen keinoin olisi mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. VTT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana ja ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.

Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät.

Hyvinvointipalvelujen saatavuus on turvattava

Kirjoittajat käsittelevät verotuksen lisäksi köyhyyttä vauraassa maassa, suurituloisuuden yhteyttä puoluekannatukseen, koetun hyvinvoinnin muutoksia ja väestöryhmittäisiä eroja sekä koulutusalojen sukupuolisegregaatiota yhteiskunnallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta.

Riihelä ja Tuomala tarkastelevat myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia. Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.

 

Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.

 

Tutkijoiden Niko Eskelisen, Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulaisen, väitöskirjatutkija Pietari Kujalan ja sosiologian professori Mikko Niemelän mukaan etuusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman selkeä, jotta se luo ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen toimiva ja ennakoitava arki.

 

Perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen ammatin valintaan

 

Sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix, THL:n erikoistutkija Outi Sirniö ja sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen tarkastelevat sukupuolisegregaatiota koulutuksessa laajemmasta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon sosioekonomisen perhetaustan opintovalintojen taustalla.

 

Sukupuolisegregaation purkamiseksi on tuettava ihmisten pragmaattisia motiiveja ja mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä omalle sukupuolelle epätyypillisillä aloilla. Lisäksi segregaatioon voidaan vaikuttaa parantamalla naisvaltaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden alojen työoloja ja palkkausta.

Miesten osuuden kasvattaminen hoiva-alalla aikuisten alanvaihtoa helpottamalla vaikuttaisi välillisesti myös kulttuurisiin käsityksiin alasta, mikä vuorostaan vaikuttaisi nuorten alavalintoihin, Prix, Sirniö ja Kilpi-Jakonen toteavat.

Kirjaan ovat kirjoittaneet myös THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).

Kirjan julkaisutilaisuuden livelähetys

 

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirja paljastaa salaista tietoa Suomen talouden matkasta euroon

Alkuinnostuksen jälkeen euro on osoittautunut pettymykseksi. EU:n ja Euroopan keskuspankin talouspolitiikassa on kaksi pahaa ongelmaa: tavoitteet on virheellisesti asetettu ja keinot väärin valittu.

Pekka Korpisen uutuuskirja Suomi kääntyy länteen – Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana (Into Kustannus 2017) on selkeä esitys euron kriisistä ja Suomen kuoppaisesta tiestä osaksi eurojärjestelmää. Kirja hahmottaa sisäpiiriläisen kokemuksella keinoja murtaa lamaantuminen ja päästä takaisin täystyöllisyyden uralle vanhoista virheistä oppien.

Historiallisesti pitkä huono talousjakso on lisännyt sodan riskiä. Sekä Venäjä että Länsi-Eurooppa kaipaavat nyt kipeästi kasvua tukevia toimia, myös rauhan turvaamiseksi“, Pekka Korpinen tiivistää Euroopan vaikeaa tilannetta.

Hallituksen iltakoulupöytäkirjoja käyttäen entinen pääministerin sihteeri tuo esiin pitkään erittäin salaisena pidettyä tietoa Suomen ja EEC:n vapaakauppasopimusneuvotteluista, Neuvostoliiton voimakkaasta painostuksesta ja presidentti Urho Kekkosen valinnasta poikkeuslailla. Paljastetun tiedon valossa Suomen integraatiopolitiikan historiaa voidaan tarkastella uudesta näkökulmasta.

Pekka Korpinen on valtiotieteen tohtori, joka on työskennellyt Suomen Pankissa, Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimiehenä, Maailmanpankin johtokunnassa sekä Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana. Hän on myös aiemmin kirjoittanut ajankohtaisia tietokirjoja talouden, valtiotieteen ja politiikan maailmasta.

Kirja on kustannettu yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa.

Kirjaan liittyviä tapahtumia:

Lauantai 11.03.2017
Pekka Korpinen ja entinen ETLAn ja EVAn toimitusjohtaja, professori Sixten Korkman keskustelevat teoksesta Akateemisessa Kirjakaupassa (Pohjoisesplanadi 39, 00101 Helsinki) klo 14-15.

Torstai 06.04.2017
Pekka Korpinen kertoo teoksesta Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A1, Helsinki) klo 17-19.

Molempiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

 

Pekka Korpinen: Suomi kääntyy länteen ­– talouden tarina sisäpiiriläisten kertomana (Into Kustannus 2017)
ISBN: 978-952-264-761-0

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Pekka Korpinen (vp.korpinen@welho.com)

https://intokustannus.fi/kirja/suomi-kaantyy-lanteen/

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Toivoa tuhokehityksen keskelle – Olli Tammilehdon uusi kirja nyt saatavilla

Ei ole liioittelua puhua tuhokehityksestä: talouden kasvuun tähtäävät voimat kiihdyttävät toimillaan niin ilmastollisen, ekonomisen kuin aseellisenkin tuhon mahdollisuuksia. Median rakentama kuva saa ihmisen helposti uskomaan, ettei riittävän nopeaa ja tehokasta ratkaisua ongelmien kehitykseen löydy. Onko totuus kuitenkin mahdollisesti toisenlainen?

Tietokirjailija Olli Tammilehto esittelee uutuuskirjassaan Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos (Into Kustannus, 2017) esimerkkejä yllättävistä, nopeista ja inspiroivista muutoksista yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa. Tarkastelussa on vallankumouksia ja suuria muutoksista, joiden kantavana voimana on ollut ruohojuuritason kansalaistoiminta. Tapaukset kattavat pitkän ajanjakson keskiajan talonpoikaiskapinoista nykyajan kansalaisjärjestötoimintaan kriisialueilla.

Esimerkit tuovat esiin valtamedian valokiilasta syrjässä olevia yhteiskunnan osia. Näihin varjoyhteiskunnan osiin kuuluvat esimerkiksi varjotalous ja varjopolitiikka, jotka jäävät politiikan ja talouden perinteisten määritelmien ulkopuolelle, mutta ovat kuitenkin merkittäviä kokonaisuuksia, joiden voima korostuu kriisi- ja poikkeustilanteissa. Erilaiset kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja yhteiskunnalliset liikkeet sisältävät valtavat määrät sellaista toimintaa, joka osoittaa vaihtoehtoisen kehityksen jo tapahtuvan ympärillämme. Vaikka muutoksen on oltava nopea, ei toivo ole vielä menetetty.

Olli Tammilehto on vapaa tutkija ja kirjoittaja, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta ja nykyisen maailmantilan ja –kehityksen syistä ja seurauksista. Hän on myös luennoinut Helsingin ja Oulun yliopistoissa sekä seminaareissa Suomessa ja ulkomailla.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos

Into Kustannus, 2017

ISBN: 9789522647627

Sivumäärä: 240

OVH: 25€

https://intokustannus.fi/kirja/tuhokehitys-poikki/

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:

Tatu Matilainen

tatu.matilainen@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Huippusuosittu paljastuskirja Panaman papereista vihdoin myös suomeksi

”Suurin tietomurto journalismin historiassa”

– Edward Snowden

Huhtikuussa 2016 maailmaa kuohutti uutisointi ”Panaman papereista”, jotka toivat ilmi maailman poliittisen ja taloudellisen eliitin rötökset veroparatiiseissa.

Saksalaisen toimittajakaksikon Bastian Obermayerin ja Frederik Obermaierin kansainvälinen bestseller Panaman paperit – Miten rikkaiden veronkierto paljastui on tosielämän trilleri kaikkien aikojen suurimmasta tietomurrosta: veronkiertäjistä ja heidän paljastumisestaan.

Anonyymi tietolähde johdatti saksalaiset toimittajat Panaman papereiksi kutsutun yli 11,5 miljoonasta tiedostosta koostuneen tietomurron luokse, joka paljasti veroja kiertäviä suuryrityksiä, valtioita, ministereitä, huippupoliitikkoja ja julkimoja. Suomessa Nordea koki kovan kolauksen tietovuodon jälkeen, ja yritys tippui huonomaineisimpien yritysten listan alimmille sijoille. Osittain Suomen valtion omistaman Metson myyntijohtaja sai potkut, mutta muuten yritys vaikenee entisen työntekijänsä rahanpesusta.

Bastian Obermayer ja Frederik Obermaier ovat Saksan suurimman sanomalehden Süddeutsche Zeitungin tutkivia journalisteja. Palkitut toimittajat pääsivät ensimmäisinä käsiksi Panaman papereihin. Aiemmin he ovat olleet mukana paljastamassa merkittäviä tietoja Offshore Leaksissa, Swiss Leaksissa ja Luxemburg Leaksissa.

Suomennetun laitoksen esipuheen on kirjoittanut Minna Knus-Galán, joka oli mukana Panaman papereita tutkineessa kansainvälisessä toimittajaryhmässä.

Bastian Obermayer & Frederik Obermaier: Panaman paperit – Miten rikkaiden veronkierto paljastui (Into, 2017)

ISBN: 978-952- 264-737- 5

https://intokustannus.fi/kirja/panaman-paperit- miten-rikkaiden- veronkierto-paljastui/

Jaa tämä: