Laura Gustafsson (s. 1983) on omaperäinen helsinkiläinen kirjailija ja taiteilija, joka käsittelee teoksissaan suuria aiheita leikittelevään tyyliin.
Teatterikorkeakoulusta valmistuneen Gustafssonin hahmot ovat suorasanaisia, jopa karikatyyrimäisiä. Hän hyödyntää henkilögalleriassaan mytologioita ja pikku-uutisia. Leikittelevällä kerronnalla hän käsittelee teoksissaan suuria aiheita, kuten toiseutta, väkivaltaa ja ihmisyyttä. Teosten paikoin synkeää maailmaa keventävät huumori ja Gustafssonin omintakeinen mielikuvitus.
Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi. Se on kertomus naisiin kohdistuvasta väkivallasta läpi historian, julkaistu Saksassa, Ranskassa ja Turkissa. Toinen romaani Anomalia (2013) käsittelee kieltä, pahuutta ja susilapsia, ja herätti heti ilmestyessään huomiota Ranskassa.
Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi ilmestyi syksyllä 2016. Se katsoo ihmisistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan.
Vuonna 2017 julkaistu Pohja on intiimi ja paikoin surkuhupaisa kuvaus rakkauden karkeudesta, halun kauneudesta, äitiyden raadollisuudesta ja lihan kurittamisesta. Tarina vie kirjailijaa ja lukijaa kohti hetkeä, jossa suru alkaa.
Teatterikorkeakoulusta valmistunut Gustafsson on työskennellyt myös Kikka Fan Club -näytelmän ja Ina <3 Suomi -tv-sarjan käsikirjoittajana. Hän toimii kansainvälisellä ja kotimaisella taiteen kentällä Terike Haapojan kanssa. Mediataiteen valtionpalkinnolla palkitun työparin Museum of Becoming on Helsingin taidemuseon kesän 2020 päänäyttely (2.6.2020 – 17.1.2021). Yhteiskunnallisena keskustelijana, feministinä ja eläinoikeuksien puolesta puhujana tunnettu Gustafsson pitää myös työpäiväkirjaa osoitteessa lauragustafsson.fi.
Lue Helsingin Sanomien (3.6.2020) artikkeli “Suomalaistaiteilijat kysyivät asiantuntijoilta, kuinka meidän tulisi elää ihmisinä: Yhden vastauksen antoi räppäri Mercedes Bentso, joka lauloi löytökissoille tuutulaulua” täältä.
Helsingin Sanomien näyttelyarvistelu löytyy täältä.
