Avainsana-arkisto: Turun kirjamessut

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Innon kirjailijat Turun Kirjamessuilla 29.9.–1.10.2023

Into Kustannuksen kirjailijat Kuparikettu, Ville-Juhani Sutinen, Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa, Elisa Aaltola, Lola Lorenzo ja Baba Lybeck, Risto Isomäki, Jonimatti Joutsijärvi, Shen Yang, sekä Inka Valima ja Taika Mannila esiintyvät Turun Kirjamessuilla. Tule moikkaamaan heitä!

PERJANTAI 29.9.2023

klo 11.00–11.22 Kuisti-lava

Tuntemattomia voimia. Kuparikettu: Nykynoidan käsikirja (Into) & Juri Nummelin: Kuolleen silmät ja muita kauhukertomuksia (WSOY). Nuoren Mika Waltarin kiihkeitä kauhukertomuksia Juri Nummelinin toimittamina ja tämän päivän noituuden saloja Kupariketun kertomana. Haastattelijana Juha Roiha.

klo 16.00–16.22 Agricola-lava

Sopeutuminen hitaaseen katastrofiin. Ville-Juhani Sutinen: Hajonneen maailman käyttöohje (Into). Tieto-Finlandian 2022 voittaja etsii tuoretta näkökulmaa ekologiseen romahdukseen. Haastattelijana Ville Hytönen.

Ville-Juhani Sutinen myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa lauantaina klo 12.40.

LAUANTAI 30.9.2023

klo 10.10–10.52 Agricola-lava

Mistä energiaa ekologisen ja sosiaalisen tuhon näyttämölle? Kirjailijat vastaavat. Miten valtaa käytetään? Kapitalismin illuusioon, normaaliuden repaleisuuteen ja muihin aikamme kysymyksiin perehtyvät Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa (Kapitalismin suuri illuusio), Pontus Purokuru (Haavamaa) ja Ville Luoma-aho (Cancel). Ville-Juhani Sutinen moderoi keskustelua.

klo 12.35–13.00 Jukola-lava

Elokapina ja eläinten kapina. Elisa Aaltola: Puhe eläinten puolesta (Into). Kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu teoksessaan siihen, miten eläimistä puhutaan. Keskustelukumppanina Birgitta Wahlberg.

Elisa Aaltola myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa klo 15.40.

klo 13.30–13.52 Puisto-lava

Transnainen kulttuurien puristuksessa. Lola Lorenzo & Baba Lybeck: Lola (Into). Elämäkerta historian ensimmäisestä julkisesti transnaisena esiintyneestä somalialaisesta Lola Lorenzosta. Väkevä teos siitä, miltä tuntuu, kun ei hyväksytä. Haastattelijana Kelet Ali.

klo 15.30–16.00 Jukola-lava

Aktivismin ytimestä. Risto Isomäki: Maailmanparantajan muistelmat (Into). Risto Isomäki vie lukijan aitiopaikalle seuraamaan kansalaisyhteiskunnan kultakautta, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot alkoivat muuttaa maailmaa. Haastattelijana Riina Tanskanen.

Risto Isomäki myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa klo 14.15.

SUNNUNTAI 1.10.2023

klo 10.10–10.55 Jukola-lava

Runouslehti Janon viimeinen lehti kääntyy. Esittelyssä Mirkka Rekolan (Jonimatti Joutsijärvi) ja Gunnar Björlingin (Fredrik Herzberg, kääntäneet Hannimari Heino ja Juhani Ihanus) elämäkerrat. Pirkko Soininen on kirjoittanut Maila Pylkkösen elämästä. Julkistetaan runouslehti Janon viimeinen numero. Runoilija Markku Kaskela vetää tilaisuuden.

klo 12.30–12.52 Puisto-lava

Yhden lapsen politiikan haavat. Shen Yang: Enemmän kuin yksi lapsi (Into). 1980-luvulla syntynyt Shen Yang kertoo muistelmateoksessa kokemuksistaan ylimääräisenä – ja siten perheelleen vaarallisena – lapsena. Teos antaa äänen Kiinan miljoonille laittomille lapsille ja paljastaa yhden lapsen politiikan yhteiskuntaan jättämät syvät arvet. Haastattelijana Rauno Sainio.

klo 13.00–13.22 Jukola-lava

Barbiehuuman lähteillä: tähti-imagot, vau-efektit ja elokuvat. Mihin perustuu hot girl -kokemuksen kaipuu? Miten naiset hyödyntävät pin-up-kuvastoa tähti-imagon luomisessa? Pin-upin feminististä historiaa ja barbien kehopositiivisuutta. Keskustelijoina palkittu näyttelijä Sara Melleri, kirjailijat Inka Valima ja Taika Mannila (Bimbofikaatio, Into) ja Henna Karppinen-Kummunmäki (Minä ja Marilyn, Avain).

Inka Valima ja Taika Mannila myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla (A/8) oppilaiden haastattelussa klo 12.00.

Jaa tämä:

Yhdysvaltalaiset tutkijat ehdottavat napa-alueiden sulamisen pysäyttämistä tuulimyllyjen avulla

Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa -romaanissa esittämästä ajatuksesta on tullut yksi ihmiskunnan vakavasti otetuista hätävarasuunnitelmista. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittävät, että Jäämeren kelluvien jäiden, Grönlannin mannerjäätikön sekä pohjoisten ikirouta-alueiden ja merenpohjan metaaniklatraattien sulaminen voitaisiin estää pystyttämällä merijäälle 10 miljoonaa pientä tuulimyllyä. Tuulimyllyt pumppaisivat talvisin jään alta vettä, niin että se jäätyisi. Tällöin kelluvien merijäiden paksuus ja pinta-ala kasvaisivat. Suurempi osa Jäämerestä pysyisi jäiden peittämänä ja voimakkaasti heijastavana läpi kesän.

Maailman johtaviin yleistajuisiin tiede- ja teknologialehtiin kuuluva New Scientist nostaa idean näkyvästi esille 31. elokuuta ilmestyneessä numerossaan.

Rowan Hooperin kirjoittama artikkeli Arctic rescue squad toteaa, että arktisten alueiden soista, ikiroudasta ja merenpohjan klatraattiesiintymistä voi pian vapautua niin paljon hiilidioksidia ja metaania, että ihmisen omat päästöt saattavat muuttua merkityksettömiksi.  Lisäksi jään peittämien alueiden supistuminen lämmittää ilmastoa voimakkaasti.  Arktisten alueiden suilamista ei kuitenkaan välttämättä enää ole mahdollista pysäyttää vain päästöjä vähentämällä, vaan se saattaa edellyttää myös toisenlaisia toimenpiteitä.  

New Scientistin artikkeli luonnostelee kolme erilaista hätävarasuunnitelmaa ja nostaa jääpeitettä vahvistavat ja laajentavat tuulimyllyt varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi. New Scientistin mukaan vettä jääkannen alta ylös pumppaavia tuulimyllyjä on hiljattain ehdotettu hätäratkaisuksi myös Etelämantereen sulamiseen.

Ajatuksen on esittänyt ensimmäisenä kirjailija Risto Isomäki vuonna 2005 ilmestyneessä, kymmenelle kielelle käännetyssä romaanissaan Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005).  New Scientistin juttu ei mainitse, että idean ensiesiintyminen on tapahtunut tieteisromaanissa jo 14 vuotta aikaisemmin.  

Isomäen romaanissa hallitukset yrittävät pysäyttää arktisten alueiden sulamisen 200 000 suuren, vahvistetuille merijäälautoille pystytetyn tuulimyllyn avulla. Steve Deschin ja muiden Arizonan yliopiston tutkijoiden ehdottama hanke puhuu kymmenestä miljoonasta pienemmästä tuulimyllystä.

“Kaksi noihin aikoihin esittämistäni B-suunnitelmista, joiden avulla arktisten alueiden sulaminen voitaisiin hätätilassa pysäyttää, on nyttemmin noussut tiedeyhteisön piirissä varteenotettaviksi luokiteltujen ehdotusten joukkoon”, sanoo Isomäki. “Toinen on ylimääräisen merijään tuottaminen tuulimyllyjen avulla ja toinen on pohjoisten metsien heijastavuuden parantaminen lehtipuiden ja lehtikuusien osuutta lisäämällä sekä kasvattamalla metsissä suuria puita aiempaa harvemmassa.”

“Tärkein tuolloin tekemäni ehdotus eli talviaikaisen pilvipeitteen vähentäminen napa-alueilla on valitettavasti edennyt selvästi takkuisemmin.  Tiedeyhteisö puhuu edelleen pelkästään pilvipeitteen lisäämisestä ja pilvien muuttamisesta voimakkaammin heijastaviksi, vaikka napa-alueilla talviaikaisen pilvipeitteen vähentämisellä olisi vielä paljon suurempi viilentävä vaikutus.  En tiedä miksi tämä idea lyö itsensä läpi niin hitaasti.  Ehkä talvisten pilvien lämmittävä vaikutus on itsestään selvyys ainoastaan ihmisille, jotka elävät hyvin kaukana pohjoisessa. Kuten suomalaisille”, pohtii Isomäki.

Isomäen viimeisin kirja Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Into, 2019) keskittyy suomalaisten yritysten, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisesti merkittäviin ilmastoprojekteihin. Isomäki kirjoittaa parhaillaan myös Vedenpaisumuksen lapset -nimistä romaania, joka on “eräänlainen jatko-osa” Sarasvatin hiekalle.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto.

Risto Isomäki kertoo, miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi Turun Kirjamessuilla huomenna perjantaina 4.10. kello 13.50 Jukola-salissa.

Jaa tämä:

Kansainvälisiä dekkaritähtiä vierailulla Suomessa: Arne Dahl, Heine Bakkeid ja Anu Patrakka

Norjalaisdekkaristi Heine Bakkeid ja Portugalissa asuva jännityskirjailija Anu Patrakka saapuvat Helsingissä järjestettävään Dekkarifestivaali-tapahtumaan 21.9. Tämän lisäksi suosittu rikoskirjailija Arne Dahl vierailee Suomessa 5.-6.10.

Viidettä kertaa järjestettävä Dekkarifestivaali  järjestetään tänä vuonna hotelli Paasitornissa lauantaina 21. syyskuuta 2019 (Paasivuorenkatu 5A, 00530 Helsinki). Lavalla nähdään myös norjalaislahjakkuus Heine Bakkeid, jonka kesällä julkaistu debyyttidekkari Meren aaveet on saanut kiitosta ennakkoluulottomasta genrerajojen yhdistelemisestä. Tämä on pantu maailmalla laajalti merkille ja hänen tuotantoaan on julkaistu jo yli 15 maassa.

Myös Portugalissa asuva jännityskirjailija Anu Patrakka nähdään Dekkarifestivaaleilla. Porvoolaislähtöinen kirjailija teki pitkän uran yritysjohdon parissa Suomessa, kunnes päätti lakata haaveilemasta ja pyrkiä kohti pitkäaikaista tavoitettaan, kirjoittamista. Patrakka irtisanoutuikin työstään, muutti Portugaliin ja alkoi takoa konetta. Tätä nykyä Anu Patrakka asuu maatilalla lähellä Portoa, mistä käsin hän kirjoitti kevään uutuuskirjansa Syyllisyyden ranta. Kiitosta saanut psykologinen jännäri tarjoaa sekä autenttisia tuokiokuvia Portugalista että rikoksen, jonka jäljet katoavat mereen.

Tämän lisäksi suosittu rikoskirjailija Arne Dahl vierailee Suomessa kesällä julkaistun Äkkisyvän, Berger & Blom -dekkarisarjan odotetun viimeisen osan tiimoilta. Suosittu ruotsalaisdekkaristi on tavattavissa 5.10. Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa klo 12:30 (Keskuskatu 1, 00100 Helsinki) ja 6.10. Turun Kirjamessuilla klo 12:10 (Agricola A-halli). Berger & Blom -sarja on kansainvälinen bestseller, joka on ampaissut myyntilistojen kärkeen etenkin Ruotsissa ja Saksassa. Myös Suomessa Dahlin dekkarisarja on vakuuttanut jännityksestä ja taidokkaasti kirjoitetuista rikosromaaneista nauttivat lukijat.

Jaa tämä: